omistan kääpiöpinserin ja aina kun tulee lapsia se murisee ja näyttää hampaita ja haukkuu. Ja jos on vapaana juoksee niiden kimppuun ja repii lahkeista ja haukkuu. Miten voisin opettaa koiraa tottumaan lapsiin?
Mikä avuksi kun?
Cristiiina
6481
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
koira kiinni. Hihnalenkillä ei kannata tutustuttaa keneenkään. Yritä saada lapsiperhe kylään tai kutsu kylään. Ja sitten valvotusti totutat koiran lapseen. Aloita ensin yhden kanssa - ja vanhemmat mukana, ettei tule sanomista. Lapsi (tarpeeksi iso) ei saa lähestyä koiraa, vaan hänen tulee olla hiljaa paikoillaan ja odottaa koiran tutustumishalua. Pienikin merkki murinasta tai hampaista niin sinä komennat koiraa tiukasti ei. Tarvittaessa pidä koira hihnassa, että saat hallittua sen koko ajan. Lapselle voi antaa jotain herkkua koiralle annettavaksi. Jotain sellaista, mitä koira rakastaa. Ja näin tutustumiskerta toisensa jälkeen pitäisi onnistua.
Edellytyksenä on, että koiran kanssa on muuten johtajuusasiat kunnossa. Eli minkäänlaista pomotusta ei kannata sietää pieneltäkään koiralta, jos haluaa sen käyttäytyvän fiksusti aina.
samansuuntaista hankaluutta.Ei toki pentu yritä purra,mutta haukkuu pikkulapsille.Meillä on talo täynnä liki 2-metrisiä nuoria miehiä,joten tuollaiset metriset on aivan vieraalta planeetalta.Olen nyt aamulenkit tehnyt koulun ympäri.Tuollaiset 10-vuotiaat ipanat on innokkaita auttamaan totuttelemisessa.Nyt vain pitäis lainata joltain pienempi lapsi(vitsi,vitsi,ei kannata kenenkään hermostua).Totuttaminen on se mikä ajan kanssa auttaa.
Meillä on nelivuotias kääpiöpinseri uros. Tuli meille vuosi sitten ja on tottunut lapsiin ja rakastaa niitä. Hyppii ja pomppii ja menee syliin. Myös aikuisten vieraiden jotka tulee meille.Mutta ajatelkaa itseänne maan tasalle ja meteliä ja sekasortoa jota lasten äänet aiheuttaa pienissä korvissa, juoksua, hälinää. Kannattaa ehdottomasti totuttaa kaikenlaisiin tilanteisiin ja ääniin vähitellen. Meillä on autolla matkustaminen ainoa kamala asia koiran mielestä, itkee liikkeessä ja ulvoo kun vauhti hidastuu tai pysähdytään. Yritämme totuttaa pikkuhiljaa.
ja taas löytyy tähänkin vastaus johtajuuskoulutuksesta... = koira ei luota sinuun ja tapaasi puolustaa laumaasí, eli se kokee ainoaksi mahdollisuudekseen tehdä tämän homman itse. Olet työntänyt johtajuuden koirallesi. Pienillä koirilla sitä ei välttämättä huomaa ollenkaa, ennen kuin tällaisissä tilanteissa.Hyvä johtajahan ei pure tms. ennen kuin on pakko, eli kun joku uhkaa hänen paikkaansa.
Ratkaisu:
-sinä menet ennen koiraa ovesta, portista ym. ahtaista paikoista.
-sinä syöt ennen koiraa. Ruoki se vasta ilta/aamupalan jälkeen. Ota kuppi pois koiralta kesken ruokailun, vaihda parempaan ruokaan.
-leikkimisen jälkeen keräät lelut pois: sinä päätät koska leikitään.
-lenkeillä, kun vastaan tulee toisen koira kävelet reippaasti kohti ja sitten ohitse->koira luulee että olet menossa tutustumaan/rökittämään toisen=sen ei tarvitse tehdä tätä, kun menet ohi koira arvelee että totesit toisen vaarattomaksi. Jos koira vetää kohti vastaantulijaa, kierrä hihna selän takaa niin että sen on mentävä takaisin päin ja sitten vedätkin itse eteen. Jos koira on sitä sorttia, että se alkaa hidastella/käy maahan toisen nähdessään houkuttelet sitä eteen päin, etkä jää odottamaan koiraasi. sinä päätät koska mennään.
kun toteutat näitä pitäisi koiran hyväksyä myös oudompien tuttavuuksien=lastewn tapaaminen. Älä edellytä koiralta että se siltikään leikkii innoissaan lasten kanssa. Mutta murinan pitäisi loppua.
tämä konsti tepsii moneen muuhunkin pulmaan, ja jos koiran kanssa lisäksi harrastetaan tokoa niin ongelmien pitäisi loppua :)
Tuo kertomasi ei kyllä meillä päde näiden Griffoneiden kanssa. Koiria on ollut niin kauan, ettei meillä kyllä johtajuus ongelmia ole. Meillä ei pidetä pienistä lapsista sitten pätkääkään. Ja syy on mielestäni se, ettei meillä itsellä enää ole pieniä lapsia ja ystävämme kun ovat saman ikäisiä niin ei heilläkään pieniä enää kotona ole.
Tuo johtajuus juttu on asia joka monella ei ole hanskassa, mutta se ei ikävä kyllä ole vastaus kaikkiin pulmiin. Ylimmästä poiketen niin meillä on kaksi koiraa Lilli ja Fanny jotka hyväksyvät lapset ja antavat lasten paijata itseään. Muut sitten ehkä purevat. Emme ole antanneet tilanteen kehittyä niin pitkälle.
Uma,meillä kanssa pentu ei tiedä että pienet otukset on ihmislapsia,meillä kun asustaa sellasia isoja liki parimetrisiä poikakorstoja,ja kaverit samanlaisia.Minä yksin pätkänä(ja pomona).Ei oikeen ilkeäisi pyytää keltään pikkulasta lainaksi että sais koira totutella.Pitää odottaa että alkais tulemaan lapsenlapsia,ihan koiranpentujen takia(ei vaiskaan).
Johtajuudesta ei oo kysymys vaan siitä että koira ei oo tottunut pieniin lapsiin.