Millaisiin ennakkoluuloihin olette törmänneet raskausaikananne? Minä mm. seuraavanlaisiin:
1. Raskaana olevat naiset ovat aina kärttyisiä valittajia, joilla on kaikennäköistä vaivaa, eikä heitä enää seksikään kiinnosta.
2. Raskaana oleva nainen on aina yhteiskunnan tukien varassa oleva elätti (töissä käyväkin [äitiys- ja vanhempainpäiväraha]). Näin ollen häntä saa ja pitää arvostella julkisti, koska me muut maksamme verorahoistamme hänen lapsiinsa hupenevat veromarkat.
3. Raskaana oleva nainen on yhteistä omaisuutta. Hänen mahaansa saa olla tuntemattomatkin taputtelemassa. Neuvolan perhevalmennuksessa heidän terveydellisiä asioita saa ruotia toisten kuullen, vaikka tämä ei missään muualla ole tapana yksityisyydensuojan takia.
Mua ei itseäni suuremmin häiritse em. asiat, mutta olenpa vain kiinnittänyt niihin huomiota ja ihmettelen. Yksi asia on ainakin selvä; lapsettomat ihmiset joidenka mielestä lapsiperheet ovat yhteiskunnan elättejä jakautuvat minun elämässäni täysin toiseen laitaan kokemuksen puutteen aiheuttaman ymmärtämöttömyyden nimissä.
Näin se elämä muuttuu. Mitenkäs teillä on muuttunut? Millaisiin ennakkoluuloihin tms. te olette törmänneet raskaaksi tultuanne?
1. Raskaana olevat naiset ovat aina kärttyisiä valittajia, joilla on kaikennäköistä vaivaa, eikä heitä enää seksikään kiinnosta.
2. Raskaana oleva nainen on aina yhteiskunnan tukien varassa oleva elätti (töissä käyväkin [äitiys- ja vanhempainpäiväraha]). Näin ollen häntä saa ja pitää arvostella julkisti, koska me muut maksamme verorahoistamme hänen lapsiinsa hupenevat veromarkat.
3. Raskaana oleva nainen on yhteistä omaisuutta. Hänen mahaansa saa olla tuntemattomatkin taputtelemassa. Neuvolan perhevalmennuksessa heidän terveydellisiä asioita saa ruotia toisten kuullen, vaikka tämä ei missään muualla ole tapana yksityisyydensuojan takia.
Mua ei itseäni suuremmin häiritse em. asiat, mutta olenpa vain kiinnittänyt niihin huomiota ja ihmettelen. Yksi asia on ainakin selvä; lapsettomat ihmiset joidenka mielestä lapsiperheet ovat yhteiskunnan elättejä jakautuvat minun elämässäni täysin toiseen laitaan kokemuksen puutteen aiheuttaman ymmärtämöttömyyden nimissä.
Näin se elämä muuttuu. Mitenkäs teillä on muuttunut? Millaisiin ennakkoluuloihin tms. te olette törmänneet raskaaksi tultuanne?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Pahimmat enekkoasenteet ovat alkaneet minun kohdalla vasta kun aloin odottamaan kolmatta.
Ihmisille tuntuu olevan "normaali",että nainen haluaa 1-2lasta.Siitä eteenpäin suntautuminen voikin olla arvaamatonta.
Ja se että haluaa itse hoitaa omat lapsensa,
näyttää olevan monelle ongelma puolestani.
minua ei hyväntahtoisten ihmisten mahaantaputtelut haittaa,jpäinvastoin.Mutta ilkeet kommentit tuntuvat pahalta...
Olenpas minä saanut olla rauhassa, kun en vielä ole törmännyt mihinkään noista..... Mahaa ei vielä ole pahemmin taputeltu, mutta kieltämättä kysymykset ja puheenaiheet terveydentilasta ovat välillä aika intiimejä - esim. kivut, vihlonnat, suolen toiminta, verensokerit, hemoglobiinit, kuinka usein on oksettanut, onko kohdunsuu kiinni jne jne.... Ei tietty ole pakko jutella, mutta olen itse välillä havahtunut, että onpas nyt tullut juteltua naispuolisten työkavereiden kanssa aika intiimeistä asioista :-)
Ja varsinkin kun yksi kaveri oli samaan aikaan raskaana, niin aika tarkkaan ruodittiin kokemuksia ja oloja, hän sai jo vauvan, minä vielä odotan...
Huh, perhevalmennus on tulossa just, kamalaa jos siellä puhutaan mun yksityisasioita porukalla.... Voitko kertoa jonkun esimerkin, mitä tarkoitat tuolla?
En ole siis ainakaan vielä törmännyt noihin ennakkoluuloihin, mutta vielä ehtii, olen nyt rv29.
Elämä on kyllä jo muuttunut, omat ajatukset ovat muuttuneet ja jotenkin tuntuu, että joidenkin työkavereiden suhtautuminen on muuttunut, melkein kaikki työkaverit ovat miehiä. Jotkut suhtautuvat mun mielestä muhun jotenkin "varovaisemmin", mutta en ole kokenut sitä huonona. Tutuimmat suhtautuvat kuin ennenkin ja kertovat juttuja omista lapsistaan ja kyselevät miten olen jaksanut eli suhtautuvat oikein ihanasti! Siihen ennakkoluuloon olen törmännyt, etten kuulemma ikinä enää lähde ulos työporukalla, kun saan lapsen.... joku sanoi ettei mua saa seuraavaan kolmeen vuoteen mihinkään - saa nähdä, itse en vielä tiedä, mutta vähän hassulta tuo kolme vuotta kuulosti, kun vakaasti uskon että miehenikin osaa varmaan jotenkin vauvaa hoitaa :-)
Aivan pakko oli vastata. Olen just täyttänyt 33 vuotta. Siihen olen sit törmännyt monet kerrat kun mulle sanotaan et jo oli aikakin tehdä lapsia. Se niinku kolahtaa mun päälaessa silleen et tekis mieli sanoo pari valittuu sanaa. Mun aikani oli nyt tehdä lapsi ja onneks tärppäs heti niin ei tarvinnu odotella. Enhän kuulu edes riskiryhmään. Ja sit toiseks huvittavaa on mitä olen tuolla kaupoissa kohdannut. Kun kävelen tän ison mahani kanssa niin ihmiset kyllä hyppää käytävällä sivuun heti kun näkevät. Se tuntuu aika hauskalta. Tänäänkin yks vanhempi mies meinas ihan hyllylle hypätä.