10.3.2023 19:01 ・ Päivitetty: 10.3.2023 20:16
Kypärät päähän! Näillä kysymyksillä huomaat, tajuaako ehdokkaasi puolustusasioita
LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Kolumnit
Juhani Pihlajamaa
Kirjoittaja on everstiluutnantti evp.
Everstiluutnantti evp Juhani Pihlajamaa kävi läpi puolueiden ympäripyöreät turvallisuuspolitiikan vaalilupaukset – ja laati äänestäjän avuksi oman vaalikysymyspatterin puolustusasioista.
Juhani Pihlajamaa
Viron maaliskuisissa parlamenttivaaleissa turvallisuuspolitiikka oli keskeinen puheenaihe, ehkä jopa ratkaisijakin.
Meillä tilanne on toinen: puolueiden turvallisuus- ja puolustuspoliittiset linjaukset pitää etsiä lähes vaaliohjelmalehtisten viimeisiltä sivuilta. Vain keskustan ohjelmassa mainitaan heti kärkeen ”Isänmaan turvallisuus”.
Eduskunnalla on keskeinen rooli muun muassa valmius- ja puolustustilalain käyttöönotossa, ja laajemminkin yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden luomisessa. Siksi äänestäjälle olisi tärkeä tietää, millä konkreettisilla tavoilla puolueet aikovat tämän leiviskänsä hoitaa.
Kävin ohjelma-analyysiani varten läpi ne perinteiset puolueet, jotka ovat tänä keväänä saaneet mielipidemittauksissa yli neljän prosentin kannatuksen, ja lisäsin joukkoon vertailun vuoksi uusista tulokkaista Liberaalipuolueenkin.
Keskityin ainoastaan Natoon, kovaan turvallisuuteen, asevelvollisuuteen ja Venäjään liittyviin linjauksiin.
Liberaaleilla oli kaikkein pelkistetyin, kolmisivuinen ohjelma, josta ei liikaa nyansseja irronnut.
Lisää aiheesta
Mitä Suomi voittaisi jäämällä odottamaan Ruotsin Nato-jäsenyyttä? Sotilaiden näkökulmasta odotus on riski
Maastopukunainen yllätti demarien vaalikampanjassa – saako univormua käyttää politiikan mainontaan?
Mutta ei niistä suurten puolueiden monikymmensivuisistakaan ohjelmajulistuksista juuri enempää konkretiaa löydy. Osa puolueista käsittelee asioita lähinnä iskulausemaisesti.
SDP
”Suomen oman kansallisen puolustuksen kehittäminen perustuu jatkossakin koko maan ja sen väestön puolustamiseen, yleiseen asevelvollisuuteen ja tiivistyvään kansainväliseen yhteistyöhön. Naton jäsenenä Suomi ei hae erivapauksia, vaan kantaa vastuunsa, mutta ei ole luovuttamassa kansallista päätösvaltaansa resurssoinnin, harjoitustoiminnan, pysyvien toimintojen Suomeen sijoittamisen tai ydinaseiden suhteen.”
Pohjoismainen yhteistyö tärkeintä
YK:n kyvyttömyys tunnustettava
huolehditaan puolustusvoimien resursseista ja puolustuskyvystä
ensi vaalikaudella laaditaan ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko
Kokoomus
”Teemme Suomesta Naton aktiivisen jäsenmaan. Suomi osallistuu Naton toimintaan ilman rajoituksia. Varmistamme, että Suomen maanpuolustus on hyvä.”
maanpuolustukselle riittävästi rahaa
turvallisuutta rajoille ja raja-aita
Perussuomalaiset
”Kansallisen edun turvaamisen on toimittava johtotähtenä. Kiinan ja Venäjän asettama haaste on todellinen. Yhteyksiä Pohjolaan ja Baltiaan vaalittava. Kumppanuutta Britannian ja USA:n kanssa syvennettävä.”
EU on maailmanpolitiikan toissijainen toimija
Nato-jäsenyyden myötä turpoa ei voi käyttää tahdottoman EU-politiikan tekosyynä
maanpuolustukselle riittävät resurssit, kutsunnat koko ikäluokalle, asevelvollisuus vain miehille
Suomi irti Ottawan jalkaväkimiinasopimuksesta
Keskusta
”Suomi on Naton jäsenenä aktiivinen ja aloitteellinen Itämeren alueen, Pohjois-Euroopan ja arktisen alueen kysymyksissä. Oma kansallinen puolustus on vahva perusta. Suorituskyvyistä ja resursseista pitää aina huolehtia.”
yleinen asevelvollisuus ja kaikkia koskeva kansalaispalvelusvelvollisuus.
Ruotsi-yhteistyötä lisää, EU:n turvallisuuspoliittista roolia lisää ja sen yhteistyötä Naton kanssa
esitetään Naton arktisen osaamisen ja koulutuskeskuksen perustamista Suomeen
Vasemmistoliitto
”Ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme keskiössä on oltava suomalaisten turvallisuus, Suomen itsenäisyyden takaaminen ja rauhan puolesta työskenteleminen. Suomen on jatkettava Ukrainan tukemista. Puolustusmäärärahat on syytä pitää nykytasolla ja saattaa sovitut hankinnat maaliin. Pohjoismaista yhteistyötä on tiivistettävä.”
puolustusmenoja ei pidä kasvattaa ilman todennettua tarvetta
maaperällemme ei haluta muiden maiden sotilastukikohtia, pysyviä joukkoja eikä ydinaseita
Suomen on Nato-maana valvottava, että Nato sitoutuu kaikessa toiminnassaan YK:n peruskirjaan
Vihreät
”Vihreät haluaa kehittää asevelvollisuutta ja turvata Suomen puolustuskyvyn kaikissa tilanteissa. Haluamme myös tehdä Suomesta rauhan rakentamisen suurvallan. Huolehditaan siitä, että Naton jäsenenä Suomi edistää Euroopan ja maailman vakautta, rauhaa ja turvallisuutta. Lyhennetään siviilipalvelusta niin, että sen pituus ei ole rangaistusluontoinen. Omantunnon syistä aseista kieltäytyvää ei tule rangaista.”
Suomi mukaan rypäle- ja ydinaseet kieltäviin kansainvälisiin sopimuksiin
edistetään sukupuolineutraalia asevelvollisuutta
Suomi ja Pohjoismaat ydinaseettomana vyöhykkeenä
SFP/RKP
”Suomen tulee olla rakentava Naton jäsen. Vastuu Suo
Kypärät päähän! Näillä kysymyksillä huomaat, tajuaako ehdokkaasi puolustusasioita
LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Kolumnit
Juhani Pihlajamaa
Kirjoittaja on everstiluutnantti evp.
Everstiluutnantti evp Juhani Pihlajamaa kävi läpi puolueiden ympäripyöreät turvallisuuspolitiikan vaalilupaukset – ja laati äänestäjän avuksi oman vaalikysymyspatterin puolustusasioista.
Juhani Pihlajamaa
Viron maaliskuisissa parlamenttivaaleissa turvallisuuspolitiikka oli keskeinen puheenaihe, ehkä jopa ratkaisijakin.
Meillä tilanne on toinen: puolueiden turvallisuus- ja puolustuspoliittiset linjaukset pitää etsiä lähes vaaliohjelmalehtisten viimeisiltä sivuilta. Vain keskustan ohjelmassa mainitaan heti kärkeen ”Isänmaan turvallisuus”.
Eduskunnalla on keskeinen rooli muun muassa valmius- ja puolustustilalain käyttöönotossa, ja laajemminkin yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden luomisessa. Siksi äänestäjälle olisi tärkeä tietää, millä konkreettisilla tavoilla puolueet aikovat tämän leiviskänsä hoitaa.
Kävin ohjelma-analyysiani varten läpi ne perinteiset puolueet, jotka ovat tänä keväänä saaneet mielipidemittauksissa yli neljän prosentin kannatuksen, ja lisäsin joukkoon vertailun vuoksi uusista tulokkaista Liberaalipuolueenkin.
Keskityin ainoastaan Natoon, kovaan turvallisuuteen, asevelvollisuuteen ja Venäjään liittyviin linjauksiin.
Liberaaleilla oli kaikkein pelkistetyin, kolmisivuinen ohjelma, josta ei liikaa nyansseja irronnut.
Lisää aiheesta
Mitä Suomi voittaisi jäämällä odottamaan Ruotsin Nato-jäsenyyttä? Sotilaiden näkökulmasta odotus on riski
Maastopukunainen yllätti demarien vaalikampanjassa – saako univormua käyttää politiikan mainontaan?
Mutta ei niistä suurten puolueiden monikymmensivuisistakaan ohjelmajulistuksista juuri enempää konkretiaa löydy. Osa puolueista käsittelee asioita lähinnä iskulausemaisesti.
SDP
”Suomen oman kansallisen puolustuksen kehittäminen perustuu jatkossakin koko maan ja sen väestön puolustamiseen, yleiseen asevelvollisuuteen ja tiivistyvään kansainväliseen yhteistyöhön. Naton jäsenenä Suomi ei hae erivapauksia, vaan kantaa vastuunsa, mutta ei ole luovuttamassa kansallista päätösvaltaansa resurssoinnin, harjoitustoiminnan, pysyvien toimintojen Suomeen sijoittamisen tai ydinaseiden suhteen.”
Pohjoismainen yhteistyö tärkeintä
YK:n kyvyttömyys tunnustettava
huolehditaan puolustusvoimien resursseista ja puolustuskyvystä
ensi vaalikaudella laaditaan ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko
Kokoomus
”Teemme Suomesta Naton aktiivisen jäsenmaan. Suomi osallistuu Naton toimintaan ilman rajoituksia. Varmistamme, että Suomen maanpuolustus on hyvä.”
maanpuolustukselle riittävästi rahaa
turvallisuutta rajoille ja raja-aita
Perussuomalaiset
”Kansallisen edun turvaamisen on toimittava johtotähtenä. Kiinan ja Venäjän asettama haaste on todellinen. Yhteyksiä Pohjolaan ja Baltiaan vaalittava. Kumppanuutta Britannian ja USA:n kanssa syvennettävä.”
EU on maailmanpolitiikan toissijainen toimija
Nato-jäsenyyden myötä turpoa ei voi käyttää tahdottoman EU-politiikan tekosyynä
maanpuolustukselle riittävät resurssit, kutsunnat koko ikäluokalle, asevelvollisuus vain miehille
Suomi irti Ottawan jalkaväkimiinasopimuksesta
Keskusta
”Suomi on Naton jäsenenä aktiivinen ja aloitteellinen Itämeren alueen, Pohjois-Euroopan ja arktisen alueen kysymyksissä. Oma kansallinen puolustus on vahva perusta. Suorituskyvyistä ja resursseista pitää aina huolehtia.”
yleinen asevelvollisuus ja kaikkia koskeva kansalaispalvelusvelvollisuus.
Ruotsi-yhteistyötä lisää, EU:n turvallisuuspoliittista roolia lisää ja sen yhteistyötä Naton kanssa
esitetään Naton arktisen osaamisen ja koulutuskeskuksen perustamista Suomeen
Vasemmistoliitto
”Ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme keskiössä on oltava suomalaisten turvallisuus, Suomen itsenäisyyden takaaminen ja rauhan puolesta työskenteleminen. Suomen on jatkettava Ukrainan tukemista. Puolustusmäärärahat on syytä pitää nykytasolla ja saattaa sovitut hankinnat maaliin. Pohjoismaista yhteistyötä on tiivistettävä.”
puolustusmenoja ei pidä kasvattaa ilman todennettua tarvetta
maaperällemme ei haluta muiden maiden sotilastukikohtia, pysyviä joukkoja eikä ydinaseita
Suomen on Nato-maana valvottava, että Nato sitoutuu kaikessa toiminnassaan YK:n peruskirjaan
Vihreät
”Vihreät haluaa kehittää asevelvollisuutta ja turvata Suomen puolustuskyvyn kaikissa tilanteissa. Haluamme myös tehdä Suomesta rauhan rakentamisen suurvallan. Huolehditaan siitä, että Naton jäsenenä Suomi edistää Euroopan ja maailman vakautta, rauhaa ja turvallisuutta. Lyhennetään siviilipalvelusta niin, että sen pituus ei ole rangaistusluontoinen. Omantunnon syistä aseista kieltäytyvää ei tule rangaista.”
Suomi mukaan rypäle- ja ydinaseet kieltäviin kansainvälisiin sopimuksiin
edistetään sukupuolineutraalia asevelvollisuutta
Suomi ja Pohjoismaat ydinaseettomana vyöhykkeenä
SFP/RKP
”Suomen tulee olla rakentava Naton jäsen. Vastuu Suo
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.