Ja kyllä me pojat hiihdimme oikein nuoruuden innossa.
Kansakoulun opettajakin sanoi koulujen välisissä hiihtokilpailuissa: Mene sitten kuin hirvi.
Kansakoulun opettajakin sanoi koulujen välisissä hiihtokilpailuissa: Mene sitten kuin hirvi.
Uutta lunta ja luistava keli, sanottiin 50-luvulla radiossa
Anonyymi-ap
18389
1Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Muistan tuon.
Se oli pieni vaatimaton sanonta, mutta sillä oli tehoa.
Olin koululaisena kova hiihtämään, sain palkintojakin, hopea- ja alpakkalusikoita vaalin aarteina ja käyttöesineinä vieläkin ja kerron niiden tarinoita jälkipolville. Yksi teelusikka on juuri sopiva 5 ml:n maustemitta, eräs toinen syväpesäinen lusikkaleipien muotti, hillolusikka ja sokerilusikka ovat voittoja nekin.
Muistan vieläkin hiihtokipailua edeltävän huoltopäivän, kun suksiterva tuoksui, nuotion loimussa isä tervaa imeytti puusuksien pohjiin . Voitelukin oli tärkeä toimenpide. Mieleen jäi hienot uopuudet Esko Järvisen sälesukset Y-siteillä, isossa perheessä suksia yleensä kierrätettiin nuoremmille.
Varsinkin kansakoulussa laulatettiin urheiluhenkisiä ja isänmaallisia lauluja. Hiihtoon liittyy tämä Julius Krohnin sanoittama laulu. Tosin loppuosan karhun kaatamiset ja vainolaiset jätettiin laulamatta, tuulen saavuttamiseen laulu lopetettiin. Vähän tyttönä harmitti nuo kaksi alkusäkeistöäkin , kun vain poikien ja veikkojen kisailusta laulettiin , mutta myöhemmin koko laulun nähtyäni selvisi, mistä oli kyse.
Ylös, Suomen pojat nuoret,
Ulos sukset survaiskaa!
Lumi peittää laaksot, vuoret,
Hyv’ on meidän luisuttaa.
Jalka potkee,
Suksi notkee
Sujuilevi sukkelaan.
Heräs tuuli tuntureilla,
Lehahtihe lentämään, –
Sukkelat on sukset meillä,
Lähtään, veikot, kiistämään!
Saishan koittaa,
Kumpi voittaa,
Eikö tuulta saavuttais?
*******
Tätä laulua laulettiin useammin :
Hiihtäjä - Vilppu Kaukonen
1. Hanki kun soita ja harjuja peittää,
kuuraa kylmä kun metsihin heittää,
silloin ma sukseni jalkahan lyön,
nuttuni ympäri kääräisen vyön.
2. Sauvalla suksien vauhtia lisään,
hyökkään myrskynä kuusikon sisään.
Vapaa ja selvä on sukseni tie:
minne on toivoni, sinne se vie.
3. Riennä, sa sukseni, tuiskuna juokse
kauaksi hongikkokukkulan luokse!
Sieltäpä laajalle nähdä ma saan,
katsella korpia syntymämaan.
4. Siellähän pohjoinen raikkaana tuulee,
sieltäpä vaarojen kaikuja kuulee.
Sinne se metsien touhukin soi -
sellainen luonto se tenhota voi!
Ratiritirallaa tuli talvihalla , sen osaan vielä laulaa. Kyllä nuokin laulut tuntuu tutulta muttei sävel tule meleen.
Kyllä - ja Pekka Tiilikainen oli selostajana vauhdissa 50-luvulla.
Hänen sanomansa jo ennen sotia oli: Ilmassa on suuren urhrilujuhlan tuntua.
Haku-Veikko oli kova sana silloin. Holmenkollenilla hiihti legendaaarisen ajan: 3 33 33.
Venäläisistä hiihtäjistä muistan Kusinin, Terentjev taisi olla toinen.
Arvo Viitanen oli Suomesta myös arvokisoissa mukana - niin ja Heikki Hasu.
Mäntyranta oli vähän myöhemmin ja Norjasta Grönningen.
Sinulla on hyvä muisti. Oliko tuon Grönningenin etunimi Harald ?
En ole mikään hinku urheilun seuraaja ollut koskaan,
mutta joitain nimiä on jäänyt mieleen
ja tietysti nuo "sinivalkoiset äänet", legendaariset urheiluselostajat.
Sellaista "hehkua" ei saa kukaan enää päälle !
Urheilu oli ennen ihan toista. Sivutoimista hommaa. Sellaisena se olikin parhaimmillaan. Äitee Siiri Rantanen kävi voittamassa ladulla ja sitten
oli kiire lypsylle.
Äitee oli rautaa.
Hiihtäminen oli lumien aikaan ainoa tapa tehdä koululumatkat. Asuinpaikasta riippuen suorinta matkaa oli 3 - 5km. Kukaan ei kahlannut lumisessa metsässä eikä kiertänyt useita kilometrejä pitempää tietä pitkin.
Keväisin kotimatka kesti poutakelillä muutaman tunnin. Lintujen, varsinkin räklien pesät olivat ylivoimainen houkutus.
Munulla oli koulumatkaa vajaa 2 km ja pääsin maantietä pitkin kävellenkin. Mutta usein hiihdin tai menin potkurilla, ei ollut tietä hiekotettu.
Hiihtokilpailuissa olen minäkin paljon saanut palkintoja, jopa pokaaleja. Enää ei ole ollut edes suksia ainakaan kymmeneen vuoteen.
Toivottavasti lapset hiihtää nyt lomalla, lunta taitaa olla etelässäkin.
Palkintoja on saatu hiihdossa, kuten jossain muussakin, mutta tuskin niistä
enää sulkia hattuunsa kaipaa.
Oletko hyvä lintujentuntija ? Vai jäikö räkättien kiusaamiseen vai mitähän tarkoitit,
räkäteistä ei pidetty, ne tuhosivat marjat, räkättejä ammuttiin ilmakivääreillä.
Räkättien pesäpuihin, koivuihin oli helppo kiivetä. Niiden löytäminenkään ei ollut vaikeaa.
Munilla kävimme joskus "munasotaa" mutta munien vähyyden vuoksi ne olivat lyhyitä.
Eräs kaverimme sanoi "munittavansa" yhtä pesää. Kävi määräajoin poistamassa munat yhtä lukuun ottamatta ja väitti räklän hätäpäissään munivan poistettujen tilalle uusia jonkin aikaa.
Onko totta? En tiedä.
Anteeksi loikin tänne teidän ikäluokkaan kyllä olen viellä alle 80v. Mutta usein mukavia kirjotuksia .Kiitos! Hiihtämisestä talvet oli kyllä ennen toista. Kansanhiihdot ym. Jotain 3 sijaa aina tuli. Ei tyttönä 1 plk.Kirvesmies isän tekemillä suksilla hiihdettiin ja tervalla pohjat voideltiin. Nyt hiitännyt taas huonoilla keuhkoilla kolmatta talvea.Taukoja oli noin 30v.hihdossani. Sukset on 40 vuotta vanhat,enkä osaa voidella ne. Mutta hitaasti hartaasti matka taittuu ,jaksan vain hiihtää enää 5km.Parempi se kuin ei mitään.On ne polvien nivelrikotkin,hidastaa vauhtia.Helsinki 21.2.23..mummo 70v.
Milloin olette viimeksi hiihtäneet ? Itse en edes muista. Ainakaan päälle
nelikymppisenä en ole hiihtänyt kertaakaan, mutta hiihto ei ole koskaan
ollut minun lajini. Kouluaikoina oli pakko.
Hyvä on hiihtäjän hiihdellä, kun on hohtava hanki.
Ja minähän menin 60 - 70 luvuilla.
Luin juuri hiljan uudelleen kirjan Pohjolan helleenit, käsittelee aikaa jolloin suomalaisetkin alkoivat osallistua nykyisenkaltaisiin olympiaan kisoihin. Se alku oli siellä noin 1800- 1900- lukujen vaihteen tienoilla. Suomalaiset pystyivät yleensä toimimaan omana joukkueenaan vaikka maa vielä ryssänvallan alla olikin.
Lajit oliva nekin varsin erilaiset kuin nyt, oli kahden käden keihäänheitto, kiekon viskuu pieneltä korokkeelta ja olipa parissa kisassa vähän myöhemmin painonheittokin, siinä lajissa äskettäin Sara Killinen teki naisten SE:n...Olipa olympialaisissa aikansa myös taidelajeja, esim. Aale Tynni on olympiavoittaja, lajinsa oli mikä?