Se oli aivan hirveä. Koko ajan jouduin taistelemaan ja sopeutumaan. Ja edelleen saan taistella asioista. Enimmäkseen sellaisia asioita, joihin ei ole ns. omaa osuutta. En oikein jaksaisi, mutta kun ei ole vaihtoehtoa.
Välillä olen miettinyt sitä, että vastoinkäymiset kestäisi kyllä aika paljon paremmin, jos olisi siinä joku vierellä joka välittäisi ja olisi tukena. Yksinäisyys ei ole kivaa.
Välillä olen miettinyt sitä, että vastoinkäymiset kestäisi kyllä aika paljon paremmin, jos olisi siinä joku vierellä joka välittäisi ja olisi tukena. Yksinäisyys ei ole kivaa.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Koita ymmärtää. Mä en taistele. En pysty edes sitä tekemään. Ihmiset on estänyt sen. Joten lopeta lässytys. Väkivaltaisia ja lammasmaisia ymmärryskyvyttömiä ihmisiä
Haluan olla vierelläsi
Henkisenä tukena
Nojattais toisiimme
Et sinä tiedä millaisista taisteluista on kyse. Liittyy ihan omaan elämääni. Etkä sinä liity minun elämääni.
Lopeta lässytys
Itsesikö juuri tunnistit tuosta kirjoituksesta
Eipä tuo ny lässyttäny tuossa kaikki ei ole samanlaisia lähettäjiä kui sinä mahdat olla narsistinen persoona kun tavan toteamusta pidät lässytyksenä
Ymmärrän. Jossain vaiheessa saattaa tulla rauhallinen olo vaikka yksin henkisellä matkalla. Ainakin itselleni tuli. Kovasti ihmiset kannustavat ainakin itseäni menemään niitä unelmia kohti. Kun tietäisivät, että minulla on mielenrauha mutta ei unelmia. Niin paljon mahdollisuuksia, mutta mikään ei tunnu saavuttamisen arvoiselta. Romanttinen rakkaus? Alan olla taikauskoinen, että pelkästään ajatuksissaan toisesta "fantasioiminen" saa johonkin hurmokseen tai transsiin. Kerran ajattelin, että taidanpa rakastaa yhtä naista niin 15 minuuttia myöhemmin olin nettikasinolla pelaamassa aivan järkyttäviä summia itkien ilman mahdollisuuta lopettaa. Jos päästän tunteita sisälläni vapaaksi niin jostain nousee jotain suurta ongelmakäyttäytymistä jota vihaan yli kaiken.
Aika onnellinen ilman mitään. Kaiken menetin, mutta potentiaalia löytyikin enemmän kuin osasin odottaa Kivoja muistoja jättänyt ihmisille (jotka eivät tiedä elämänkoulun rankkuudesta), että kyllä mä olen itse jo elänyt sellaisen elämän että olisin aika valmis lähtemään jo vaikka pois. Päivä kerrallaan. Epäitsekkäästi eteenpäin. Toivomus tai mikä lie manifesto ei ole toiminut vaikka vähän Fight Club elokuvasta olenkin ottanut tavan kävellä suojatietä katsomatta ympärilleni. En nyt kutsuisi itseäni masentuneeksi tai edes valaistuneeksi. Tsemppiä sulle aloittaja. :) Varmasti selviät.
There's nothing you can say
Nothing you can do
There's nothing in between
You know the truth
Nothing left to face
There's nothing left to lose
Kiitos tsempeistä! Siihen on jo jotenkin tottunut, että kaikki murheet tulee "ryppäänä". Ainakin oppii arvostamaan niitä aikoja, kun on välillä helpompaa. Ja pysyy sopivan nöyränä, kun ei pääse liian helpolla. Minulla meni se sillä tavalla, että välillä rukoilin, ettei tarvitsisi enää aamulla herätä. Nyt se vaihe on ainakin toistaiseksi ohi ja näen valoisammin asiat.
Mutta aika realistinen suhtautuminen on, että tämä elämä on nyt sitä mitä on. Olen kuitenkin saanut uudestaan luottamusta siihen, että myös minua varten voi olla vielä jotain positiivista yllätystä, eikä pelkästään niitä "elämän oppiläksyjä" vaan.
Lisään vielä; että parempaa voi tulla, kunhan teen ensin oman osuuteni.
Joskus asiat on vain koettava vaikeimman kautta että oppii kuinka pienestä sitä valoa voi näkyä tunnelin toisessa päässä
Muistat vain ettei ole olemassa sellaista vastoinkäymistä jonka takia kannattaa luovutta oman elämänsä suhteen
Ei kannata luovuttaa, ei. Monta menetystä ollut elämässä ja silti jaksan pitää toivoa yllä.
Elämä on nykypäivänä aika raakaa monella saralla. Pitäisi olla sitä ja tätä, osata tätä ja tuota ja jaksaa monenmoisia juttuja. Oikeesti se hyvä ihminen jakamassa suruja ja iloja olis monelle tärkeää.
Normaali elämä ei ole raakaa. Älä viitsi loukata näin
Olisihan se. Toivottavasti löydetään ne sopivan hyväntahtoiset elämänkumppanit, niin ei tunnu niin julmalta touhu. Ap
Ja monelle se ainoa asia mitä todella kaipaa ymmärtämättä sitä itsekään välttis
Et ole siis edes elänyt päivääkään omaa elämääsi voi sua raukkaa sääliksi käy sun on melkolailla mahdotonta edes yrittää elämässä omin avuin selvitä tuolla asenteella
Kuulostaa tutulta ja olisin voinut kirjoittaa samoin. Kyllästynyt jatkuvaan taisteluun omistakin oikeuksista ja usein muut ihmiset vain työntävät lisää kapuloita rattaisiin.
Harmi ettei vaan niitä välittäviä ja tukevia ihmisiä tunnu myöskään kohtaavan. Ennemmin olen yksin kuin huonossa suhteessa jossa on toinen ihminen ihan vaan kunhan on joku. Joku jota kohtaan ei ole suuria tunteita eikä toinen tunnu vastakappaleelta mutta kunhan ei tarvitse olla yksin. Joskus on karmeaa miten porukka kykenee elämään sellaistakin kulissielämää. Se heijastuu kyllä pahana olona muihinkin ja se on väärin.
Samaa mieltä siitä että ennemmin kuljen yksin kuin olisin huonossa suhteessa. Suhteessa, missä ei ole aitoa välittämistä ja ymmärrystä omaa ja toisen vajavaisuutta kohtaan. Yksin elämisen sietäminen on varmasti minulle eräs opinläksy tässä elämässä. Mikään ei tule väkisin vääntämällä, kun itse vaan kovasti haluan jotain. Täytyy osata luovuttaa omista kovista vaatimuksista asioiden suhteen.
Onneksi on kuitenkin ystäviä ja läheisiä, jotka kulkee siinä rinnalla. Oikeat ihmissuhteet tukee elämän pyörityksessä ja auttaa oman polun rakentamisessa, kohti eheytymistä ja mielekästä olemista. Elämä tuo sitä hyvää eteen, kun sille osaa antaa arvoa. Kiitollisena eläminen antaa enemmän kuin se että murehtii asioita, jotka elämästä puuttuu tai mihin ei pysty vaikuttamaan.
Asioihin voi kuitenkin aina vaikuttaa. Aika outoa tekstiä syydät tänne.
Yhden ihmisen yksin on vähintäänkin lähes mahdotonta edes yrittää vaikutta ympärillään tapahtuviin asioihin jos ei osaa itse poistua tilanteesta ja tarkkailla tarkkaile asiaa ulkopuolisen silmin
Kunhan nyt keksit sen varsinaisen vaikutettava asian tästä ätmin tajunnanvirrasta, niin voit neuvoilla sitten paremmin😉👍
Ai niinkuin monitorin kautta vai?
Minä olen yksin niin kauan kunnes kohtaan sellaisen ihmisen, joka osaa näyttää välittämisensä ja joka osaa keskustella parisuhteeseen liittyvistä asioista. Olen sellainen, että tykkään halata rakastamaani ihmistä ja haluan osoittaa välittämiseni muutenkin.
Jos ei ole omaaosuutta ilmoitat vain että poistut paikalta ja tokaiset että koettakaapa jo vihdoin opetella selvittämään asiat keskenänne
Niinpä, että hoitakaa omat ongelmanne minä en ole ratkaisu niihin, kiitti moii
Siis en ihan tuota tarkoittanut. Kyllä ne asiat on koskettanut ihan omaa elämääni, että en voi vaan poistua mihinkään. Tarkoitan sitä, että kun olen aiheuttanut myös itse omaan elämääni "hallaa" lähinnä ymmärtämättömyyttäni, niin tässä ei ole nyt sellaisesta kyse. Kyllä minun on vaan selvitettävä niitä asioita ja pidettävä puoleni.