Joskus ruokatoimittajat mainostavat että tämä on hyvää lohturuokaa. Amerikkalaisille se on juustomakaroonia, jota hengenvaarallisesti lihavat siinä telkkariohjelmassa mättää kaksin käsin. Onko sinulla joku oma lohturuoka, jota syöt kun jokin on pielessä ja tarviit lohtua?
Mitä se lohturuoka on?
Anonyymi-ap
36285
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Sehän on sellaiseen hetkeen kun koet jääneesi osattomaksi tai muut kiusaavat.
Tai olet "muuten vaan" loukkaantunut vaikkapa maahanmuuttajien puolesta
tai jonkun muun ihmisryhmän puolesta koet loukkaantuneeksi,,esimerkkinä olkoon vaikka mustalaiset, joita joku on sanonut varkaiksi...
Silloin se "lohturuoka" maistuu,,tavattoman hyvälle....
Täällä kuuluisia lohturuokia on Dalan mutkan antipastovati kymmenellä leikkelelajilla, joten suurikin ketutus sillä menee hetkeksi ohi. Toinen on Kainuun kasvikaviaari sushien kera.ja puolukat lisuina. Vielä lohtujuomst kyytipoikina niin johan lohduttaa.
Pitänee oikaista luulosi. Noita luuloja putkahtaa sinulla tuon tuosta kuten nytkin. Lohturuokia pikkuherkkupalani eivät ole vaan hyväntuulisen illanistujaisen naposteltavia.
Valmistan yleensä lauantai iltaisin saunan jälkeen nautittaviksi erilaisia makupaloja. Sushia ostan Prisman Sushibaarista, ovat itsetehtyinä työläitä ja hintaakin kertyy, koska muutamaa makupalaa ei kannata itse tehdä, tosin jos vieraita on teen itse sushitkin.
Kerroin sinulle jo aijemmin kasviskaviaarista, jota löytyy Prisman kalaosastolta. Se on levästä tehtyä kaviaaria. Purkin hinta kotimaisiin kalanmäteihin verrattuna on yli puolet halvempi. Se on hyvää sipulin ja smetanan kera. Syömme kaviaaria keksien tai teen tortillarullia joiden sisään levitän kaviaaria ja leikkaan sushirullan näköisiä nöttösiä.
Itse tykkään kyytipoikana valkoviinistä ja P. punaviinistä.
Lohturuokaa, no jaa, enpä ole asiaa sisäistänyt mitä se voisi kohdallani olla, mutta onhan minulla toki hyvä ruokahalu, sitä pitäisi ruveta hiukka kontrolloimaan ; ))
Paistan ohukaisia kananmunalettutaikinasta, kun on paistunut, hieman sokeria päälle ja niin on kaikki sen jälkeen O. K.
Kasviskaviaari on ehdotonta lohturuokaa. Syön sitä koko ajan. Minulla on
aina paha olo.
Sekö ei haittaa, että se kasvikaviaari on pelkkää levää ja suolaa., kunhan se kulkee kaviaarin nimellä. Se lohduttaa näköjään että voi sanoa laittavansa jotain kaviaaria keksin päälle. Nousee ikäänkuin rahvaan yläpuolelle, joka syö saunan jälkeen pitsaa tai peräti kiuasmakkaraa ja juo olutta. Jaa että valkkari on hienompaa vaikka olisi käynyttä mäskimehua.
Levä tulee saastuneilta merialueilta, se kerää itseensä kaikki ympäristön saasteet. Siihen ne sushitkin kääritään.
Onneksi voi purkaa pahaa oloa palstalle, jos ei kaviaarikaan auta ``;trsk´`-
No, ehtoota palstalle, minäkin ehdin turpakäräjille, näköjään aiheena on ruoka.
Teen silloin tällöin pizzaa. Mielipizzani on kinkku/aurajuusto/ananaspizza.
Grillikauteni alkaa joskus toukokuussa ja silloin paistuu mm. grillimakkaroita ulkotulilla, erilaisin lisukkein ja kyytipoikana myös olutta.
Opettelin joku vuosi sitten loimulohen teon. On se hyvää. No, tänään söimme omatekemääni lohilaatikkoa. Kalaruoat ovat joka viikkoisia kuten kanaruuat. Lihaa syömme myös, mutta harvemmin.
Suloista! Olet huolissasi rakkaasi mahdollisesti saamista ympäristömyrkyistä ja suolasta. ❤
Lihaahan kala ja kanakin ovat. Vai?
Minäkin syön, joskus usein, joskus harvemmin.
Sana lohturuoka ei näyttänyt avautuvan kirjoittajille.
Minäpä avaan asiaa. Lohturuoka on naisten tekosyy vetää herkkuja vaikka läskit pursuvat jo muutenkin.
Kun naisia ketuttaa niin värjäävät hiukset räikeän punaisiksi,violeteiksi,mustiksi,valkaisevat,joko liian kynittyjä tai pitkiä.
Normaali tyylikäs valitse ruskean luonnon mukaisen sävyn. Kun ikää tulee niin harmaana antaa kasvaa. Ei ne mustat kovat värit näytä nuoremmilta ollenkaan tekee vai sairaan ryppysen näköisiksi.
Mut jos niillä onkin peruukki eikä värjäys?
Kala ja kana ei ole lihaa, muistakaa.
Ei ole lohturuokaa. Jos on paha mieli, ruoka ei maistu ollenkaan.
Mutta joskus herkuttelen. Tänään kinuski-valkosuklaa leivos, hinta 5,98 e, myy Cittari ja Prisma. Nam!
Suklaa on lohtuni. Tumma suklaa.
Onko suklaa ruokaa?
Ei se juomaakaan ole. Paitsi jos sulattaa.
Voi se olla. Teen itse suklaamössöä. Pari rkl grahamjauhoa, kaakaojauhoa 3 tl, pari tl sokeria, sama vaniljasokeria. Ne sekoitetaan. Maito muutama tippa että saa tiiviin mössön. Sitä hissukseen imeskelee teelusikasta. Kaakaossa itsessä on hyvät ravintoaineet joten ei epäterveellinen. Aidosti tumman suklaan hyödyt. Tulee kylläinen olo ja vie lopun makeanhimon. Illalla rauhoittaa ja uni tulee paremmin kuin yleensä.
Kiitos reseptistä! Tulee varmasti käyttööni.
Jätä sokerit pois tai vähennä edes, niiin sitten voi puhua terveellisyydestä.
Lohturuoka on melko uusi sana, eikä se käsitteenäkään oikein taida olla kovin tuttu, ainakaan minä en mitään ruokaa ajattele lohdukkeena johonkin murheeseen tai pahaan oloon.
Lapsena nuhakuumeessa sai kuumaa makeaa mustaherukkamehua ja jos oli kurkku kipeä ja vaikea niellä, äiti keitti vispatuilla kananmunilla höystettyä samettivelliä. Enemmän merkitsi kuitenkin lapsen saama erityishuomio. Lettujen paisto tepsi aina, esimerkiksi sadepäivä kirkastui kummasti lettukesteillä.
Lettujen paisto -perinne on säilynyt, niitä kun voi loihtia ihan ex- tempore, aineksia on aina kotona. Lapsuudesta lähtien ruokien laitto ja nauttiminen ulkona porukalla on ollut erityisen tunnelmallista ja muistorikasta. Kalojen savustus, loimutus, hiillostus ja grillaus etenkin, jo tuoksut saavat mielen nousemaan. Nuotiomakkaran käristyksessä on oma tunnelmansa, kyllä siinä turha totisuus karisee.
Kylmään vuodenaikaan ja huonommallakin säällä voi itseään ja pesuettaan kannustaa ulkoilemaan laittamalla muheva pataruoka uuniin, ja kotiin palatessa tervehtii ihana tuoksu ja lämmittävä ateria.
En ole varsinainen suklaahiiri, mutta palanen tummaa suklaata katkaisee makeannälän. Appelsiinilla maustettu levy on nyt menossa, kestää parisen viikkoa. Kyllähän päivittäinen kahvikiintiö on saatava, ilman sitä saattaa tulla vieroitusoireita, ja voi tarvita jotain lohtua niihin.
Sinä se jaksat neuvoa meitä tyhmiä vuodesta toiseen.
Minusta on kiva lukea Ramoonan kirjoituksia. Ja muittenkin jotka kertoilee elämästään ja puuhistaan ja muistoistaan Jos nuo kertomat otat neuvoina, oma on tulkintasi.
Onko ollut opettaja, kun pitää muita ikäisiään lapsina ?
Eikö hän kerro vain omistaan. Missä kohdassa hän ohjeisti sinua?
Suomalainen yksinkertainen ruoka on aina hyvää. EN tee enlä osta mitään pitsoja,sipsejä,karkkeja enkä syö isojen merkkien roska ruokia. Kaupan kmat merkit hah mitä roskaa.
Lannatan suomalaisia maanviljelijöitä,katjatilallisia. Venäjän pakotteet tuhosi Suomea. Kansa meni sekaisin valhe uutisista.
Lohturuoka on jokaiselle se mikä tulee mieleen kun ajattelee oman äidin keittiöstä tulevia tuoksuja. Positiivisessa mielessä. Lohturuoka on linkki omaan lapsuuteen.
Se on yksilöllinen, riippuen siitä mitä äiti on kantanut pöytään sunnuntailounaalle. Mielleyhtymä lapsuuden huolettomiin, turvallisiin päiviin on se tunnelma jota halutaan luoda.
Suomessa se voi olla makaronilaatikko tai lettukestit mansikkahillon kera. Tai mitä tahansa, usein yksinkertaista, maittavaa kotiruokaa.
Dalajoen alajuoksulla seisovassa peltikattoisessa talossa se voi olla hyvinkin erilaista, riippuen siitä keneltä kysytään. Miehelle äidin tekemät viisikymmentäluvun herkut Kaakkois-Suomesta, atomit ja vedyt Lappeenrannasta, mutta hän sanoo että hänellä ei ole lohturuokaa, jos häneltä kysytään. Kaikki ruoka on hyvää ja hän ei kaipaa lohtua.
Minulle äidin tekemä mustikkapiirakka kylmän maidon kera.
Eikös miehesi täydy saada se antipasto vati joka päivä? Jopa jouluna vaikka on kinkut laatikot kalat ja rosollit pöydässä? Eikös se jotain pakkomiellettä muistuta?
Sinun kommenttisi kertoo pakkomietteistä.
"Lohturuoka on jokaiselle se mikä tulee mieleen kun ajattelee oman äidin keittiöstä tulevia tuoksuja."
Ihan uusi määritelmä lohturuuasta.
Maailma siis kohdellut huonosti äidin helmoista lähdön jälkeen. Voivoi , surullista.
Ylen artikkelista:
"Lohturuoka voi tuoda mieleen hyviä muistoja tai se voi olla puhtaasti fyysinen kokemus: lohturuuassa on usein sokeria ja rasvaa, jotka vaikuttavat suoraan aivojen mielihyväjärjestelmiin. Ongelmalliseksi lohtusyöminen muuttuu, jos siihen alkaa liittyä kielteisiä tunteita kuten syyllisyyttä tai häpeää.
Pullan pehmeä koostumus ja toisaalta hampaissa rouskuvat rapsakat raesokerit ovat välittömät aistimukset korvapuustia haukatessa. Sisältä paljastuu suuhun leviävä voin ja kanelin sulava sekoitus. Korvapuusti sulaa suussa täydellisesti ja katoaa nopeasti. Syömisestä syntyy välitön ja nopea hyvän olon tunne. Tätä kokemusta haluan lisää.
Näin toimii lohturuoka."
Vain ihminen syö lohdukseen. Naiset himoitsevat suklaata, miehet pihviä.