nopea TL-vene

~700kg/120hv->sanoisin,että voit unohtaa noi 50knots-huiput jos menee yli 36solmua,niin hyvä on=) Hyvää kesää ja jätä noi jutut työ-maan kahvi-pöytään..

on beikku kirjoitti:

~700kg/120hv->sanoisin,että voit unohtaa noi 50knots-huiput jos menee yli 36solmua,niin hyvä on=) Hyvää kesää ja jätä noi jutut työ-maan kahvi-pöytään..

Vuoden -89 beikuissa oli painelokit mailiasteikolla, jotka näytivät 55 mailia/maamailia. Mittarit menivät tuolla yhdistelmällä tappiin. Eli hyvin lähellä 50 solmun lukemia liikutaan.

nopea kirjoitti:

Vuoden -89 beikuissa oli painelokit mailiasteikolla, jotka näytivät 55 mailia/maamailia. Mittarit menivät tuolla yhdistelmällä tappiin. Eli hyvin lähellä 50 solmun lukemia liikutaan.

Lue lisää

Saattaa olla nopea, mutta en kuitenkaan usko, että paukuttelee 50 solmun lukemia. Jos vene painaa yli 700 kg, niin 120:llä sisäperällä on vaikea uskoa moisiin vauhteihin. Kipparissa oli jossain välissä Sea Ray-avokeula, joku 5m (en ole 100% varma merkistä, kuitenkin etusivulla "pirteä pikkuvene") testissä 130 Mercruiserilla ja se kulki 37 solmua.

Nopeat tuon kokoluokan TL-veneet ovat aina aika kapeita. Argo on varmuudella nopea, koska se on kisakäyttöön alunperin tehtykin. Myös Finnsport 500 ja sen "sisaret" (Bella 500 TL, Yamarin 510S jne.) ovat nopeita ja hyväpohjaisia veneitä siihen tarkoitukseen, mihin ne ovat tehtyjä. Finnsport 500:sen saat kulkemaan 70:llä 21" alulla 40 kn, 90:llä vakioasetuksilla ainakin 45 kn ja veneeseen on joku laittanut myöskin jopa 200:n koneen, jolloin huiput ovat jotain 60 solmun luokkaa.

Nopeita tämän kokoluokan veneitä on aika vähän TL-versioita. Nopeakin tosin on aika laaja käsite, toiselle plaanaava vene on nopea ja toinen ei edes puhu solmuista vaan kiloista.

Ile kirjoitti:

Saattaa olla nopea, mutta en kuitenkaan usko, että paukuttelee 50 solmun lukemia. Jos vene painaa yli 700 kg, niin 120:llä sisäperällä on vaikea uskoa moisiin vauhteihin. Kipparissa oli jossain välissä Sea Ray-avokeula, joku 5m (en ole 100% varma merkistä, kuitenkin etusivulla "pirteä pikkuvene") testissä 130 Mercruiserilla ja se kulki 37 solmua.

Nopeat tuon kokoluokan TL-veneet ovat aina aika kapeita. Argo on varmuudella nopea, koska se on kisakäyttöön alunperin tehtykin. Myös Finnsport 500 ja sen "sisaret" (Bella 500 TL, Yamarin 510S jne.) ovat nopeita ja hyväpohjaisia veneitä siihen tarkoitukseen, mihin ne ovat tehtyjä. Finnsport 500:sen saat kulkemaan 70:llä 21" alulla 40 kn, 90:llä vakioasetuksilla ainakin 45 kn ja veneeseen on joku laittanut myöskin jopa 200:n koneen, jolloin huiput ovat jotain 60 solmun luokkaa.

Nopeita tämän kokoluokan veneitä on aika vähän TL-versioita. Nopeakin tosin on aika laaja käsite, toiselle plaanaava vene on nopea ja toinen ei edes puhu solmuista vaan kiloista.

Lue lisää

Pikkupeikun vakiopotkuri oli aikoinaan 15" nousulla. Sillä se kulki oman mittarinsa mukaan noin 40maikia, mutta kiersi melkein 1000rpm liikaa. 17" sopi siihen yleiskäyttöön, mutta pelkästään huippuja haettaessa 21" liikautti sitä mittarit tappiin. Nopeutta ei koskaan tullut kellotettua, mutta pikkupasukan kyydissä pysyi sileällä kelillä aika pitkään. Vautia oli taatusti 45s.
Myöhemmin nuokin varustettiin cruiserin 3 litraisilla, mutta niistä ei ole kokemusta.

kyllä kirjoitti:

Pikkupeikun vakiopotkuri oli aikoinaan 15" nousulla. Sillä se kulki oman mittarinsa mukaan noin 40maikia, mutta kiersi melkein 1000rpm liikaa. 17" sopi siihen yleiskäyttöön, mutta pelkästään huippuja haettaessa 21" liikautti sitä mittarit tappiin. Nopeutta ei koskaan tullut kellotettua, mutta pikkupasukan kyydissä pysyi sileällä kelillä aika pitkään. Vautia oli taatusti 45s.
Myöhemmin nuokin varustettiin cruiserin 3 litraisilla, mutta niistä ei ole kokemusta.

Lue lisää

Kuulostaa kyllä aika paljolta! Nykyisestä mallista löytyy dataakin: http://www.boattest.com/test-results.aspx?ID=434&lg_username=&from_gi=Yes

Kiertää tuokin 100 rpm yli suosituksen, mutta 40 kn yli tuskin pääsee potkuria vaihtamalla.

Nopeasti katsottuna 45 kn ei mene edes rikki 190-220 hv sisäperillä. Tässä yksi nopeimmista: http://www.boattest.com/test-results.aspx?ID=889&lg_username=&from_gi=Yes

Joakim kirjoitti:

Kuulostaa kyllä aika paljolta! Nykyisestä mallista löytyy dataakin: http://www.boattest.com/test-results.aspx?ID=434&lg_username=&from_gi=Yes

Kiertää tuokin 100 rpm yli suosituksen, mutta 40 kn yli tuskin pääsee potkuria vaihtamalla.

Nopeasti katsottuna 45 kn ei mene edes rikki 190-220 hv sisäperillä. Tässä yksi nopeimmista: http://www.boattest.com/test-results.aspx?ID=889&lg_username=&from_gi=Yes

Lue lisää

Kyllä ne 1750 -88 kulki ihan sikana. Nykyiset mallit ovat aika erillaisia eikä niistä ole kokemuksia. Tuo fordin pikkunelkku oli muutoinkin todella hyvä kone ja sopi kuin naula päähän kyseiselle veneelle. Yritin kaivella vetarin välityssuhteita, mutta en mistään löytänyt. Joku tietäjä voisi niiden parusteella laskea teoreettista huippua.

nopea kirjoitti:

Kyllä ne 1750 -88 kulki ihan sikana. Nykyiset mallit ovat aika erillaisia eikä niistä ole kokemuksia. Tuo fordin pikkunelkku oli muutoinkin todella hyvä kone ja sopi kuin naula päähän kyseiselle veneelle. Yritin kaivella vetarin välityssuhteita, mutta en mistään löytänyt. Joku tietäjä voisi niiden parusteella laskea teoreettista huippua.

Lue lisää

2,3 litran rundialue 5200-5600rpm. En kyllä enää jaksa muistaa mihin rundit asettuivat 21" vakioalumiinilla, kutta oletettavasti tuonne alapään suuntaan.
Välityksiin manuaali kertoo ylös 21:21 ja alakertaan 13:26. Ilmeisesti nuo siellä olivat.

välityksiin kirjoitti:

2,3 litran rundialue 5200-5600rpm. En kyllä enää jaksa muistaa mihin rundit asettuivat 21" vakioalumiinilla, kutta oletettavasti tuonne alapään suuntaan.
Välityksiin manuaali kertoo ylös 21:21 ja alakertaan 13:26. Ilmeisesti nuo siellä olivat.

Lue lisää

5600 rpm ja 1:2 välitys antaa teoreettiseksi nopeudeksi 48 kn. Siitä sitten luisto pois niin ollaan alle 45 kn. Tuskin kiersikään tuota 5600 rpm, jos 17" oli kerran sopiva yleiskäyttöön. Tuolla 17" olisi kierrokset 5600 jo teoreettisesti 39 solmussa eli käytännössä jossain 34-36 kn.

nopea kirjoitti:

Kyllä ne 1750 -88 kulki ihan sikana. Nykyiset mallit ovat aika erillaisia eikä niistä ole kokemuksia. Tuo fordin pikkunelkku oli muutoinkin todella hyvä kone ja sopi kuin naula päähän kyseiselle veneelle. Yritin kaivella vetarin välityssuhteita, mutta en mistään löytänyt. Joku tietäjä voisi niiden parusteella laskea teoreettista huippua.

Lue lisää

Taitaa kuitenkin olla täysi mahdottomuus kyseiselle yhdistelmälle moiset vauhdit. Jos nykyinen versio painaa 862 kg, siinä on 130:nen kone ja huiput 38 kn 21" potkurilla, niin "samanlainen" ei kulje pienemmällä koneteholla 50 solmua. 50 solmuun tarvitsee jo todella konetehoa. Kyllä moisiin lukemiin pääsee pienemmälläkin koneteholla (Joakimilla muistaakseni oli joku pienimuotoinen ohjus, joka painoi 70 kg...tästä on keskusteltu :)), mutta tällöin vene ei paina juuri mitään. Jos 500:lta Finnsportilta vaaditaan ainakin 100 hv, että päästään lähelle noita 50 solmun lukemia (90:llä Yamahalla 23" teräs, hissi ja potkuriakseli pohjan tasossa 48kn), ja vene koneineen painaa suunnilleen puolet Beikusta, niin Beikun lukemat ovat aivan muuta. Teho/paino ei yksikertaisesti mahdollista 50 solmun lukemia.

Ile kirjoitti:

Taitaa kuitenkin olla täysi mahdottomuus kyseiselle yhdistelmälle moiset vauhdit. Jos nykyinen versio painaa 862 kg, siinä on 130:nen kone ja huiput 38 kn 21" potkurilla, niin "samanlainen" ei kulje pienemmällä koneteholla 50 solmua. 50 solmuun tarvitsee jo todella konetehoa. Kyllä moisiin lukemiin pääsee pienemmälläkin koneteholla (Joakimilla muistaakseni oli joku pienimuotoinen ohjus, joka painoi 70 kg...tästä on keskusteltu :)), mutta tällöin vene ei paina juuri mitään. Jos 500:lta Finnsportilta vaaditaan ainakin 100 hv, että päästään lähelle noita 50 solmun lukemia (90:llä Yamahalla 23" teräs, hissi ja potkuriakseli pohjan tasossa 48kn), ja vene koneineen painaa suunnilleen puolet Beikusta, niin Beikun lukemat ovat aivan muuta. Teho/paino ei yksikertaisesti mahdollista 50 solmun lukemia.

Lue lisää

Flipper flashien kanssa on tullut kokeiltua montaa mottia ja saatiin kulkemaan 48-54 solmua. Vene painaa koneen kanssa noin 800 kiloa ja tehoa kokeiluissa oli 175-200, potkurit 19-27 tuumaa. Teho painosuhde pikkasen erinlainen. Olen myös beikkuja ajellut ja yksikään ei ole 130 heppasella mennyt yli 40 solmua. Beikkujen ajettavuus ainakin vanhemmissa todella surkea. Vaikkei flipperkään noissa nopeuksissa mikään unelma ole ajaa.

olli kirjoitti:

Flipper flashien kanssa on tullut kokeiltua montaa mottia ja saatiin kulkemaan 48-54 solmua. Vene painaa koneen kanssa noin 800 kiloa ja tehoa kokeiluissa oli 175-200, potkurit 19-27 tuumaa. Teho painosuhde pikkasen erinlainen. Olen myös beikkuja ajellut ja yksikään ei ole 130 heppasella mennyt yli 40 solmua. Beikkujen ajettavuus ainakin vanhemmissa todella surkea. Vaikkei flipperkään noissa nopeuksissa mikään unelma ole ajaa.

Lue lisää

Beikulla oli aikoinaan kokoluokkansa parhaat ajo-ominaisuudet. Jos nopeus sittenkin on 45s luokkaan niin kyllä silloinkin mainitsemissani lähemmäs 50s luokassa liikutaan. ; )

Myöhemmin kehiin tullut 3.0 litran moottori ei ollut alkuunkaan samaa luokkaa kuin fordin pikkunelkku. Veikkaan 2.3 litran koneentehon olleen suurempi kuin 3,0 litran koneen.

Pakkohan kenenkään ei ole hyvää suorituskykyä uskoa, mutta kaikki jotka paketilla ovat ajelleet ylistävän sen hyviä ominaisuuksia.

olli kirjoitti:

Flipper flashien kanssa on tullut kokeiltua montaa mottia ja saatiin kulkemaan 48-54 solmua. Vene painaa koneen kanssa noin 800 kiloa ja tehoa kokeiluissa oli 175-200, potkurit 19-27 tuumaa. Teho painosuhde pikkasen erinlainen. Olen myös beikkuja ajellut ja yksikään ei ole 130 heppasella mennyt yli 40 solmua. Beikkujen ajettavuus ainakin vanhemmissa todella surkea. Vaikkei flipperkään noissa nopeuksissa mikään unelma ole ajaa.

Lue lisää

http://www.boattraderonline.com/addetail.html?79159462

Baylinen 1750 boyrider painoi vuonna -88 noin 700kg. 2,3 litran koneen tehoksi ilmoitettiin 128 hv.

vain kirjoitti:

Beikulla oli aikoinaan kokoluokkansa parhaat ajo-ominaisuudet. Jos nopeus sittenkin on 45s luokkaan niin kyllä silloinkin mainitsemissani lähemmäs 50s luokassa liikutaan. ; )

Myöhemmin kehiin tullut 3.0 litran moottori ei ollut alkuunkaan samaa luokkaa kuin fordin pikkunelkku. Veikkaan 2.3 litran koneentehon olleen suurempi kuin 3,0 litran koneen.

Pakkohan kenenkään ei ole hyvää suorituskykyä uskoa, mutta kaikki jotka paketilla ovat ajelleet ylistävän sen hyviä ominaisuuksia.

Lue lisää

2.3 Ford lienee kuitenkin vapari kuten myös 3.0 Mercruiserkin. Vuonna -88 2.3l koneella varustetuista autoista harvasta löytyi yli 130 hevosvoiman tehoja ilman ahtoa. Ja jenkkikoneet yleensäkin eivät ole mitään litratehojen ihmeitä. Veneeseenkään tuskin olisi heti laitettu mitään modernia konetta; yleensä perustuvat vanhoihin peruskoneisiin. Ahdettuna koneesta voisikin löytyä enemmän tehoa, mutta vapaasti hengittävänä epäilen.

Edelleenkin uskon siihen 37 solmun nurkille.

Ile kirjoitti:

Saattaa olla nopea, mutta en kuitenkaan usko, että paukuttelee 50 solmun lukemia. Jos vene painaa yli 700 kg, niin 120:llä sisäperällä on vaikea uskoa moisiin vauhteihin. Kipparissa oli jossain välissä Sea Ray-avokeula, joku 5m (en ole 100% varma merkistä, kuitenkin etusivulla "pirteä pikkuvene") testissä 130 Mercruiserilla ja se kulki 37 solmua.

Nopeat tuon kokoluokan TL-veneet ovat aina aika kapeita. Argo on varmuudella nopea, koska se on kisakäyttöön alunperin tehtykin. Myös Finnsport 500 ja sen "sisaret" (Bella 500 TL, Yamarin 510S jne.) ovat nopeita ja hyväpohjaisia veneitä siihen tarkoitukseen, mihin ne ovat tehtyjä. Finnsport 500:sen saat kulkemaan 70:llä 21" alulla 40 kn, 90:llä vakioasetuksilla ainakin 45 kn ja veneeseen on joku laittanut myöskin jopa 200:n koneen, jolloin huiput ovat jotain 60 solmun luokkaa.

Nopeita tämän kokoluokan veneitä on aika vähän TL-versioita. Nopeakin tosin on aika laaja käsite, toiselle plaanaava vene on nopea ja toinen ei edes puhu solmuista vaan kiloista.

Lue lisää

Onko yks runkonen argo 16 vakaampi kuin esim. Finnsport 500? Kerran olen finnsporttia kokeillut (90Hv) niin koko ajan se kallisteli puolelta toiselle suoraan ajaessa...ei kovin miellyttävää kyytiä : (

Hessu kirjoitti:

Onko yks runkonen argo 16 vakaampi kuin esim. Finnsport 500? Kerran olen finnsporttia kokeillut (90Hv) niin koko ajan se kallisteli puolelta toiselle suoraan ajaessa...ei kovin miellyttävää kyytiä : (

Lue lisää

Argon vakaudesta en valitettavasti osaa sanoa mitään, koska en sellaista ole koskaan ajanut. Tuo kuvailemasi keinuntaa kutsutaan chine walk:ksi, muistaakseni jotkut puhuvat myös voblauksesta (korjatkaa, jos tarkoittaa muuta). Siihen vaikuttaa monet asiat (koneen asennuskorkeus, pohjan kunto jne.), mutta tarkkaa määritelmää siitä en osaa antaa. On yksirunkoisten nopeiden v-pohjaisten veneiden ongelma. Sitä pystyy tarkalla ohjauksella ainakin hillitsemään.

Ile kirjoitti:

Argon vakaudesta en valitettavasti osaa sanoa mitään, koska en sellaista ole koskaan ajanut. Tuo kuvailemasi keinuntaa kutsutaan chine walk:ksi, muistaakseni jotkut puhuvat myös voblauksesta (korjatkaa, jos tarkoittaa muuta). Siihen vaikuttaa monet asiat (koneen asennuskorkeus, pohjan kunto jne.), mutta tarkkaa määritelmää siitä en osaa antaa. On yksirunkoisten nopeiden v-pohjaisten veneiden ongelma. Sitä pystyy tarkalla ohjauksella ainakin hillitsemään.

Lue lisää

Kaverin Argo 16 yksirunkoveneessä on todellakin melko syvä v-pohja . Siinä oli 85 heppanen Yammu asennettu niin ylös kuin mahdollista , potkurin akseli pohjan tasolla. kyyti oli välillä melkoista kylkimyyryä , mutta kovaa kulki. laiturilta kun katsoi kaverin menoa läheltä niin perästä oli vedessä parhaimmillaan alle puolen metrin pituinen alue, että ei se ihme jos on vähän epävakaata menoa

Mile kirjoitti:

Kaverin Argo 16 yksirunkoveneessä on todellakin melko syvä v-pohja . Siinä oli 85 heppanen Yammu asennettu niin ylös kuin mahdollista , potkurin akseli pohjan tasolla. kyyti oli välillä melkoista kylkimyyryä , mutta kovaa kulki. laiturilta kun katsoi kaverin menoa läheltä niin perästä oli vedessä parhaimmillaan alle puolen metrin pituinen alue, että ei se ihme jos on vähän epävakaata menoa

Lue lisää

Sama homma on Finnsportissakin, eli ei kovinkaan pitää vesilinjaa ole. Siihen se nopeus osittain perustuukin.

...Tuossa 2.3L Fordissa. Itselläni on samanikäinen Capri 1952 CC samaisella koneella ja huiput on luokkaa 32-33solmua vakiorusetilla (Pohjan epoksointi ja myrkkymaalaus telalla söi hiukan huipuista, telalla kun on tehty...)

Vertailun vuoksi;wellcraft 170 bouraideri mc:n 130 hv koneella vuodelta -88,painoa n. 900kg,19 rusetti,maksimit noin 36 solmua!

Ile kirjoitti:

Argon vakaudesta en valitettavasti osaa sanoa mitään, koska en sellaista ole koskaan ajanut. Tuo kuvailemasi keinuntaa kutsutaan chine walk:ksi, muistaakseni jotkut puhuvat myös voblauksesta (korjatkaa, jos tarkoittaa muuta). Siihen vaikuttaa monet asiat (koneen asennuskorkeus, pohjan kunto jne.), mutta tarkkaa määritelmää siitä en osaa antaa. On yksirunkoisten nopeiden v-pohjaisten veneiden ongelma. Sitä pystyy tarkalla ohjauksella ainakin hillitsemään.

Lue lisää

Chine walkin olen kuvitellut tarkoittavan "kulmasta kulmaan" keinunnaksi eli vene ei kallistele vaan "tamppaa sivusuuntaan heiluen". Oman TG-Marinin sai hyvin voimakkaaseen tuollaiseen aika helposti. Kaasulla ja ohjauksella sai jotenkuten hallintaan, mutta tuntui aika hurjalta, varsinkin ensimmäisillä kerroilla.

Itse en ole todella jyrkkäpohjaisilla ajanut, mutta olen kuullut niillä olevan taipumusta "kaatua" kyljelleen. Vene siis menee jompaan n.kumpaan suuntaan melko paljon kallellaa.

Mile kirjoitti:

Kaverin Argo 16 yksirunkoveneessä on todellakin melko syvä v-pohja . Siinä oli 85 heppanen Yammu asennettu niin ylös kuin mahdollista , potkurin akseli pohjan tasolla. kyyti oli välillä melkoista kylkimyyryä , mutta kovaa kulki. laiturilta kun katsoi kaverin menoa läheltä niin perästä oli vedessä parhaimmillaan alle puolen metrin pituinen alue, että ei se ihme jos on vähän epävakaata menoa

Lue lisää

Mitä tarkoitat kylkimyyryllä? TG-Marin kulki aivan vaakasuorassa, mutta kone oli hyvin vinossa, kun akseli oli pohjan tasalla. Potkurin vääntö oli hyvin voimakas ja vaati hurjan ohjauskulman, jotta meni suoraan. Potkuri taisi olla halkaisijaltaan turhan iso (12")...

Vesilinjan näki hyvin kyydistä, koska veneemme oli tehty ilman väriaineita siis puolittain läpinäkyväksi. Pitkälti alle puolen metrin (30-40 cm) jäi 2 päälläkin, yksin ei paljon vesilinjoja katseltu. Lehdissähän on ollut jo 70-luvulla kuvia, joissa vene ei ole kuin 10-20 cm matkalta vedessä. Ennen luulin, että kyse oli jostain allosta hypystä tms., mutta niin se vaan menee kevyt vene, kun vauhtia on tarpeeksi.

Halvimmat maksavat n.100e ja saahan varmasti sitä myös lainattua kaverilta. Sillä saa helposti mitattua nopeuden ja huiput jää vielä muistiin useammissa laitteissa. Gps on myös tarkempi kuin yksikään muu nopeus mittalaite veneessä.

Noita beikkuja sais kyllä suhkot edullisesti eli rupes vähän kiinnostamaan..(en ota kantaa noihin huippuihin... ). Millä moottori vaihto ehtoilla noita on tehty? ja mikä olis järkevin kone? Olis aika lailla sopivan kokoinen purkki mun käyttöön mutta toi avo keula on törkeän näköinen...

Joakim kirjoitti:

Kuulostaa kyllä aika paljolta! Nykyisestä mallista löytyy dataakin: http://www.boattest.com/test-results.aspx?ID=434&lg_username=&from_gi=Yes

Kiertää tuokin 100 rpm yli suosituksen, mutta 40 kn yli tuskin pääsee potkuria vaihtamalla.

Nopeasti katsottuna 45 kn ei mene edes rikki 190-220 hv sisäperillä. Tässä yksi nopeimmista: http://www.boattest.com/test-results.aspx?ID=889&lg_username=&from_gi=Yes

Lue lisää

Kyllä kulkee mulla oli 1952 beikku 190 v6 kulki kepsin mukaan 79 km/ 43,9 solmua kulutus 22 solmua 17l/h ja muuten saatanan hyvä vene ajaaa

Kyllä katilla on nautittavampaa aja kovaa, kuin yksirunkoisella.

Tuohon 70 solmun nopeuteen tarvitaan kuitenkin hieman tietotaitoa, ei se onnistu ihan "pulttaamalla" kyseessä on sentään yli 6,5 kiloa ;).

Elwood kirjoitti:

Kyllä katilla on nautittavampaa aja kovaa, kuin yksirunkoisella.

Tuohon 70 solmun nopeuteen tarvitaan kuitenkin hieman tietotaitoa, ei se onnistu ihan "pulttaamalla" kyseessä on sentään yli 6,5 kiloa ;).

Lue lisää

olet oikeassa se ei onnistu enää pelkästään pulttamalla kone kiinni perälautaan mutta sillä yhdistelmällä saisi ainakin sopivasti kyytiä kattelin tossa vanhoja papereita ja olen ajanut näsijärvi racessa sopivassa kelissä keskitunti nopeudella 126 km yhden kilpailun kyseisellä yhdistelmällä tää siis ennen painorajoituksia ja lisää vauhtia saa yhdistelmällä argo cat 18 tai 21 ja efi kone olen istunu kyydissä kun mennään 12 kiloa ei löydy enää ohitajia väittivät että parhaat kulki silloin 14-16 kiloa ????? siin on sitten ainakin vauhti kohillaan nautinto ehkä ei

japo kirjoitti:

olet oikeassa se ei onnistu enää pelkästään pulttamalla kone kiinni perälautaan mutta sillä yhdistelmällä saisi ainakin sopivasti kyytiä kattelin tossa vanhoja papereita ja olen ajanut näsijärvi racessa sopivassa kelissä keskitunti nopeudella 126 km yhden kilpailun kyseisellä yhdistelmällä tää siis ennen painorajoituksia ja lisää vauhtia saa yhdistelmällä argo cat 18 tai 21 ja efi kone olen istunu kyydissä kun mennään 12 kiloa ei löydy enää ohitajia väittivät että parhaat kulki silloin 14-16 kiloa ????? siin on sitten ainakin vauhti kohillaan nautinto ehkä ei

Lue lisää

Arvelinkin sinun tarkoittavan kevyttä kattia :) Muistelen että jouduimme muutaman illan "hakemaan vauhtia" ennen kuin nopeusmittari näytti yli 7 kilon lukemia ;).

Elwood kirjoitti:

Arvelinkin sinun tarkoittavan kevyttä kattia :) Muistelen että jouduimme muutaman illan "hakemaan vauhtia" ennen kuin nopeusmittari näytti yli 7 kilon lukemia ;).

Kn:ksi?Jos perämootorissa on painelokianturi valmiina saanko siitä suoraan esim.kgb-mittauksella nopeuden?Anturin tekohan ei muutenkaan ole ihmeellinen juttu.

Kalle kirjoitti:

Kn:ksi?Jos perämootorissa on painelokianturi valmiina saanko siitä suoraan esim.kgb-mittauksella nopeuden?Anturin tekohan ei muutenkaan ole ihmeellinen juttu.

nelöjuuri (paine kg/cm2 kertaa 100) kerrottuna 2,75 = nopeus solmuina.

Anturin asennuksessa on huomioitava puhdas virtaus. Esim. porraspohja ei välttämättä anna oikeita lukemia.