Semmosesta jutusta, että miten kuumaksi peräöljy lämpiää, jos ulvotetaan kaasu pohjassa vaikka puolituntia. Peräkopan ulkopintahan pysyy kylmänä, mutta varmaan öljy kuumenee.
Sehän selviäisi, kun poraisi lämpöanturille reiän, mutta onko kukaan nähny moista mitattavan? Kilpamoottorithan pyörii lähelle 10 000 krpm, joissa varmaan öljy kiehuu.
Sehän selviäisi, kun poraisi lämpöanturille reiän, mutta onko kukaan nähny moista mitattavan? Kilpamoottorithan pyörii lähelle 10 000 krpm, joissa varmaan öljy kiehuu.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Muille tuo tieto ei ole tärkeä millään lailla paitsi kyselyikäisille !
En kysyny sitä, että onko tärkeä, joten painu äkistämään muualle tönkköpötkö.
En tiedä lämpötiloja mutta
-volvon vetolaitteisiin on laitettu vesisuihku ylävaiheen jäähdytystä varten.
-sanottu että kylmässä vedessä pitää ajaa alkumatka pienellä nopeudella, jotta öljy lämpiää ja voitelee kunnolla.
Juu, ilmassa oleva vaihteisto varmasti kuumenee, että vaatisi öljyn jäähdytyksen jonkun lauhduttimen kautta, ettei laakerit pehmene jos lämpö nousee lähelle 200 astetta, kun ei sitä öljyä kovin paljon kuitenkaan ole.
Oon nähny, miten holtittomien käyttäjien 20hv koneessa vaihtamattomat öljyt ovat muuttuneet aivan pikimäiseksi, vaikkei vesikään ole sisään päässyt. Siitä tulikin kysymys öljyn kuumenemista.
Minä tiedän mutta sillä tiedolla ei jönssit mitään tee.
Oljyn suurin lämpötila on n 130C.
Jos menisi yli, se ei enää voitelisi ja vaihde hajoaa hyvin nopeasti.
Eli reilusti alle 130 C
Mineraali öljyt 149°C
synteettiset öljyt 206°C
silikoni ja polyfeenieetteri öljyt 260°C
Perfluoratut öljyt 316°C
Sopivilla lisäaineistuksilla peräöljyiksi..
Peräöljy 130-135C
Lista oli öljyn lämpötiloista, jossa sen kyky voidella alkaa laskea, ei perän lämmöistä.
Mitä enemmän kaasuttaa sitä enemmän on hajua. Perässä öljy lämpiää noin 36,5 asteeseen. Reikä on valmiina eikä tarvitse porata. Kisailussa tulee äkkiä kuuma.
Minkä kokoisella koneella se on mitattu? Aika maltilliselta lämpötila vaikuttaa.
Isommissa koneissa luulisi lämmön nousevan enemmän, kun isommat hammasrattaat antaa öljylle kovemman myllytyksen.
Siellä on myös enemmän öljyä.
Öljyllä on useita tehtäviä. Voitelu on yksi, mutta jäähdyttäminen on yhtä tärkeä. Myös epäpuhtauksien poistaminen tapshtuu öljyn avulla, kun se käy suodattimen kautta.
Mitä suurempi mäntä ja pidempi kanki sitä enemmän usein kuumottaa. Hampaita kannattaa varoa ettei tule vaurioita. Jos lämmöt merkittävästi nousee kannattaa hakeutua ammattilaisen tarkastettavaksi.
Puhtaudesta kannattaa huolehtia ettei kuole siihen.
Mistä teitä pökleemi rotua oikein sikiää.
On pohjantähden alla
Tää koti mulla mainen,
Mä elämästä laulan,
Sillä oonhan suomalainen
Mä rakkaudesta laulan,
On siinä mies ja nainen
Pohjantähden alla,
Elää suomalainen
Missä perässä on öljysuodatin?
Vetolaite on alumiinia, joka johtaa erinomaisesti lämpöä. Se on upotettu veteen ja vesi liikkuu reipasta vauhtia sen ympärillä, joten lämmönsiirto vedestä vetolaitteeseen on todella tehokasta.
Vetolaitteen läpi menee koneen kylmä jäähdytysvesi ja palaa takaisin lämmin jäähdytysvesi sekä sen jäähdyttämät pakokaasut, jotka voivat olla enintään 100 C, koska veden höyrystyminen sitoo valtavasti energiaa. Yleensä jäähdytysvesimäärä on niin suuri, että palaava vesi ja pakokaasu on kädenlämpöistä.
Tehohäviöt rattaissa ovat mitättömiä noihin tehoihin nähden.
Jos koneen teho on 100 kW, polttoaineteho on n. 300 kW. Jäähdytysveteen ja pakokaasuun menee tällöin 200 kW lämpöteho. Tehohäviöt rattaissa voivat olla vaikkapa 5% eli vain 5 kW.
Aloittaja kyllä kysyy selkeästi peräöljyn lämpötilaa. Perällä ymmärrän perämoottorin, sisäperän ja purjevenemoottorin erillistä öljykammiota jossa ovat vetorattaat eteen ja taakse. Ei kai niissä mitään jäähdysvesikiertoa ole? Kilpaveneiden potkurit nostavat myös koneet niin ylös, että monesti joudutaan jopa moottorin jäähdytys ratkaisemaan erityisesti.
Jäähdytysvesi otetaan yleensä heti vaihteistotorpeedon yläpuolelta, jossa on vielä oljyäkin. Purjevenevetolaitteessa öljyä on koko matkalla, perämoottoreissakin öljyä on kavitaatiolevyn yläpuolelle saakka.
Jäähdytysvedet ja pakokaasut tulevat ulos potkurin navan kautta. Joissain ikivanhoissa malleissa kavitaatiolevystä tai hiukan sen yläpuolelta.
Vaikka pintapotkurilla tarvittaisiinkiin erillinen vedenotto, jäähdytysvesi ohjataan vesipumpulle, joka on lähellä kavitaatiolevyä. Vaikka kone olisi todella korkeallakin, vähintään vaihteistotorpeedon alapuolikas ja evä osuvat veteen. Silloin nopeudet ovat varsin suuria ja tuoltakin alalta lämpöä siirtyy valtavan tehokkaasti mereen.
Ei ne peräöljyt pääse kuumenemaan ellei jäähdytysveden saannissa ole ongelmaa ja perään tulee pakokaasut kuumina. Silloin on suurempiakin murheita kuin peräöljyt.
Jos peräöljy olisi yli 100C, niin pysäytettäessä vesi kiehuisi vaihteen ympärillä. Ei kiehu eikä edes höyryä, kun moottorin nostaa.
Se on kyllä totta, vaikka 30 asteen helteillä veden lämpötila aiheuttaa myös öljyn lämpenemistä samassa suhteessa.
Yleensä vaihteen lämpötila itsellä 44°C max 48°C lukemat koneen tietsikasta.
Kiitos mielenkiintoisista vastauksista. Ei sitten se öljyn pikeentyminen johtunutkaan kuumenemisesta, vaan siitä, ettei peräöljyä ollut koskaan vaihettu 30 vuoden aikana tai mitä lie dieselin öljypohjasta kaavittua mustaa liejua joku laittanu.
Onhan se voinut lopulta kuumentuakin, kun ei enää voitele ja pikeentyy. Mutta perimmäinen syy on se, ettei öljyä ole vaihdettu.
Aika monelta viisastelulta olisi säästytty jos aloituksen syy olisi tiedetty!
Sehän oli selvästi sanottu. Sitä pikiliejua ei ollut edes kahvikupillista, muttei vettä pisaraakaan, joten kumma että stefat oli kunnossa.