Nyt on hyvät neuvot kalliit. Otimme 8vuotiaan dalmis uroksen. Aluksi kaikki meni hyvin parin kuukauden ajan. Sitten koiralle ilmestyi jännetupen tulehdus ja sitä ei voi käyttää lenkillä normaalisti ennenkuin se paranee.
Se alkoikin tuhota paikkoja. Lähinnä roskapusseja ja papereita. Jalka parani ja aloimme käyttää koiraa pikkuhiljaa lenkillä ja lopulta normaalin 3h/päivässä.
Nyt tulehdus ilmeni uudestaan ja koiramme on alkanut kusemaan jopa keskellä yötä. Se nostaa jalkaa joka kulmaan ja hieman tirskauttaa.
Se on ennenkin nostellut jalkaa ilmeisesti mielenosoitukseksi vieraiden tullessa, kun se ei olekaan keskipiste.
Se ei myöskään tottele nykyään melkeinpä ollenkaan ja tuntuu aivan kuin se piruillessaan tekisi kaikkea mitä ei saisi.
Entisessä kodissaan sitä ei ole käytetty kuin kusilenkillä joten miten ihmeessä se nyt näin raskaasti asian ottaa?
Se alkoikin tuhota paikkoja. Lähinnä roskapusseja ja papereita. Jalka parani ja aloimme käyttää koiraa pikkuhiljaa lenkillä ja lopulta normaalin 3h/päivässä.
Nyt tulehdus ilmeni uudestaan ja koiramme on alkanut kusemaan jopa keskellä yötä. Se nostaa jalkaa joka kulmaan ja hieman tirskauttaa.
Se on ennenkin nostellut jalkaa ilmeisesti mielenosoitukseksi vieraiden tullessa, kun se ei olekaan keskipiste.
Se ei myöskään tottele nykyään melkeinpä ollenkaan ja tuntuu aivan kuin se piruillessaan tekisi kaikkea mitä ei saisi.
Entisessä kodissaan sitä ei ole käytetty kuin kusilenkillä joten miten ihmeessä se nyt näin raskaasti asian ottaa?
Vastaukset 22
Vanhimmat
varma,ettei sillä oo pissatulehdus?
Saattaa olla että noin vanha koira on myös ahdistunut rankasti siitä että sen rakas isäntäväki on sen hylännyt.Eli se ei tunne oloaan kotoiseksi,siitä merkkailu.Koirarassu on epävarma siitä miksi ei oo omassa kodissaan.Oon joskus ottanut aika vanhojakin koiria,mutta toi 8v on aika iäkäs sopeutumaan.
Se on käynyt lääkärissä eikä ole pissatulhedus. Ja se tekee sitä sattumanvaraisesti aina silloin tällöin. Saattaa olla viikonkin kusematta ympäriinsä. Miten se ikävä yhtäkkiä kahden kuukauden jälkeen tulee? Se ei ole ennen tehnyt tätä.
kertonut,onko pissanäyte otettu.Kerroit vaan jännetupentulehduksesta.Ehkäpä se on nyt alkanut merkkaamaan paikkaa kodikseen.
Ootko sä vähän lyhytpinnainen,kun hiilestyvän tunnut.Olisitko halunnut,että olis joku sanonut että vie piikille se kusipukki?
En kusitulehduksesta kertonut en, mutta siitä, että on ollut jo meillä pari kuukautta, että tuskin sillä ikävä on.
Yritän juuri kysellä mitä teen, ettei sitä tarvitse viedä piikille.
Kyllä itselläsikin hieman pinna palaisi, jos joudut 24/7 siivoamaan koiran tuhoja.
Haluaisin mieluiten jotain kokemuspohjaista tietoa, enkä vastauksia, jotka eivät oikeastaan kerro mitään. Vika on siis koiran korvien välissä, mutta mitä sille voi tehdä?
belgi, joka tuli meille aikuisena. Puolivuotta meni hyvin ennen kuin se alkoi pissaamaan ja kakkaamaan sisälle. Se repi meiltä sohvan ja tuhosi kaikkea muutakin. Myöhemmin se alkoi hyökkäilemään vieraidemme kimppuun ja muuttui agressiiviseksi. Kävimme koiran kanssa tokossa, agilityssä ja hakua treenattiin joten aktiviteetin puutteesta ei ollut kysymys. Myöhemmin koira lopetettiin sen arvaamattomuuden takia ja sain kuulla aikaisemmalta omistajalta että se oli ollut niillä samanlainen ongelmakoira ja sen takia ne siitä luopuikin. Silloin kun koiraa ostimme tämä vannotti ettei kyseessä ole mikään ongelma koira. Koira oli aiemmassa kodissa hyökännyt omistajan veljen pojan kimppuun. Se oli todella ikävää. Ja kaikista kurjinta oli kun nainen jolta koiran ostimme valehteli kirkkain silmin ettei koirassa ole mitään vikaa, että tämä luopuu siitä kun sille ei muka ollut aikaa kouluttaa sitä.
olen kuullut tuttavalta jolla oli dalmis että ne on tosi kovia sotkemaan paikkoja ja on aika ilkikurisia. Mut kehoitan ottamaan yhteyttä johonkin dalmatialaisten kasvattajaan, koska heillä yleensä on monen vuoden kokemus kyseisestä rodusta ja uskoisin heidän mielellään ottavan asiaan kantaa ja neuvovan hädässä!
Jos koira on ollut sulla vasta pari kuukautta ei se vielä oo paljoa. Koira tottuu uuteen kotiin 6-8kk kuluttua ja siihen aikaan kuuluu myös kokeilu vaihe. Koira kokeilee sun pinnaa, mitä sopii tehdä ja mitä ei? Jänne tulehdus on sitten eri asia ja ikävä juttu koska saattaa ajatella sen johtuvan muuttamisesta teille. Pitkää pinnaa niin hyvä tulee.
Jossain oli myytävänä uroksille tarkoitettuja juoksupöksyjä juuri tuohon merkkailuongelmaan, en tiedä toimivatko, ei ole kokemusta, mutta tuskinpa vain koira päällensä pissii. Kannattaa kysyä myös eläinlääkäriltä tai kokeneelta kouluttajalta miten toimia, ja tärkeintä kai kuitenkin on selvittää mistä tuo ongelma johtuu usein tuntuu että tuollaiset mielenosoitusongelmat on oire jostain muusta, joten vaikka merkkailun saisikin loppumaan voi koira tuhota seuraavaksi vaikka sohvan saadakseen asiansa perille. Lopettaminen tuskin on ajankohtaista, rohkeasti vain ottamaan yhteyttä todellisiin ammattilaisiin.
Meillä on myös uros joka merkkaa paikkoja.Koira myös leikattiin mutta merkkailu jatku silti koiran yksinollessa.Juoksuhousut auttoivat meillä pari viikkoa kunnes alkoi pissimään myös niiden kanssa.Koira on myös opetetti vähitellen yksinoloon.Mutta niin meillä auttoi kaikkein parhaiten tilan rajaaminen ,eli koira jätetään yhteen huoneeseen jossa se tuntee olonsa turvalliseksi.Mielellään sellsieen huoneeseen jossa nukkuu muutenkin.Lisäksi tilan pitäisi olla niin pieni ettei koira pysty rajaamaan toista puolta vessaksi.Meillä on tämä järjestely auttanut.Ja voi hyvinkin olla että koiralla on teitä ikävä.Kannattaisi aloittaa vielä yksinolo koulutus.Ja vielä dalmiksista ,ovat luonteeltaa todella enrgisia ja vilkkaita.Eli jos lenkit ovat vähentyneet ,niin kannattaisi koiraa aktivoida sitten sisällä erilaisilla leikeillä ja leluilla.toivottavasti tästä on jotain apua.
Sain koirani tammikuussa. 6v seropiuros. Oli oppinut sisäsiistiksi ja hihnaan lenkitettäessä puolen vuoden aikana, mitä se ehti olemaan tallessa perheestä, missä sitä ei hoidettu mitenkään.
Alusta asti tein koiralle selväksi rauhallisesti, ilman lyömistä tms. että minä olen pomo. Se rauhoittaa koiraa, kun ei sen tarvitse miettiä asemaansa laumassa, vaan saa olla ja elää tyytyväistä koiranelämää. Opettelua ja toistoa toisensa perään. Rauhallista elämää. Koiran ylin toive ei ehkä ole 3tuntia päivässä lenkkeilyä ja urheilua vaan totutusta teidän perhelaumaanne, jotta korvienväliin asti menee se turvallisuus ja tunne, että olen nyt kotona, kaikki hyvin. Koiralle jo kodinmuutos on iso asia. Suosittelen lukemaan Jan Fennelin Kuuntelen koiraani. Siinä on vinkkejä kuinka tämä ongelmavyyhti saadaan purettua. Useinmiten se ei ole koiran korvien välissä vaan siinä, ettei koira ymmärrä, mitä siltä odotetaan ja tämä totutus vie kuukausia. 3 - 6kk riippuen koirasta.
Olen alkanut miettimään, että koira kuitenkin purkaa energiaa, kun ei pääse lenkille. Sillä on kyllä virikkeitä laidasta laitaan kotona ja päivällä se kyllä niillä leikkiikin.Ensimmäisen lenkittömän kauden kohdalla ei ollut näin pahoja ongelmia.
Nyt se on myös viime aikoina alkanut käymään aggressiiviseksi. Murisee mm. äidilleni ja nylkyttää jokaista vierasta.
Edellinen omistaja väittää, että koira on oikein mukava, mutta meille selvisi, että koiraa on pidetty häkissä sisällä (kuljetuskopassa)!Syytä emme tiedä, mutta arvailla saattaa.
Rangaistuskeinona olemme nykyään alkaneet käyttämään laumasta eristämistä.
Mikäköhän saa ongelmakoiran yhtäkkiä käyttäytymään uudessa kodissa aluksi nätisti ja sen jälkeen alkaa riehumaan tavalliseen tapaansa. Oikeasti koira oli unelma ensimmäiset 2kk. Koiran myös tullessa meille se oli erittäin nälkiintyneen näköinen (Luuta ja nahkaa) ja hilseen peitossa eikä se itkenyt omistajiensa perään ollenkaan.(Lapset kuulemma veivät kaiken huomion ja koira jäi yksin.) Meidän perään se sen sijaan itkee, jos joutuu vaikka odottelemaan jonkun tutun kanssa meitä kaupan pihalla. Ulina on aivan mahdoton, vaikka henkilö jonka kanssa se jää on sille ennestään hyvinkin tuttu.
Alistamisessa olememme käyttäneet "perinteisiä keinoja": tulee jäljessä rapussa ja ovessa, ei koske ruokaan ilman lupaa yms.
Asiantuntijoista on näin pohjoisessa lievästi sanottuna pulaa. Kunhan sellaisen löytäisi jostain, kun ei kamalasti tee mieli koiran kanssa matkustaa sen käyttäytymisen takia.
lukemaan koiraneuvola.fi sivuja. Siellä on ongelma poikineen ja Peetsalta voi kysyä neuvoa, jos ei haulla löydä omaan ongelmaan sopivia ohjeita. Samoin minulla on pitkä matka ammattilaisten luokse, siksi tämä netti-auttaminen ja avunsaanti on muodostunut tärkeäksi linkiksi koiraihmisiin.
...useita vanhoja koiria,eikä koskaan ole ollut mitään tollasta,tosin rotu eri,joten suosittelen yhteyttä rotujärjestön kautta kasvattajaan/kasvattajiin,jotka tuntee rodun metkut.Kiusallista varmaan,ja kummallista.
Omalla noutajallani oli lähes identtinen tilanne joskus sen ollessa n. vuoden vanha: Ei päässyt ulos sattuneesta syystä muutamaan päivään, ainoastaan pikkulenkille. Sitten alkoi koira pissamaan (uros sekin). Tosin jalka ei noussut vaan koira jopa kävellessään saattoi pissata ympäriinsä minkä ehti. Joskus se jopa alkoi pissaamaan ennen kuin kunnolla ehti nousta ylös! Kyllä siinä luultiin vaikka mitä tulehdusta mutta ei ollut. Yleensäkin nuo urosten pissatulehdukset on niin kivuliaita että koira valittaa. Kannattaa rajottaa juomista jos koira juo selvästi tarvetta enemmän ja sitten tehdä aktioointia muilla keinoin, piilota namia, hieman perustottista ja piilosta. En usko että koira ikävöi enää tuon ajan jälkeen. Myös vanhojen koirien DEMENTIA saattaa aiheuttaa vastaavia oireita!!! Jos koira tuhoaa paikkoja, kannattaa sen olintilaa rajottaa esim. eteiseen jollei häkkiin enää totu. Tsemppiä ja kertoilehan kuinka homma etenee
minulle tuli aikanaan ns. ongelmakoira 2vuoden ikäisenä. sitä oli edellinen omistaja lyönyt ja eristänyt. lisäksi toinen uroskoira oli saanut sitä purra jne. joten myös tästä koirasta tuli toisille uroksille vihainen. myöskään miehiä se ei voinut sietää. koiran "ruotuun saamiseen" meni minulta 1,5vuotta. kun koira tulee uuteen kotiin vanhemmalla iällä, se ei voi ymmärtää miksi edellinen perhe on sen hylännyt ja protestoi mitä kummallisimmin keinoin. meillä koira yksin ollessan aukoi keittiön kaapit ja nakkeli tavarat pitkin lattioita. ei kylläkään koskaan mitään syönyt. ja virikkeitä oli. (leluja ym.) mutta aikaa myöten minullekin selvisi, että samoin kuin pentukin, uuteen kotiin tuleva koira tarvitsee uuden ihmisen läheisyyttä ja tuntea olonsa turvalliseksi. oletko esimerkiksi lenkkien lisäksi leikkinyt koirasi kanssa? tai vaan istunut ja silitellyt ja hieronut koiraasi? myös rauhallisella ja ystävällisellä puheella on suuri merkitys koiralle. itse saatoin istua koiran kanssa lattialla kaksi tuntia putkeen silitellen ja puhellen. luottamus syntyy vähittäin, ei se ole automaattista.
Olemme kovasti yrittäneet helliä koiraa. Ehkä pitäisi vieläkin enemmän. Se on muutenkin kamalan huomionkipeä. Seuraa joka paikkaan. Jopa vessaan se haluaisi tulla mukaan. Nousee heti, jos ihminen osoittaa pieniäkin lähtemisen merkkejä.
Olemme tulleet myös siihen tulokseen, että ehkä koira yrittää dominoida. Se nimittäin ei anna meidän koskea ruokakuppiin ja saattaa varastaa meiltä luun. Sitähän ei koira johtahalleen tee. Sen jälkeen olemme vain pistäneet sen kenttään. Eli siis käännämme koiran sellään ja katsomme vihaisesti silmiin ja "istumme" sen päällä.
Ehkä se ajan kanssa. Yritämme nyt näyttää, että jos joku täälä kusee pitkin seiniä niin se olemme me eikä koira.
Ja nyt, kun kesäkin tulee ja lähdemme korpeen kesäksi koira saa juosta pitkin mantuja ja maita. Täälä voimme käydä vain koirapuistossa.sille riittää myös paljon enemmän aikaa, kun on loma. Ei tarvitse olla päivisinkään yksin. Toivottavasti yksinolosta ei tule kesän jälkeen ongelmaa.
Hei!
En ole jaksanut lukea ihan kaikkia viestejä läpi,mutta toi selättäminen ei aiheuta kuin ongelmia dalmiksesi kanssa. Kaikki kuulostaa siltä, että koira on turhastunut, stressaantunut ja yrittää hieman pomottaa teitä. Selättäminen vie koiran luottamuksen teiltä, ja sen takia se käyttäytyy ruoankin kanssa noin. Selättäminen on hyvin vanha juttu ja heikentää yleensä suhdetta koiraansa. Johtaja on aina oikeudenmukainen, hillitty ja johdonmukainen. Selättäminen "päällekäyminen" vihaisena on heikomman koirayksilön toimintaa.
Apteekista saa sellasia feromoni jutskia, jotka rauhottavat koiria, jotka kärsivät eroahdistuksesta ja tollasesta tuhoamisjutusta. Ei välttämättä kaikkiin tehoa, mutta kannattaa kokeilla.
Kannattaa mennä johonkin toko ryhmään, ja aloittaa positiivinen koulutus siellä. Luottamus koiraan on teiltä mennyt ja pahasti pieleen, tai se voi olla kyllä edellisen omistajan perujakin, mutta alistaminen ei auta selätyksellä.
Oletteko ottaneet pois mahdollisuuden, ettei koiralla ole mitään kipuja?? Joskus vanhempi koira voi tuhota paikkoja vain kipunsa takia. Monista nuoristakin koirista voi tulla häiriökäyttäytyviä kivun takia.
Oireita, tuhoaminen, läähättäminen, nuoleminen, lisääntynyt juominen, agressiivisuus ja levottomuus. Yöllä ei koira asetu ja hötkyää vain koko ajan.
Jos koira halkee teiltä huomiota, voi sekin olla syy kaikkeen. KOiralle on viimekädessä aivan sama onko huomio negatiivista tai positiivista. Jos hellitte liikaa, se voi kerjätä sitä tuhoamalla ja jos ette helli niin sama tulos. Huomio pitäisi saada käännettyä muualle tai jättää asia kokonaan huomioitta. Illalla ei kannata syöttää liian myöhään, niin ei tee tarpeitaan lattioille. saattaa kyllä olla dominointia, eli koira alistaa teitä kuseksimalla ja merkkailemalla tai sitten se vain merkkaa alueensa? Epävarman koiran juttuja.
Eli nyt pitäisi mennä ihmisten käsiin, jotka todellakin tietävät asiasta jotain, eli ammatti-ihmiset.
Alistaminen pitää hoitua jotenkin muuten, kuin koiran selättämisellä. Selättäminen on viimeinen vaihtoehto kaikista ja tehdään tilanteessa esim. jos koira hyökkää jonkun päälle, mutta viimeinen vaihtis!
Laumanjohtajat ovat oikeudenmukaisia, rauhallisia kjäytökseltään, hillittyjä, eivät huuda kuin kiperässä tilanteessa, oikeudenmukaisia ja johdonmukaisia. Näin saat koiran luottamuksen ja siitä ion hyvä lähteä hakemaan harjoituksia, ettei koira murise ruokaansa tms..Sehän pelkä, että ruoka viedään siltä, sen takia se murisee.
En selättäisi koiraa, se on koiralle haaste. Epävarma johtaja ei selätä aikuista koiraa laumassakaan. Alempi voi kyllä alistua, mutta jos sen väkisin tekee, ei sillä kunnioitusta saa.
Seurailu paikasta toiseen on varmaan tässä tapauksessa koiran epävarmuutta asemastaan. Koira tarvitsee säännönmukaista, tylsää arkea. Lällytykset minimiin. Vain silloin, kun on aihetta koiraa palkita ja luoksekutsun jälkeen. Koiralle on näytettävä positiivisessa mielessä paikkansa teidän perheessänne. Merkkailuun yms. käytökseen suhtautuisin niinkuin en olisi koiraa näkevinäni.
Kiitoksia paljon neuvoista. Mitä koiralle pitäisi tehdä, kun se murisee luustaan ja ruuastaan ja yrittää jopa purra. Sille ei uskalla antaa nykyään luuta, jos epähuomiossa kävelee ohi ja saa koiran kinttuunsa kiinni.
tähän hätään tarvitsekaan. Ne on palkinto sitten, kun alkaa todella luottamus ja elämä toimimaan koiran kanssa. Huomioimattomuusjakso voisi tehdä terää. Antaisin koiran olla rauhassa. Olkaa kotona niin kuin ei koiraa olisi olemassakaan. Jos sotkee siivoatte, mutta koiralle ei näytetä, että ottaa pannuun. Sekä positiivinen että negatiivinen huomio on aina huomiota. Vesikuppi aina vettä täynnä, ruokaa tarjoat säännöllisesti ja otat kupin pois koiran syötyä. Pissa/ kakkalenkit kuljetat n. 1 -2 tuntia päivässä yhteensä ja muuten olet kuin koira olisi ilmaa kaksi viikkoa. Kyllä se siitä pehmenee;) Jos tulee rapsutusta pyytämään, käske nätisti pois tai käänny niin, ettei rapsutusta tule. Hiljaisuus parempi kuin mitkään sanalliset käskyt koiran "haltuunotossa". Ja koko perheen on noudatettava tätä samaa huomioimattomuutta.
Eipä taida sulla oikeasti mitään dalmsita olla. Ne kun ei ole tuollaisia. Taisit keksiä koko jutun... heko heko.
Olemme siis kuin koiraa ei olisikaan.
Meillä kyllä on dalmis, että heko heko vaan. Ei koiran käyttäytyminen loppujen lopuksi ole niin rotusidonnaista kuin ilmeisesti luulet. Onko sinulla ollut kenties pari dalmista ja siitä olet sitten päätellyt, että kun ne on kivoja kaikki on kivoja.
Esim. joku pittbull ilmeisesti sitten on aina agressiivinen tappajakoira eikä voi ikinä olla lempeä ja ihmisystävällinen.
Koira on alkanut jo pikkuhiljaa kunnioittamaan ruokkivaa kättä. Luita sillä on lähes pakko pitää sen takia, että hammaskiveä sille tulee erittäin helposti.