Mistä olet kiitollinen elämässäsi tällä hetkellä? Itse olen kiitollinen rauhasta ja luonnosta 🌳
Kiitollisuus
Anonyymi-ap
40933
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Kivoista ihmisistä varmaan. En minä kaikkia vihaa
En mistään kaikki on kusetusta ja haluan kuolla. Olen halunnut jo siitä saakka kun koulut alkoivat eikä mikään ole muuttanut mieltä. Olen pelkkä työkone ja muut ottavat hyödyn. Suuret johtajat ja lääkärit sekä viranomaiset jotka eivät milloinkaan tee ruumiillista työtä eivätkä koskaan ota todellista vastuuta yhtään mistään vaan senkin työntävät niille jotka tekevät ruumiilliset työt. He pelaavat aikaa ja sitähän heillä riittää. Joku voi kärsiä koko elämän ajan.
Monissa paikoissa nuo ovat tuhotut.
Mainitsemasi rauha ja luonto ovat tärkeitä.
Myötätunnon, empaattisuuden ja sosiaalisuuden lasken tärkeisiin ominaisuuksiin, jotka ovat kannattaneet ja joista itsekin saanut paljolti hyvää.
Jaa minä en ole saanut sosiaalisuudesta mitään hyvää. Yhdestä kusipäästä kun pääsee eroon tulee toinen tilalle yhteisesti sovittuna. Vuosikausia samat leikit. Ilmeisesti joku vapaamuurareiden saatananpalvoja porukka.
Sosiaalisuutta on moneen lähtöön. Ei kaikki sossut ole mielenvikasia.
Todennäköisesti
Olen kiitollinen kaikista läheisistä ihmisistä, jotka koen rakkaiksi.
Terveydestä Olen jotenki kunnossa.
Henki pihisee vielä 🖤
Yksinolosta.
No se on minullekin ainoa hyvä asia valitettavasti enemmän aikaa menee väkisin työnpuolesta yhdessäoloon kuin yksin. Jotenka kuolema on pääasiallinen haave.
Ystävistä, eläimistä, kasvavasta kunnosta, työstä, luonnosta, kodista, keväästä, vähenevistä huolista.
Hyvät asiat, onnistumiset ja terveenä pysyminen tuo hyvää mieltä itselle. Auttaminen, antamisen ilo synnyttää hyvää mieltä. Hyvät keskustelut antaa paljon, halu ymmärtää ja olla samaa mieltä asioista toisen kanssa, tasapainottaa mieltä.
Oikean ja väärän tilanteen eron tajuaminen synnyttää kiitollisuutta, kun oppii välttämään sitä väärää. Pienet asiatkin voivat synnyttää kiitollisuutta, sen tajuaminen voi olla iso juttu itselle. Hyvä oppia ymmärtämään, mitkä asiat on itselle hyvästä ja mitkä pahasta.
Kiitollinen voi olla siitä, että läheisillä on asiat hyvin. Tasapainottavat tekijät ovat aina hyvästä. Kiitollinen olen jokaisesta terveestä päivästä. Hyvien ihmisten kohtaaminen on aina hyvä juttu. Rauha ja rakkaus ovat aina hyvästä, jopa pieninä annoksina.
Tästä tykkäsin ja aika lailla samoilla linjoilla olen. Kirjoituksesta välittyy aito nöyryys ja kiitollisuus elämää kohtaan.
Aito kiitollisuus on kaunis korkeavärähteinen energia ☀️
Olen kiitollinen, että olen olemassa, elossa. En ole uskovainen vaan uskon, että kuolema on kaiken loppu. Kiva olla olemassa vielä.
Olen kiitollinen Jeesukselle kaikesta. Eritoten siitä että hän tuli rangaistavaksi minunkin puolestani. Siitä että hän tulee ja tuomitsee oikeudenmukaisesti kaikki. Siitä että hän on antanut minulle uskon.
En tullut rangaistavaksi
Terv. Jeesus💥
Kyllä hän tuli rangaistuksi koko maailman synneistä ja kaikkien pitäisi olla kiitollisia hänelle. Hän on ylipäätään se kenelle kaikki kiitos ja ylistys kuuluu. Kiitollisuus ilman kohdetta on tarkoituksetonta.
Olenko minä sitten Jeesus kun minua on rankaistu koko elämän ajan? Koulut ja työpaikka ovat omanlaisiaan rankaistuslaitoksia. Enemmän niissä aikaa vietetään kuin vapaalla.
Jumalan Poikaa voi rankaista vain mielessä joka uskoo synnin olemassaoloon
Terv. Jeesus💥
Terveyden rippeistä, kaikki raajat toistaiseksi tallella, katto pään päällä, maha täynnä, tyyny ja peitto, oksitosiinia.
Onhan noita asioita, useita ja paljon. Tällainen maa, rehdit ihmiset, luonto, pitäisi tukea kaikin mahd tavoin suomalaisten parhaita puolia, ei niitä huonoimpia. Olen kiitollinen suomalaisuudesta, rakastan ja toivon että porukan herkkä ja tunteellinen pää kestää netin turmelevaa vaikutusta yli ja ohi ollaan hienoa kansaa, harvinainen laji
Ei ole kyse herkän ja tunteellisen pään kestämisestä. Herranjestas mitä tietämättömyyttä
No kyllä se vähän voi olla pään kestämiseen liittyvä asia jos joka teksti netissä alkaa ns resonoida/tuntua tutulta/liittyä itseen tai omaan toimintaympäristöön ja niin edelleen, muuhun sisältöön edelliseeen kommenttiin liittyen en niin ota kantaa. Sivusta
Puhu vain omasta puolestasi.
No kenen muun puolesta sitten puhuisin…? Niin
Puhuit porukasta.
Kiitollisuus ja pettymys vaihtelee. Suurelta osin kiitollinen, ei uskalla olla muutakaan. Mutta kyllä avaa silmiä, ja minun kohdalla valitettavasti maailman ja ihmisten pahuus, nousee mieliin päivittäin. Miten sotaa ja sodan julmuuksia käydään niin paljon myös muualla kuin oikeissa sodissa. Näen toki maailman kauneutta lapsissa, luonnossa, heissä on ihmisten toivo. Usein rakkaudessa, mutta siinäkin ihmisten pahat teot nousee esiin. Niinpä jos sopii niin poistun täältä valittamasta. Täytyy nuolla haavansa ja tyytyä korjaamaan näiden hyökkääjien iskut. Oppia uusia taitoja, vahvistua ja osata suojautua paremmin, jotta saa elää ja tehdä omia juttuja. Kiitollinen, on asioita joista olen, suurimmasta osasta en, on vain hyvin suuri pettymys ja epäusko miten kaikki paha on tässäkin maassa mahdollista. Miten pahoja ihmiset voi olla. Ei saa jäädä paikalleen masentumaan, vaan mentävä eteen päin. Sitähän tässä on tehty, siitä ei vaan kaikki pidä. Kiitollinen varmaan myös siitä että tulevaan tietää paremmin ja osaa antaa pahuudelle paremman vastuksen. Vaikka voitin, niin kamalaa tuhoa tekivät.
Olo on juuri sellainen kun suuren taistelun jälkeen ryömit suojaan, huh se on ohi, vaikka syyllinen pääsi karkuun kehittelemään uusia juonia ja iskuja, hetken hengähdät, kiitollinen olen hengissä ja kerään läheiset lähelle, selvisivät, suuntaan katseen katsomaan hyökkäyksien aiheuttamaa tuhoa. Ja ei me ei olla Ukrainassa. Nousen pystyyn, kävelen, rakkaat vierellä, ja katsomme ympäriinsä tuhkaa ja tuhon määrää, mielessä on vain hakeuduttuava suojaan vahvistumaan. Rakennettava ja varauduttava.
Aika värikäs ja sentimentaalinen kuvaus, mutta on kyllä tässä jotain samaistuttavaa tenhoa. Ns vihollisista ei saisi triggeröityä kuten ei keskellä sijaitsevista tolkun ihmisistä, jotka ei oikein tiedä miten nähdä ja tuntea
Olen onnellinen, että olen elossa ja pystyn liikkumaan luonnossa. Tekemään ansiotöitä. Valmistamaan itse ruokaa. Metsästyksestä ja kalastuksesta. Kirjoitus- ja laulutaidosta yms. Erityisesti siitä, että mulla on tunteita yhtä ihanaa naista kohtaan.
On tietenkin asioita, joista en ole ylpeä. Pyrin silti ajattelemaan positiivisesti. Ukrainan sota saa ajattelemaan, että mitä jos sota tulisi meillekin. Emme ole mielestäni riittävästi varautuneet sotaan, vaikka sen uhka on koko ajan olemassa. Mies kommentoi.
No sullahan on hyvin asiat pidät tappamisesta ja saat tehdä mitä haluat. Kohta pääset lahtaamaan lajitovereita. Muilla onkin vähän hankalammat haasteet elämässä kun ei varsinaisesti ole minkäänmoista halua riistää henkeä rotaltakaan.
Lapsistani
Osaatkohan antaa niiden elää aikuisena rauhassa vai muuttaako anoppi mukana kolmanneksi avioliittoon tai avoliittoon?
Kaiken kiitollisempi olen suloisesta vaimostani, pojastani ja lapsenlapsistani. 🌹👀
Poislukien ulkoiset asiat, kuten vaikka luonto ja sen arvostaminen, niin muuten mietin pitkään kysymystä ja mietin edelleen.
Elämästä
https://youtu.be/ee5EB1zNXhw
Olen kiitollinen kauniista omasta kodista, perheestä, ystävistä, työstäni ja työkavereista, luonnosta, lisääntyvästä valoisuudesta ja sen myötä piristyvästä mielestä, vastoinkäymisten jälkeenkin uskosta rakkauteen, viisaudesta, jota olen saanut elämänkokemusten myötä, omista vahvuuksistani , mahdollisuudesta liikkua ja urheilla, positiivisuudestani, ja monesta muusta asiasta.