Aikooko Kiteen kaupunki auttaa konkurssi kypsää yritystä ? Aikeena ostaa liiketalon toimistotiloja omaan käyttöön. Olisiko parempi odottaa konkurssi huutokauppaa jolloin tilat saa pilkkahintaan.
Entisen kaupungintalon purku pelkästään tulee maksamaan noin 400 000 euroa.
Parkkialue työntekijöille ja asiakkaille ?
Kirjasto, lakkautetaanko ?
Piti tulla mahdollisesti kaupungintalon yhteyteen.
Jäitä hattuun. Kaikki alueen kunnat yhdistetään Joensuuhun 10 v kuluessa. Tällöin kaikki virastot löytyvät samasta osoitteesta. Keskushallinnon alakonttori mahtuu Kupiaisen tyhjään etusiipeen.
On vielä mistä valita tarvittavat neliöt.
Entisen kaupungintalon purku pelkästään tulee maksamaan noin 400 000 euroa.
Parkkialue työntekijöille ja asiakkaille ?
Kirjasto, lakkautetaanko ?
Piti tulla mahdollisesti kaupungintalon yhteyteen.
Jäitä hattuun. Kaikki alueen kunnat yhdistetään Joensuuhun 10 v kuluessa. Tällöin kaikki virastot löytyvät samasta osoitteesta. Keskushallinnon alakonttori mahtuu Kupiaisen tyhjään etusiipeen.
On vielä mistä valita tarvittavat neliöt.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Liiketalon tiloihin tehdään Uusi Vastaanottokeskus RättiPäille !
Kuntalaisetkin vähenee 10 vuodessa. Nyt on iäkkäimpiä moninkertaisesti muihin nähden. Soteakin helpottaa. Digille menee sote ja virastot. Etätyö jäänee/tulee toimistotöissä. Kirjasto lakisääteinen, vielä, ellei tarve katoaa ym. Yhteistiloja keskustoihin ehkä järkevin, jos niillekään on käyttäjiä.
Kunnan piti luopua home-ja turhista tiloista, ei edisty? Sote vuokraa siltä aikansa joitakin, entä sitten? Koululaisia 1-2 luokkaa/ kunta? Eikös hallitiloja ole tyhjillään mihin vaan? Siirrettäviä vuokraparakkeja käytetää paljon. Kuntia ym. yhdistyy ja muutos on jatkuvaa.
Oma auto oltava ja auton koko on kasvanut, monet kuskit mm iäkkäitä ja sairaita. Keskustan ikivanhat (silloin eri automäärille) pussinperäparkit/ suojaistutukset olisi pitänyt miettiä ensin uusiksi eikä maksaa suunnitelmista tiealueen kaventamiseksi mm pysäkeillä.
Jos eläjiä seudulla riittää. Karsittu julkinen liikenne ei ainakaan sitä edistä.
20.000 asukasta on monessa palvelussa (sote, te-keskus) alaraja. Keski-karjala ei riitä siihen, yhdistellään ja pitäjiä pukkaa. Historia toistaa itseään, nyt raha ei riitä. Kirkon puolikin yhdistyy. Kolmas sektori eli yhdistykset halutaan yhteiskunnan avuksi jo nyt monessa asiassa. Ehkä sen jälkeen suku tai oma apu on ainoa keino.
Kuinka monta virkahenkilöö nyt tarvii työtilaa? Voiko hajasijoittaa? Avokonttoreiksi on muutettu usein, työtilat n 70 %:lle eikä juurikaan ikiomia työpisteitä. Saleja ja tiloja usein tarjolla muualta kokouksille.
Eikös ketiläiset jo ollu valamiiks siellä? Muutama lissee siihen.
On päättäjien tehtävä tunnistaa ja tunnustaa tosiasiat. Jos kerta koululaisillekin on kelvattava viipalemökit liisattuna, miksi ei virkamiehille. Anteeksi, virkahenkilöille. Noista tiloista päästään nopeasti eroon ilman purkukustannuksia. Kokoustiloja on riittävästi, mm Kitee-sali ja hyödynnetään esim kansan- ja kansalaisopiston ja koulujen luokkatilat lautakunta käyttöön. Samoin yhdistystoimintaan. Jokainen myös siivoaa jälkensä. Tuolloin säästetään siivouskuluissa. Säästöthän aloitetaan yleensä siivoojista. Vaikka heidän tekemättömät työt näkyvät heti, toisin kuin virkahenkilöiden.
Samalla KUN tulee uusia kuntaliitoksia, voidaan tarpeettomat virkahenkilöt vapauttaa työtehtävistään. Perusteena tarpeeksi hienojen työtilojen puute. Liisari vei tilat mennessään maksamattomien vuokrien takia. Tällätavoin päästään eroon molemmista joutavista kuluista tuotannollisista ja taloudellisista syistä.
Siirtymämatkoille jokainen hankkii potkulaudan ja se hyväksytään verovähennyksiin. Mutta sillä ehdolla että henkilö on tehtävässään vähintään verovuoden samalla paikkakunnalla. Sama väline siunsotkun käyttöön.
Paitsi ambulanssi ja paloauto.
Vaikkakin olisivatkin ehkä nopeammin käytössä....
Asukkaat ja kunnan muut jäsenet voi aina yrittää vaikuttaa, tarpeita ja ideoita kehhiin. Päättäjien pitäisi seurata niitä. Hallinnon rattaat ollu vuan hittaat monessa, mualiman muutos on noppeeta ja jatkuvoo. Ennakoijakin pittää, suunnitelmia ja tilastoja löytyy avuks. Ainoostaan kaikenmoisella aktiivisuuvella ja toisiaan tukemalla syrjäseutu pyssyy hengissä.
Hijasta on, kun selevittelyjä uutisoitu v 2006 lähtien, muttei suatu aikaseks enempee kun sulukemiset. Mitä tiloja kunta omistaa, onko yhtään tervettä rakennusta?
Tyhjii tiloja ollu monta tuona aikana tarjolla, koulujennii läheltä, ei oo soppuu syntyny. Hyvässä muussa käytössä ovat nyt. Kun uotteelloo pitkään, aika hoitaa tai tarve (ehkä asukkaatkii) hävijää.
Kunta jo vuokraa ja remontoi ns museo/ näyttelytilan. Lienee kunnan toimialaa. Siihen(kin) olisi mahtunut kai toimisto ja/ tai kirjasto. Linkin puistoalue, Tuomelan pelto, meijerin seutu (ehkä muitakin) on keskeinen ja avara, vaikka vuokraparakeille.
Jos tuohon Arabia-taloon tulee liiketoimintaa, myymälä, kahvio ym, onko ne yksityisten vai kuuluuko ne (täällä) kunnan toimialaan?
Torilla kävi joskus paikallistuottajien reko-ringin auto, mutta asiakkaita ei kai ollut, kun nyt rekon lähin paikka on Joensuu. Koivikolla voi olla jotain paikallista, mutta mitä? Mainostaako?
Olisko tarjontaa ja kysyntää saaha myös lähiruuan myyntipaikka keskustaan? Jos niitä turistejakin joskus eksyy. Moni ei voi tai ehdi ajella eri paikoissa tai Joensuussa.
Jos on konkkauhka, se(kin) sääntely on hyvä tuntea, ettei tule ylläriotsikoita.
Onko väkimäärä about Kitee 9500, Tohmis 4000, Rääkkylä 2000? On monta kunnantaloa, koulua, kirjastoa, koulu- talous-, ympäristö-, teknistä-, rakennus-, kulttuuritoimea ym. Mihin käyttöön tilat ovat halvalla ja järkevästi muutettavissa, jos hallintoa puretaan tai muutetaan seutukunnan yhteiseksi, vaikka niitä elimiä on jo purettu. Soutaa, huopaa?
Nämä mainitsemasi monumentit just kyllä riittää tälle seutukunnalle. Jää osa vielä jatkossa tyhjäksi. Valtiovallan on myös muutettava avustuslinjaa. Esim Tohmajärven viimeistä opintemppeliä olisi pitänyt punnita tosiasioiden valossa, ei tunteiden. Kohta yhdistetään kouluja 45 km säteellä ja harpin piikki on Kiteellä. Tällöinkään kellään ei ole sen pitempi koulumatka kuin Kiteen Kyyrönniemestä on nyt. Höpötys vetovoimatekijöistä voidaan lopettaa. Vetovoimatekijät eivät maksa veroja.
Lusikan joutuu sovittamaan vaikka sitten rumaan käteen useimmat asukkaat läpi pitkän ja avaran kotimaamme. Tämän myöntäminen olisi ollut tärkeää ajat sitten. Törmäys olisi ollut siedettävämpi myös niille jotka ovat tottuneet jatkuvaan hyvinvoinnin kasvuun sekä vain helppoon elämään.
No, nyt täyttä asiaa!,
Jos on ees katot kunnossa, suapihan niistä aurinkolämmön kerräilyyn alustoja. Säilyy jouto-, suo-, pelto- ja etennii tonttimua, jos sen kysyntä riehaantuu, heh. Riippunnoo sähkön hintakehityksestä tuonkii kannattavuus, kellään ei oo se tiijossa, van kauppa käyp.