On jännä homma kun kerran tunsin erään erittäin kauniin naisen. Paljon paremman näköinen kuin missit yms. No se sitten yhtäkkiä vaan ehdotti yhtenä iltapäivänä, että voisin ottaa sen vaimokseni. Siis ihan vakavissaan. Siinä hommassa oli sellainen lataus, että se ei ollut mitään leikkiä. Mutta tälleen. Ei treffejä, ei mitään pelimieskuvioita, nainen vaan täräytti suoraan mitä on mielessä. Siis tottakai tiesin että se rakastaa mua kiihkeästi. Eli siinä mielessä ei tullut yllätyksenä. Ja niin käsittämättömän hyvän näköinen tapaus, ettei sitä järki käsitä. Suomalainen nainen, mutta pakko olla jotain ihme geenejä.
Tiedättekö palstan miehet ja naiset
Anonyymi-ap
38121
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Oliko kuitenkin pippeli
Ei takuulla ollut hänellä.
No olihan sillä höh
Ei, ei ollut todellakaan.
Tää on manipulointia
Onko? Ei kai ny sentään...
Mitä tällä yritetään manipuloida?
Salaliitto jolla naisia yritetään saada kosimaan.
Et sitten kuitenkaan ottanut?
En mene sen enempää yksityiskohtiin.
No ottihan se
Oli liian täydellinen. Et osannut suhtautua.
Niin, en. Oli siinä muitakin näkökohtia, asianhaaroja.
Jossei tunnu siltä, ei tunnu siltä.
Joistain voi tuntua aika kummalta, että ei ala niin kauniin tai komean kanssa, mutta jos on tottunut hyvännäköisiin ihmisiin, niin ulkonäkö ei juurikaan sumenna päätöskykyä.
Sitten just sen oikean tyypin ulkonäkö kyllä sumentaa:)
Kaikki ei perustu tunteisiin tai siihen mitä ankerias sanoo. On asioita jotka liikkuu toisella tasolla.
Selvennä nyt vähän.
Niin, kyllä se olisi varmasti toiminut. Siis ankerias tykkäsi ja muutenkin miellyttävä ihminen.
Ja aina välil mietit ja kadut? Kai se nsinen on jo nakmisissa nyt, ootko kattonut?
Mietin aina välillä. En tiedä hänestä mitään.
Siis en tiedä edes missä hän asuu nykyään.
Yhtenä päivänä googlasin lapsuudenystäväni ja hän oli toiminut menestyvän, kansainvälisen yhtiön pääjohtajana. Hauska yllätys. En kuitenkaan ottanut yhteyttä.
Mä en googlaile. Ehkä en halua tietää..
Eli tiedät hänen nimen! Tee se!
Onhan se tosi tripauttavaa palata menneisyyteen, mut siitä selviää parissa päivässä.
No kai mä nyt hänen nimen tiedän hyvänen aika. Me tunnettiin ihan kunnolla. Sehän halusi naimisiin mun kanssa.
Oli se kyllä ihana nainen.
No mitä helvettiä sitten ujostelet?
Toivottavasti et oo mun kaivattuni..
En mä mitään ujostele. Olisin ilman muuta mennyt sen kanssa naimisiin, ja ennen sitäkin oltais monenlaista tehty varmaan yhdessä.
Mutta aina ei asiat toimi. Se on joskus pienestä kiinni.
Ne on niitä ajan mysteerejä.
Kyllä, niin todellakin oli, sun pienestä kiinni.
Terkuin, se nainen.
Ehkäpä sun ny olis vielä syytä se parikyt vuotta vielä kasvaa ja kattoa ennen kuin toisen elämää alat pilaamaan keskenkasvuisuuden takia
Niinkö? Toi on joku ihmeen supermiesfantasia, että vauvojen miesten "kypsyys" voittaa kaikki ongelmat joita maailma luonnostaan pitää sisällään. Se ei koskaan muutu paratiiksi. Se on loppuun saakka viallinen.
Siis vahvojen miesten. Korjaus. 😄
Freudilainen lipsahdus, mutta valitettavan oikea sana silti..
Ei toi teennäinen vahvuus auta mitään. Se on meidän suomalaisten vamma, joka kumpuaa sotavuosien traumoista.
Vauvamiehet heiluttaa..
On se jännä...
Niin siis sie ootsenkanssa jo avoliitossa ja kihloissa ,no sitten kesähäät eiks nii?
No mikä tuossa sitten teki tenän, eikö rakkautensa ollut tarttuvaa sorttia lainkaan.
Auliimpi raottaja veti pitemmän korren.