Mä oon viimeaikoina elänyt paljon omissa maailmoissani. Se ei vielä ole mikään huono asia, päinvastoin, mä tiiän että mielikuvitus on hyvä juttu. Mut se on johtanut siihen, että mä en enää ole tyytyväinen itseeni. En aina ennenkään oo ollu mikään itsevarma tyyppi, mutta kuitenkin oon joskus saattanu miettiä peiliin katsoessani, että mulla on aika nätit silmät yms.
Eli, mä oon unelmissani miettinyt mulle aivan toisenlaisen elämän. Mun ulkonäkö on erilainen, mulla on parempi luonne kuin tosielämässä ( omasta mielestäni ), meidän perheellä on iso ja hieno talo ja perheenjäseniäkin on enemmän ja ne on sellaisia kuin mä itse ehkä haluaisin. Mä oon sepittänyt päässäni jotain pieniä keskusteluja ja muuta. Siis alunperin mä mietin jotain että me muutettaisiin, vaihtaisin koulua ( olen 12 vuotias ja viidennellä luokalla. Älkää tuomitko jooko iän perusteella), elämä olis täydellistä ja niin edelleen. Sitten kun mä tajuun että se ei ole totta, mua alkaa itkettää tai sitten jopa en meinaa uskoa sitä.
No, tosielämässähän mulla on sellaiset vaaleanruskea- keltais- harmahtava- mitkälie hiukset. Siis sellaiset kuin monella suomalaisella on. Mä oon unelmoinut itselleni tummanruskeat hiukset. Silmien väri on aika sekava enkä edes tiedä mitä väriä ne on. Unelmissa tummansiniset. Tosielämässä mä oon kauhean ujo ( haluaisin ujoudesta eroon. Antakaa vinkkejä jos osaatte. En uskalla edes viitata tunnilla tai sanoa omaa mielipidettä! ), paitsi läheisimpien ( oikeastaan ainoiden ) kavereiden kanssa. Mä oon myös kömpelö ja huono-onninen. Toivoisin että olisin rohkea enkä vaikuttaisi niin tyhmältä. Isompi talo olisi kiva ja mun perheenjäsenet on aika tylsiä.
Mä oon miettinyt että voisiko tää johtua siitä että mä en arvosta itseäni tarpeeksi. Mut itsestään pitäminen on yllättävän vaikeaa näillä luonteenpiirteillä. Mä haluaisin olla tyytyväinen siihen mitä on ja lopettaa tän liiallisen haaveilun. Auttakaa jos osaatte!
Eli, mä oon unelmissani miettinyt mulle aivan toisenlaisen elämän. Mun ulkonäkö on erilainen, mulla on parempi luonne kuin tosielämässä ( omasta mielestäni ), meidän perheellä on iso ja hieno talo ja perheenjäseniäkin on enemmän ja ne on sellaisia kuin mä itse ehkä haluaisin. Mä oon sepittänyt päässäni jotain pieniä keskusteluja ja muuta. Siis alunperin mä mietin jotain että me muutettaisiin, vaihtaisin koulua ( olen 12 vuotias ja viidennellä luokalla. Älkää tuomitko jooko iän perusteella), elämä olis täydellistä ja niin edelleen. Sitten kun mä tajuun että se ei ole totta, mua alkaa itkettää tai sitten jopa en meinaa uskoa sitä.
No, tosielämässähän mulla on sellaiset vaaleanruskea- keltais- harmahtava- mitkälie hiukset. Siis sellaiset kuin monella suomalaisella on. Mä oon unelmoinut itselleni tummanruskeat hiukset. Silmien väri on aika sekava enkä edes tiedä mitä väriä ne on. Unelmissa tummansiniset. Tosielämässä mä oon kauhean ujo ( haluaisin ujoudesta eroon. Antakaa vinkkejä jos osaatte. En uskalla edes viitata tunnilla tai sanoa omaa mielipidettä! ), paitsi läheisimpien ( oikeastaan ainoiden ) kavereiden kanssa. Mä oon myös kömpelö ja huono-onninen. Toivoisin että olisin rohkea enkä vaikuttaisi niin tyhmältä. Isompi talo olisi kiva ja mun perheenjäsenet on aika tylsiä.
Mä oon miettinyt että voisiko tää johtua siitä että mä en arvosta itseäni tarpeeksi. Mut itsestään pitäminen on yllättävän vaikeaa näillä luonteenpiirteillä. Mä haluaisin olla tyytyväinen siihen mitä on ja lopettaa tän liiallisen haaveilun. Auttakaa jos osaatte!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.