Isotädin perintö

Etkö keksinyt näsävisaampaa "vitsiä" sukulaisensa menettäneelle? Mikä teitä nykyihmisiä vaivaa?

Lyhyesti sanottuna serkutkin, oli ne sitten pik.ku- tai isoserkkuja perii.

Perintökaari ei missään kohtaa katkaise perintöoikeutta sukulaisuussuhteen kohdalla, eli jos on sukua edesmenneelle, vaikka neljännessä polvessa, jne niin perimisoikeus pysyy.

Se miksi katkeaisi "serkut ei peri" logiikkaan" johtuu ainoastaan siitä, ettei ole haluttu nähdä vaivaa selvittää perimiseen oikeutettuja ja täten on päästy helpommalla.

Tämä logiikan "serkut ei peri" vastaisuus ilmenee myös itse perintökaaressa kun ymmärtää lukemansa.

T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Lyhyesti sanottuna serkutkin, oli ne sitten pik.ku- tai isoserkkuja perii.

Perintökaari ei missään kohtaa katkaise perintöoikeutta sukulaisuussuhteen kohdalla, eli jos on sukua edesmenneelle, vaikka neljännessä polvessa, jne niin perimisoikeus pysyy.

Se miksi katkeaisi "serkut ei peri" logiikkaan" johtuu ainoastaan siitä, ettei ole haluttu nähdä vaivaa selvittää perimiseen oikeutettuja ja täten on päästy helpommalla.

Tämä logiikan "serkut ei peri" vastaisuus ilmenee myös itse perintökaaressa kun ymmärtää lukemansa.

T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

Lue lisää

"Perintökaari ei missään kohtaa katkaise perintöoikeutta sukulaisuussuhteen kohdalla, eli jos on sukua edesmenneelle, vaikka neljännessä polvessa, jne niin perimisoikeus pysyy."

Perintökaaren 2 luvun 5 pykälä "Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä."

Ja nämä hienot kommentit saavat ne, jotka jotain laista ymmärtävä, naureskelemaan.

Anonyymi kirjoitti:

Lyhyesti sanottuna serkutkin, oli ne sitten pik.ku- tai isoserkkuja perii.

Perintökaari ei missään kohtaa katkaise perintöoikeutta sukulaisuussuhteen kohdalla, eli jos on sukua edesmenneelle, vaikka neljännessä polvessa, jne niin perimisoikeus pysyy.

Se miksi katkeaisi "serkut ei peri" logiikkaan" johtuu ainoastaan siitä, ettei ole haluttu nähdä vaivaa selvittää perimiseen oikeutettuja ja täten on päästy helpommalla.

Tämä logiikan "serkut ei peri" vastaisuus ilmenee myös itse perintökaaressa kun ymmärtää lukemansa.

T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

Lue lisää

Sinulle nauretaan!

Hienoa että lainasit tärkeimmät kohdat, mutta luet väärin hienosti ja aloitetaan 5§.

5§ muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät peri, versus "muut sukulaiset kuin edellä tässä luvussa mainitut eivät peri", mietittäisiinkö hieman?

Tai voisi myös lukea: : "muut, kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät peri", kun huomioidaan äidinkielen pilkun käyttösäännöt.

Saatte vastailla mielenne mukaan mitä tulee mieleen.

Sitten, luettele mielessäsi sukukaari isoisovanhemmista lähtien ja heidän jälkeläisten jälkeläisten jälkeläisten jälkeläisten sukulaisuusuhteet ja kirjoitappa ne vaikkapa tänne.

Sitten otetaanpa tärkeä kohta 1§, "~ Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen !!!jälkeläiset!!! hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan".

Mihinkä asti jälkeläisyys ulottuu SUKUHAARASSA???

Kun otetaan vielä sijaantulo-oikeus mukaan, "Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan".

Nyt sitten selvennetään eli jos jompi, kuollut, tulee sisarien jälkeläiset sijaan, jos taas joku sisarenjälkeläinen on kuollut, tulee hänen jälkeläinen taas hänen sijaansa.

Eli jos sisar on kuollut, ilman, tulee hänen sisarensa sijaan ja jos hän ei ole elossa saa hänen elossa oleva lapsensa ja jollei ole eikä lapsia, siirtyy perimisoikeus taas ns. takaisin sisaren elossa oleviin sisariin ja heidän jälkeläisilleen eli aina ehkä pikkuserkkuun asti eli tulee se sijaantulo osata määritellä oikein, koska edes mennyt peritään ja elävä perii eli jos on elossa sisarenlapsenlapsi, niin hän voi periä isoisoäitinsä sisaren sijaantulo-oikeuden perusteella.

Piirtäkää sukupuu, mieltäkää sanat, veli ja sisar tai useampi ja ruksailkaa pois vaikkapa toinen tai molemmat isoisovanhemat pois, sitten heidän lapsiaan, niin kuin lystäätte, huomaatte jännän asian eli serkkukin perii ja jopa serkku serkun, jollei ole muita sukuhaarassa elossa.

Sanat, " mikä olisi tullut, saa hänen osansa hänen jälkeläisensä ja joka sukuhaara yhtä suuren osan" eli sukuhaara päättyy kun ei ole enään ketään elossa, niin tällöin jäämistö menee valtiolle, mutta niin kauan kun on jälkeläisiä elossa, perii he.

Erittäin yksinkertaista.

T? Professional of the law, Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Hienoa että lainasit tärkeimmät kohdat, mutta luet väärin hienosti ja aloitetaan 5§.

5§ muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät peri, versus "muut sukulaiset kuin edellä tässä luvussa mainitut eivät peri", mietittäisiinkö hieman?

Tai voisi myös lukea: : "muut, kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät peri", kun huomioidaan äidinkielen pilkun käyttösäännöt.

Saatte vastailla mielenne mukaan mitä tulee mieleen.

Sitten, luettele mielessäsi sukukaari isoisovanhemmista lähtien ja heidän jälkeläisten jälkeläisten jälkeläisten jälkeläisten sukulaisuusuhteet ja kirjoitappa ne vaikkapa tänne.

Sitten otetaanpa tärkeä kohta 1§, "~ Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen !!!jälkeläiset!!! hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan".

Mihinkä asti jälkeläisyys ulottuu SUKUHAARASSA???

Kun otetaan vielä sijaantulo-oikeus mukaan, "Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan".

Nyt sitten selvennetään eli jos jompi, kuollut, tulee sisarien jälkeläiset sijaan, jos taas joku sisarenjälkeläinen on kuollut, tulee hänen jälkeläinen taas hänen sijaansa.

Eli jos sisar on kuollut, ilman, tulee hänen sisarensa sijaan ja jos hän ei ole elossa saa hänen elossa oleva lapsensa ja jollei ole eikä lapsia, siirtyy perimisoikeus taas ns. takaisin sisaren elossa oleviin sisariin ja heidän jälkeläisilleen eli aina ehkä pikkuserkkuun asti eli tulee se sijaantulo osata määritellä oikein, koska edes mennyt peritään ja elävä perii eli jos on elossa sisarenlapsenlapsi, niin hän voi periä isoisoäitinsä sisaren sijaantulo-oikeuden perusteella.

Piirtäkää sukupuu, mieltäkää sanat, veli ja sisar tai useampi ja ruksailkaa pois vaikkapa toinen tai molemmat isoisovanhemat pois, sitten heidän lapsiaan, niin kuin lystäätte, huomaatte jännän asian eli serkkukin perii ja jopa serkku serkun, jollei ole muita sukuhaarassa elossa.

Sanat, " mikä olisi tullut, saa hänen osansa hänen jälkeläisensä ja joka sukuhaara yhtä suuren osan" eli sukuhaara päättyy kun ei ole enään ketään elossa, niin tällöin jäämistö menee valtiolle, mutta niin kauan kun on jälkeläisiä elossa, perii he.

Erittäin yksinkertaista.

T? Professional of the law, Lawetorder Z via V

Lue lisää

Vastaus osoittaa täydellistä ymmärtämättömyyttä asiassa.

Serkut eivät peri, koska perintökaaren mukaisesti sedät, enot ja tädit ovat kaukaisimmat sukulaiset jotka voivat periä. Serkut sukulaisina eivät saa periä, koska he eivät kuulu III parenteeliin. III parenteeli on suljettu eli perimys on rajattu perittävän täteihin, setiin ja enoihin.

Ellei PK riitä, tässäkin oikeustieteen tohtorit kertovat asian.

- Serkut eivät enää peri. (Kaisto & Lohi 2013, s. 343-344)
- Serkut eivät enää peri. (Kangas 2002, s. 104)
- Serkut eivät lain mukaan peri. (Silander 2007, s. 26)

Serkkujen hyväksi voi laatia testamentin.

Anonyymi kirjoitti:

Hienoa että lainasit tärkeimmät kohdat, mutta luet väärin hienosti ja aloitetaan 5§.

5§ muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät peri, versus "muut sukulaiset kuin edellä tässä luvussa mainitut eivät peri", mietittäisiinkö hieman?

Tai voisi myös lukea: : "muut, kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät peri", kun huomioidaan äidinkielen pilkun käyttösäännöt.

Saatte vastailla mielenne mukaan mitä tulee mieleen.

Sitten, luettele mielessäsi sukukaari isoisovanhemmista lähtien ja heidän jälkeläisten jälkeläisten jälkeläisten jälkeläisten sukulaisuusuhteet ja kirjoitappa ne vaikkapa tänne.

Sitten otetaanpa tärkeä kohta 1§, "~ Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen !!!jälkeläiset!!! hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan".

Mihinkä asti jälkeläisyys ulottuu SUKUHAARASSA???

Kun otetaan vielä sijaantulo-oikeus mukaan, "Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan".

Nyt sitten selvennetään eli jos jompi, kuollut, tulee sisarien jälkeläiset sijaan, jos taas joku sisarenjälkeläinen on kuollut, tulee hänen jälkeläinen taas hänen sijaansa.

Eli jos sisar on kuollut, ilman, tulee hänen sisarensa sijaan ja jos hän ei ole elossa saa hänen elossa oleva lapsensa ja jollei ole eikä lapsia, siirtyy perimisoikeus taas ns. takaisin sisaren elossa oleviin sisariin ja heidän jälkeläisilleen eli aina ehkä pikkuserkkuun asti eli tulee se sijaantulo osata määritellä oikein, koska edes mennyt peritään ja elävä perii eli jos on elossa sisarenlapsenlapsi, niin hän voi periä isoisoäitinsä sisaren sijaantulo-oikeuden perusteella.

Piirtäkää sukupuu, mieltäkää sanat, veli ja sisar tai useampi ja ruksailkaa pois vaikkapa toinen tai molemmat isoisovanhemat pois, sitten heidän lapsiaan, niin kuin lystäätte, huomaatte jännän asian eli serkkukin perii ja jopa serkku serkun, jollei ole muita sukuhaarassa elossa.

Sanat, " mikä olisi tullut, saa hänen osansa hänen jälkeläisensä ja joka sukuhaara yhtä suuren osan" eli sukuhaara päättyy kun ei ole enään ketään elossa, niin tällöin jäämistö menee valtiolle, mutta niin kauan kun on jälkeläisiä elossa, perii he.

Erittäin yksinkertaista.

T? Professional of the law, Lawetorder Z via V

Lue lisää

Tarkennan tätä hiukka, jotta se ymmärrettäisiin oikein eli 5§ "5§ muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät peri" eli luettuna muut eli kaikki muut jotka eivät kuulu sukuun tai ole perittävälle sukua, EIVÄT VOI PERIÄ kuin testamentin kautta ja näitä muita on aviovaimo (aviovaimo ei ole sukulainen, kömmähdys lainsäätäjille tullut serkkujen naimisiinmenooikeus eli sukurutsaus) eli aviovaimo voi kuulua kuolinpesään vain testamentin perusteella (lue avioliittolain ositus/perintökaarenositus eli kun jonkun oikeus perustuu lakiin tai testamenttiin), eli perintökaaressa lukee, puoliso on kuolinpesän osakas KUNNES OSITUS ON TEHTY, hänen HALLINTAAN jää kuitenkin yhteisenä pidetty koti eli osituksen jälkeen leski ei ole kuolinpesänjäsen, jollei hänellä ole testamenttiin perustuvaa oikeutta edesmenneen jäämistöön hallinta taikka omistusoikeutta.

Muita joilla ei ole sukulaisoikeutta perimiseen, on avovaimo, joka myöskään ei ole sukulainen, naapurin kallekaan ei ole, työnantaja ville, työkaveri ollikaan ei ole, eli kaikki muut kuin edellä tässä luvussa mainitut SUKULAISET, ELI TARKOITTAA kaikkia muita ja muut eivät peri, vaan SAAVAT oikeuden perintöön

Lue lähemmin perintökaaresta "~ menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle ~ älköön eloonjäänyt määrätkö, jne." versus "menee jäämistö valtiolle, jne."

Eli valtio saa joko testamentin kautta tai täysin ilman perillisiä kuolleen jäämistön taikka osan testamentin avulla eli valtiokaan ei omaa perimisoikeutta " muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät peri", eli tarkoittaa muita, EI SIIS MUITA sukulaisia.

Elämäni keväät.. T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

Jk. Mihinkä lampaat piiloutuu tulevina pääsiäisinä koska ei tule villoja.

Perittävän sedän tai tädin sijaantulijat perii ja taas heidän sijaantulijat, niin kauan kuin sukuhaaroissa on perimiseen oikeutettu, eiköstä vaan??

Olisiko ne ehkä jotain serkkuloita tai voihan ne olla serkunkin serkku, riippuen mikä jälkeläishaara (lue sukuhaara) milläkin kohtaa on menossa.

T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Perittävän sedän tai tädin sijaantulijat perii ja taas heidän sijaantulijat, niin kauan kuin sukuhaaroissa on perimiseen oikeutettu, eiköstä vaan??

Olisiko ne ehkä jotain serkkuloita tai voihan ne olla serkunkin serkku, riippuen mikä jälkeläishaara (lue sukuhaara) milläkin kohtaa on menossa.

T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

Lue lisää

I parenteeli.

II parenteeli.

III parenteeli.

Kukaan muu ei peri.

Ketä kuuluu III parenteeliin? Ota selvää ja asia selviää.

Anonyymi kirjoitti:

Vastaus osoittaa täydellistä ymmärtämättömyyttä asiassa.

Serkut eivät peri, koska perintökaaren mukaisesti sedät, enot ja tädit ovat kaukaisimmat sukulaiset jotka voivat periä. Serkut sukulaisina eivät saa periä, koska he eivät kuulu III parenteeliin. III parenteeli on suljettu eli perimys on rajattu perittävän täteihin, setiin ja enoihin.

Ellei PK riitä, tässäkin oikeustieteen tohtorit kertovat asian.

- Serkut eivät enää peri. (Kaisto & Lohi 2013, s. 343-344)
- Serkut eivät enää peri. (Kangas 2002, s. 104)
- Serkut eivät lain mukaan peri. (Silander 2007, s. 26)

Serkkujen hyväksi voi laatia testamentin.

Lue lisää

Satuilukirjallisuuttako esität??

Nuo ovat vain heidän mielipiteitään ja tulkintoja, eivät todellakaan kuinka laissa on eli niillä ei ole mitään tekemistä lain kanssa.

Muistutan tässä PL 2§ 3mom. Ja samaisen lain 118§ jossa määritellään julkinen valta.

Koettaisit nyt vaan ymmärtää laista sukuhaarallisuus, että sijaantulo-oikeus joka siirtyilee sen mukaan kuka on elossa, koska edesmennyt eli kuollut ei voi periä.

Pysyisit nyt vaan ruiskupyllytys siellä kivenkolossasi ja anna aikusten jutella rauhassa asioista joihin ei ymmärryksenne edes riitä.

T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Vastaus osoittaa täydellistä ymmärtämättömyyttä asiassa.

Serkut eivät peri, koska perintökaaren mukaisesti sedät, enot ja tädit ovat kaukaisimmat sukulaiset jotka voivat periä. Serkut sukulaisina eivät saa periä, koska he eivät kuulu III parenteeliin. III parenteeli on suljettu eli perimys on rajattu perittävän täteihin, setiin ja enoihin.

Ellei PK riitä, tässäkin oikeustieteen tohtorit kertovat asian.

- Serkut eivät enää peri. (Kaisto & Lohi 2013, s. 343-344)
- Serkut eivät enää peri. (Kangas 2002, s. 104)
- Serkut eivät lain mukaan peri. (Silander 2007, s. 26)

Serkkujen hyväksi voi laatia testamentin.

Lue lisää

Hyvin haetut tieteelliset lähdeviitteet. Ne saavat L-hullun aina raivoihinsa, sillä hän ei itse kansakoulupohjalta tiedä sellaisista mitään.

Perintökaaren 2:5 sanoo selvästi, että muut kuin tuossa luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä. Serkkuja ei ole mainittu tuossa luvussa niin kuin ei koko perintökaaressakaan.

Ai näinkö?? " 1 § I parenteeli

Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.

Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan.
2 § (20.4.2018/258) II parenteeli

Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen vanhempansa kumpikin puolet perinnöstä.

Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan. Jollei veljiä tai sisaria taikka heidän jälkeläisiään ole, mutta jompikumpi perittävän vanhemmista elää, saa tämä koko perinnön.

Jos perittävältä on jäänyt veli- tai sisarpuolia, saavat he yhdessä täysiveljien ja -sisarien kanssa osansa siitä, mikä olisi tullut heidän vanhemmalleen. Jollei täysiveljiä tai -sisaria tahi heidän jälkeläisiään ole ja molemmat vanhemmat ovat kuolleet, saavat veli- ja sisarpuolet koko perinnön. Kuolleen veli- tai sisarpuolen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä.
3 § III parenteeli

Jollei 1 ja 2 §:ssä mainittuja perillisiä ole, saavat perittävän isovanhemmat koko perinnön. (20.4.2018/258)

Jos joku isovanhemmista on kuollut, saavat hänen lapsensa sen osan perinnöstä, mikä hänelle olisi tullut. (20.4.2018/258)

Jollei siltä isän tai äidin vanhemmista, jolle perintö hänen eläessään olisi tullut, ole jäänyt lapsia, saa toinen isän tai äidin vanhemmista taikka, jos tämäkin on kuollut, mutta häneltä on jäänyt lapsia muusta avioliitosta, nämä vainajan osan. Jollei toisesta kannasta ole perillisiä, saavat toisen kannan perilliset koko perinnön". ???
NIINKÖ??

Esitä laista sana parenteeli, en löydä millään ilveellä vai haenko sanan ja selityksen roomanvallan aikaisesta oikeuden käytöstä??

Ei tarvitse, läwettilöwetti tietää jo ja mennäänkö ihan etymologian mukaan vaiko miten haluat.

Kiitoksia muuten kun otit perustuslainkin tännekki mukaan, niin perusoikeus olla lain edessä samanarvoinen voidaan vetää tähänkin juttuun vai voitko esittää tuosta perustuslaista kohdan, että lailla voidaan säätää, ettei serkku ole samanveroinen sukulainen kuin, jne???
Jollei ole, niin onko perintökaarikin muuttunut perusoikeuden kieltäväksi laiksi??

Miten se oli se perustuslain 2§ 3 mom. ja saman lain 22§??

T. Professional of the law, Lawetorder Z via V

Jk. Olisikohan täällä suomessa nykyään kirveellä käyttöä rutkasti ja josta sitten nuo muut jatkaa tullen vaikkapa itärajan ylitse

Kun jätetään nyt ne verilinjailut tuonnemmaksi