Nainen, nyt tärkeä kysymys sinulle

Anonyymi-ap

Miten alkaisit elämään jos tietäisit, että aika olisi loppumassa?
Mitä asioita muuttaisit elämässäsi?

209

2835

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Eläisin niin kuin nytkin, ei siinä sen kummempaa ehkä murehtisin vähemmän.

      • Anonyymi

        Mikä aiheuttaa murhetta?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikä aiheuttaa murhetta?

        En halua niistä tänne kertoa.


    • Anonyymi

      Olen muuttanut jo kaiken mihin pystyn vaikuttamaan ja mikä muutosta tarvitsee. On paljon asioita joihin en voi vaikuttaa, eikä se liity siihen paljonko elinaikaa on jäljellä. Pyrin aina olemaan aktiivinen toimija ja etenemään tavoitteitani kohti, joskus onnistuu, joskus ei.

      • Anonyymi

        Ikävöitkö kenties kuolleita vai miksi olet täällä?
        Vaikutat toiminnan ihmiseltä joka ei tuhlaa aikaansa somessa tai muualla. Vai teetkö tutkimusta täällä?


    • Anonyymi

      Ennen varsinaisesti mitään. Mulle merkitsee eniten se rakkaat ihmiset ovat lähellä kuin mitkään kokemukset ja elämykset. Hyviä hetkiä rakkaiden kanssa. Hellyyttä ja lämpöä.

      • Anonyymi

        Pidä niistä kiinni.


    • Anonyymi

      En haluaisi mitään. Tämänhetkinen elämä olisi toiveeni. Rakkaimmat kaksi lähellä.
      En toivo muutoksia.. vaikka niitä järjestämässä olet.
      Eli luovun. Raskasta ja haurasta on elämäni.
      Multa ei kysytty.

      • Anonyymi

        Muutos parempaan tulee, se on maailman laajuinen ja sitä ei voi estää.
        Se on hiukan kuin jokaisen oma valinta valita siunaus tai kirous, hyvä tai paha.


      • Anonyymi

        Sinä olet itse ainoa joka voi muuttaa elämäsi sellaiseksi kun haluat. Ei kukaan muu. Sinä itse olet se joka päätät.


    • Anonyymi

      Soittaisin tai lähettäisin viestin miehelle johon olen rakastunut ja sanoisin että haluan nähdä hänet.

      • Anonyymi

        Tee se, jos sinulla on kerran hänen yhteystietonsa, mikä estää?
        Jotkut vielä etsivät sitä kohdetta, sinä voit sen tehdä.


      • Anonyymi

        Snobi naisella on ollut väärän miehen puhelinnumero? Ei se ole sama asia kuin soittaa kaipaamalleen henkilölle. Snobit ovat aina olleet pinnallisia.Pintaliitäjiä. SIKSI SNOBI NAISELLE KÄVI HUONOSTI.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Snobi naisella on ollut väärän miehen puhelinnumero? Ei se ole sama asia kuin soittaa kaipaamalleen henkilölle. Snobit ovat aina olleet pinnallisia.Pintaliitäjiä. SIKSI SNOBI NAISELLE KÄVI HUONOSTI.

        Tiedätkö mitä, ainakin yritin ja toivoin osuvani oikeaan, mutta ilmeisesti sitten meni sekin pieleen. Enpä minä ennenkään ole mitään osannut oikein tehdä. Snobia minusta ei silti saa kyllä tekemälläkään, mutta ihan vapaasti saa ajatella minusta mitä haluaa.


    • Anonyymi

      Ensimmäisenä varmistaisin, että lapsellani tulee olemaan kaikki hyvin, vaikka minusta aika jättää. Periaatteessa on nuo asiat jo järjestänyt, mutta tarkistaisin ja varmistaisin. sitten lakkaisin tekemästä mitään sellaisia asioita, joita en halua tehdä ja joita ei ole ehdoton pakko tehdä. Nostaisin käyttöön kaikki ne rahat, joita olen itseäni varten säästänyt, raivaisin pois kaiken turhaa aikaa kuluttavan ja tekisin rakkaideni kanssa mahdollisimman paljon mukavia asioita.

      • Anonyymi

        "Nostaisin käyttöön kaikki ne rahat, joita olen itseäni varten säästänyt, raivaisin pois kaiken turhaa aikaa kuluttavan ja tekisin rakkaideni kanssa mahdollisimman paljon mukavia asioita."

        Tuo kuulostaa hienolta ja elämältä, miksi et tee sitä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Nostaisin käyttöön kaikki ne rahat, joita olen itseäni varten säästänyt, raivaisin pois kaiken turhaa aikaa kuluttavan ja tekisin rakkaideni kanssa mahdollisimman paljon mukavia asioita."

        Tuo kuulostaa hienolta ja elämältä, miksi et tee sitä?

        Koska en ole kuolemassa ja rahalle tulee olemaan tarvetta myöhemmin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Nostaisin käyttöön kaikki ne rahat, joita olen itseäni varten säästänyt, raivaisin pois kaiken turhaa aikaa kuluttavan ja tekisin rakkaideni kanssa mahdollisimman paljon mukavia asioita."

        Tuo kuulostaa hienolta ja elämältä, miksi et tee sitä?

        Ja normaalissa elämässä (kun ei ole kuolemassa) on pakko välillä tehdä myös vähemmän mukavia juttuja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja normaalissa elämässä (kun ei ole kuolemassa) on pakko välillä tehdä myös vähemmän mukavia juttuja.

        Sijoita johonkin, mutta varmaan ja järkevään asiaan.

        Vähemmän mukavia juttuja, mitä sellaiset ovat?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sijoita johonkin, mutta varmaan ja järkevään asiaan.

        Vähemmän mukavia juttuja, mitä sellaiset ovat?

        Enköhän minä ole taloudelliset asiani hyvin hoitanut, joten älä siinä niistä huoli. 😂

        Käytännön asiat eivät aina ole kovin mukavia, minusta, mutta eipä niitä voi hoitamatta jättää, kun huominen on olemassa. Se olisi eri juttu, jos ei tarvitsisi huolehtia maailmassa kenestäkään muusta kuin vain itsestään. Silloin voisi halutessaan elää kuin pellossa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Enköhän minä ole taloudelliset asiani hyvin hoitanut, joten älä siinä niistä huoli. 😂

        Käytännön asiat eivät aina ole kovin mukavia, minusta, mutta eipä niitä voi hoitamatta jättää, kun huominen on olemassa. Se olisi eri juttu, jos ei tarvitsisi huolehtia maailmassa kenestäkään muusta kuin vain itsestään. Silloin voisi halutessaan elää kuin pellossa.

        Hyvä niin, katso ettei jää pankkiin kun pian saattaa rysähtää.

        Mä taidan itse elellä hieman kuin pellossa, en holtittomasti, mutta kämppä siivoamatta ja sellasista asioista murehtimatta.
        Mutta eihän mulla täällä mitään huolehtimistä olekaan kuin itsestäni plus sitten kaikki taakat jota maailmasta niskaan viskellään.
        Sellaista se vähän on kun maailma vihaa.
        Mutta joo, siihen tulee pian muutos.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvä niin, katso ettei jää pankkiin kun pian saattaa rysähtää.

        Mä taidan itse elellä hieman kuin pellossa, en holtittomasti, mutta kämppä siivoamatta ja sellasista asioista murehtimatta.
        Mutta eihän mulla täällä mitään huolehtimistä olekaan kuin itsestäni plus sitten kaikki taakat jota maailmasta niskaan viskellään.
        Sellaista se vähän on kun maailma vihaa.
        Mutta joo, siihen tulee pian muutos.

        En ota talousohjeita vastaan anonyymeillä keskustelupalstoilla, sori. 🙂

        Jokainen tietenkin elää miten itse haluaa. Minulla ei ole mitään tarvetta ottaa kantaa edes tuutujen ihmisten elämään, saati sitten tuntemattomien. Minä taisin kuitenki jo tuossa ihan ensimmäisessä viestissäni puhua lapsesta ja kyseessä on ihan reilusti alaikäinen lapsi. Huolehtimista on siis vielä moneksi vuodeksi eteenpäin, kun tuosta pitäisi saada aikaiseksi ihan omillaan toimeentuleva ja elämässä pärjäävä yksilö. Se ei onnistu sillä, että elämässä on vain kaikkea hauskaa ja kivaa ja mitään ikävää ei ole koskaan pakko tehdä ja hoitaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ota talousohjeita vastaan anonyymeillä keskustelupalstoilla, sori. 🙂

        Jokainen tietenkin elää miten itse haluaa. Minulla ei ole mitään tarvetta ottaa kantaa edes tuutujen ihmisten elämään, saati sitten tuntemattomien. Minä taisin kuitenki jo tuossa ihan ensimmäisessä viestissäni puhua lapsesta ja kyseessä on ihan reilusti alaikäinen lapsi. Huolehtimista on siis vielä moneksi vuodeksi eteenpäin, kun tuosta pitäisi saada aikaiseksi ihan omillaan toimeentuleva ja elämässä pärjäävä yksilö. Se ei onnistu sillä, että elämässä on vain kaikkea hauskaa ja kivaa ja mitään ikävää ei ole koskaan pakko tehdä ja hoitaa.

        No, kyllä mediakin sen pian varmaan kertoo, että ei siinä.

        Ikävää, mikä on ikävää?
        Ehkä jotkut kodin hoito asiat saattavat olla ikäviä asioita, enpä sitten oikein muusta tiedä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sijoita johonkin, mutta varmaan ja järkevään asiaan.

        Vähemmän mukavia juttuja, mitä sellaiset ovat?

        "Vähemmän mukavia juttuja, mitä sellaiset ovat?"

        Ai niin ja tähän kuuluu myös olennaisena kysymys, että mikä on mukavaa kenenkin mielestä. Kun tekee rakkaiden kanssa mahdollisimman paljon mukavia asioita, niin sekään ei aina tarkoita, että ne kaikki jutut ovat täydellisesti omaan mieleen. Tärkeää on, että kaikilla on mukavaa, ei vain että itsellä on.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No, kyllä mediakin sen pian varmaan kertoo, että ei siinä.

        Ikävää, mikä on ikävää?
        Ehkä jotkut kodin hoito asiat saattavat olla ikäviä asioita, enpä sitten oikein muusta tiedä.

        En minä voi tietää mikä sinusta on ikävää. Esimerkiksi tuo muksu ei ihan riemuissaan kaikesta kouluun liittyvästä ole. Minulla taas on paljon sellaisia velvollisuuksia, jotka eivät saa hyppimään riemusta. Esimerkiksi joku "wilman vahtaaminen joka päivä on aika persiistä. Enkä nyt jaksais jatkuvasti hoitaa vaatehuoltoa ja tosiaan ei tuo siivoaminenkaan niin mieleen ole. Ruokaakin pitää laittaa ja kaupassa käydä ja laskutkin pitää maksaa ja oletettavasti niiden laskujen maksuus tarvitaan rahaa. Lapsen harrastuksista en itse niin innoissani ole, mutta hän tykkää ja niissäkin on juttuja, joihin kuluu aikaa, jonka itse mielummin kuluttaisin toisin jne. Elämä on täynnä puuhia, joita itse pärjäisin ilmankin, mutta sellaista se elämä on.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En minä voi tietää mikä sinusta on ikävää. Esimerkiksi tuo muksu ei ihan riemuissaan kaikesta kouluun liittyvästä ole. Minulla taas on paljon sellaisia velvollisuuksia, jotka eivät saa hyppimään riemusta. Esimerkiksi joku "wilman vahtaaminen joka päivä on aika persiistä. Enkä nyt jaksais jatkuvasti hoitaa vaatehuoltoa ja tosiaan ei tuo siivoaminenkaan niin mieleen ole. Ruokaakin pitää laittaa ja kaupassa käydä ja laskutkin pitää maksaa ja oletettavasti niiden laskujen maksuus tarvitaan rahaa. Lapsen harrastuksista en itse niin innoissani ole, mutta hän tykkää ja niissäkin on juttuja, joihin kuluu aikaa, jonka itse mielummin kuluttaisin toisin jne. Elämä on täynnä puuhia, joita itse pärjäisin ilmankin, mutta sellaista se elämä on.

        Elämä täyttyy murheilla jos jonkinlaisilla, kyllä niitä riittää jokaiselle päivälle omansa.

        Oppisikohan se lapsi elämässä paremmin pärjääväksi, jos laittaa pyykkikorit, värilliset ja valkoiset tms ja saa palkkaa euron per vaate, joka on laitettu itse oikeaan koriin.
        sitten jos opettelee täyttämään koneen oikein ja annostelemaan pesuaineet oikein ja ripustaa kuivumaan, niin saa vitosen taikka kympin pesukerrasta.

        Sitten seuraavaksi vaikka jotain muuta siivousta kotityötä palkalliseksi, niin eiköhän sillä opi pärjäämään ja sopeutumaan jo nuorena yhteiskuntaan.

        Emmä tiiä, kunhan kirjoittelen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Elämä täyttyy murheilla jos jonkinlaisilla, kyllä niitä riittää jokaiselle päivälle omansa.

        Oppisikohan se lapsi elämässä paremmin pärjääväksi, jos laittaa pyykkikorit, värilliset ja valkoiset tms ja saa palkkaa euron per vaate, joka on laitettu itse oikeaan koriin.
        sitten jos opettelee täyttämään koneen oikein ja annostelemaan pesuaineet oikein ja ripustaa kuivumaan, niin saa vitosen taikka kympin pesukerrasta.

        Sitten seuraavaksi vaikka jotain muuta siivousta kotityötä palkalliseksi, niin eiköhän sillä opi pärjäämään ja sopeutumaan jo nuorena yhteiskuntaan.

        Emmä tiiä, kunhan kirjoittelen.

        En koe itselläni olevan oikeastaan lainkaan murheita. Ei ainakaan tällä hetkellä. Tietenkin elämään on murheita mahtunut ja tulee mahtumaan jatkossakin, mutta minä en ole murehtivaa tyyppiä.

        Miksi kuvittelet, ettei hän olisi jo ikätasoonsa nähden pärjäävä tai ettei tekisi omaa osaansa kotitöistä? Palkka nyt on vihonviimeinen, jota alkaisin kotitöistä maksaa. Ne ovat asioita, jotka nyt vaan pitää hoitaa ja piste. Ei niistä myöhemminkään ala kukaan palkkaa maksaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En koe itselläni olevan oikeastaan lainkaan murheita. Ei ainakaan tällä hetkellä. Tietenkin elämään on murheita mahtunut ja tulee mahtumaan jatkossakin, mutta minä en ole murehtivaa tyyppiä.

        Miksi kuvittelet, ettei hän olisi jo ikätasoonsa nähden pärjäävä tai ettei tekisi omaa osaansa kotitöistä? Palkka nyt on vihonviimeinen, jota alkaisin kotitöistä maksaa. Ne ovat asioita, jotka nyt vaan pitää hoitaa ja piste. Ei niistä myöhemminkään ala kukaan palkkaa maksaa.

        Tuolta aiemmin vaan sanoit, että "kun tuosta pitäisi saada aikaiseksi ihan omillaan toimeentuleva ja elämässä pärjäävä yksilö"

        Ainakin se palkkaa tekemisen eteen sinäänsä totuttelisi jo yhteiskuntaa varten.
        Jos olisit hirvittävän rikas, niin aika todennäköisesti maksaisit jollekin kodinhoitajalle palkkaa kotitöistä.
        Mä sain joskus nuorempana rahaa jos tiskasin, silloin ei ollut tiskikonetta meillä.
        Olikohan se kymppi markka aikana, enkä ilmoittanut verottajalle.
        Silloin tuli tiskattua ja pääsi kauppaan ostamaan jotain.


      • Anonyymi

        Onko sinulla rakkaita, muka?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuolta aiemmin vaan sanoit, että "kun tuosta pitäisi saada aikaiseksi ihan omillaan toimeentuleva ja elämässä pärjäävä yksilö"

        Ainakin se palkkaa tekemisen eteen sinäänsä totuttelisi jo yhteiskuntaa varten.
        Jos olisit hirvittävän rikas, niin aika todennäköisesti maksaisit jollekin kodinhoitajalle palkkaa kotitöistä.
        Mä sain joskus nuorempana rahaa jos tiskasin, silloin ei ollut tiskikonetta meillä.
        Olikohan se kymppi markka aikana, enkä ilmoittanut verottajalle.
        Silloin tuli tiskattua ja pääsi kauppaan ostamaan jotain.

        No sehän se tarkoitus noiden muksujen kanssa pitäisi olla, että kun ovat ISOJA ja muuttavat omilleen, niin tulevat toimeen. Ei se ainakaan minun maailmassani tarkoita, että alakoululaisen pitäisi kyetä elämään omillaan. Lapsi on vielä lapsi ja tekee omaan ikätasoonsa sopivia hommia.

        Töistä maksetaan palkkaa, ei kotitöistä. Tai no en mä estä muita toimimasta miten ikinä tahtovatkaan. Minua ei vain ole niin kasvatettu, enkä tule omaani kasvattamaan niin. On hommia, jotka vaan pitää hoitaa ja sitten on erikseen hommia, joista voin maksaakin, jotka siis ovat täysin erillisiä ja ylimääräisiä. Vaan kuten todettu, jokainen toimikoon tässäkin asiassa miten itse parhaaksi kokee. Meillä kotitöistä maksetaan sllä, että on koti ja ruokaa ja puhtaita vaatteita jne.

        Ja kyllä, jos sairastuisin vakavasti ja olisin kuolemassa, niin en tekisi yhtään ainoaa kotityötä, vaan palkkaisin siivoojan jne. Voisin palkata nytkin, mutta en halua.


      • Anonyymi

        Rthän sinä ole juurikaan tekemisissä lapsesi kanssa.
        Mitä schaimaa jauhat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko sinulla rakkaita, muka?

        On, aika montakin. Onko sinulla?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rthän sinä ole juurikaan tekemisissä lapsesi kanssa.
        Mitä schaimaa jauhat.

        Enpä tiedä keneksi minua kuvittelet. Lapseni kanssa tekemisissä kaikkina muina aikoina, paitsi kun hän on koulussa. Tuossa tuo nytkin piirtää jotain tarinaa pöydän toisella puolella mua vastapäätä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No sehän se tarkoitus noiden muksujen kanssa pitäisi olla, että kun ovat ISOJA ja muuttavat omilleen, niin tulevat toimeen. Ei se ainakaan minun maailmassani tarkoita, että alakoululaisen pitäisi kyetä elämään omillaan. Lapsi on vielä lapsi ja tekee omaan ikätasoonsa sopivia hommia.

        Töistä maksetaan palkkaa, ei kotitöistä. Tai no en mä estä muita toimimasta miten ikinä tahtovatkaan. Minua ei vain ole niin kasvatettu, enkä tule omaani kasvattamaan niin. On hommia, jotka vaan pitää hoitaa ja sitten on erikseen hommia, joista voin maksaakin, jotka siis ovat täysin erillisiä ja ylimääräisiä. Vaan kuten todettu, jokainen toimikoon tässäkin asiassa miten itse parhaaksi kokee. Meillä kotitöistä maksetaan sllä, että on koti ja ruokaa ja puhtaita vaatteita jne.

        Ja kyllä, jos sairastuisin vakavasti ja olisin kuolemassa, niin en tekisi yhtään ainoaa kotityötä, vaan palkkaisin siivoojan jne. Voisin palkata nytkin, mutta en halua.

        No se toimeentuleminen kun muuttavat omilleen, se tapahtuu vasta vuosien päästä.
        Jotain asioita pitää tehdä, mutta sekin että kun asuvat omillaan, heillä voi olla kämppä siivoamatta ja ruokakin tilataan pitseriasta, kebab paikasta taikka lämmitetään mikrossa.
        Sen näkee sitten.

        Kaikki tyylillään tietenkin, mutta jos haluaa apua kotitöihin, niin tarjoaa ennemmin porkkanaa kepin sijasta.
        Jos on pakko siivota, niin kun pääsevät rebel ikään, niin voivat ajatella jo, että sitten kun asun omassa niin en varmaan siivoa tai tee mitään mikä on pakko.
        Eikä se pakko olekaan sitten kun ovat omillaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Enpä tiedä keneksi minua kuvittelet. Lapseni kanssa tekemisissä kaikkina muina aikoina, paitsi kun hän on koulussa. Tuossa tuo nytkin piirtää jotain tarinaa pöydän toisella puolella mua vastapäätä.

        Kysy häneltä tahtooko hän leikkiä työntekijää ja tienata palkkaa ja opetella käyttämään pesukonetta tai jotain muuta mikä voisi helpottaa sinun elämääsi.

        Sitten bisnesmaailmassa he sen jo osaavat, työ tehdään ja teetetään toisilla.
        Itse vain nautitaan tuloksista.
        Käytte oikein palkkaneuvottelut, tarjoat vitosta vaikka kymppiä ajatteletkin, voi oppia neuvottelutaidotkin jo nuorena.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No se toimeentuleminen kun muuttavat omilleen, se tapahtuu vasta vuosien päästä.
        Jotain asioita pitää tehdä, mutta sekin että kun asuvat omillaan, heillä voi olla kämppä siivoamatta ja ruokakin tilataan pitseriasta, kebab paikasta taikka lämmitetään mikrossa.
        Sen näkee sitten.

        Kaikki tyylillään tietenkin, mutta jos haluaa apua kotitöihin, niin tarjoaa ennemmin porkkanaa kepin sijasta.
        Jos on pakko siivota, niin kun pääsevät rebel ikään, niin voivat ajatella jo, että sitten kun asun omassa niin en varmaan siivoa tai tee mitään mikä on pakko.
        Eikä se pakko olekaan sitten kun ovat omillaan.

        Sekin on niin yksilöstä kiinni, eikä näitä voi etukäteen tietää. Toiset pärjäävät heti ja toisilla se vie aikaa. Ainakin tällä hetkellä tämä yksilö on jopa tarkempi näistä kaikista jutuista kuin minä.

        Eipä ole koskaan tarvinut tarjota porkkanaa, eikä keppiäkään. Nämä jutut ovat itsestäänselvyyksiä ja muksu on osallistunut mm. siivoamalla omat lelunsa siitä lähtien kun on osannut kävellä. Eipä tuota tarvitse edes kehottaa keräämään omat tavaransa, kun lopettaa puuhansa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No se toimeentuleminen kun muuttavat omilleen, se tapahtuu vasta vuosien päästä.
        Jotain asioita pitää tehdä, mutta sekin että kun asuvat omillaan, heillä voi olla kämppä siivoamatta ja ruokakin tilataan pitseriasta, kebab paikasta taikka lämmitetään mikrossa.
        Sen näkee sitten.

        Kaikki tyylillään tietenkin, mutta jos haluaa apua kotitöihin, niin tarjoaa ennemmin porkkanaa kepin sijasta.
        Jos on pakko siivota, niin kun pääsevät rebel ikään, niin voivat ajatella jo, että sitten kun asun omassa niin en varmaan siivoa tai tee mitään mikä on pakko.
        Eikä se pakko olekaan sitten kun ovat omillaan.

        Mutta ei se mitään. Parhaita lastenkasvattajiahan ovat tunnetusti he, joilla ei lapsia ole. 🙂


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kysy häneltä tahtooko hän leikkiä työntekijää ja tienata palkkaa ja opetella käyttämään pesukonetta tai jotain muuta mikä voisi helpottaa sinun elämääsi.

        Sitten bisnesmaailmassa he sen jo osaavat, työ tehdään ja teetetään toisilla.
        Itse vain nautitaan tuloksista.
        Käytte oikein palkkaneuvottelut, tarjoat vitosta vaikka kymppiä ajatteletkin, voi oppia neuvottelutaidotkin jo nuorena.

        En kysy. Homma toimii erinomaisesti juuri näin. Hän osaa jo käytää niin tiski- kuin pyykkikoneenkin, että eipä tarvitse kysellä haluaako oppia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kysy häneltä tahtooko hän leikkiä työntekijää ja tienata palkkaa ja opetella käyttämään pesukonetta tai jotain muuta mikä voisi helpottaa sinun elämääsi.

        Sitten bisnesmaailmassa he sen jo osaavat, työ tehdään ja teetetään toisilla.
        Itse vain nautitaan tuloksista.
        Käytte oikein palkkaneuvottelut, tarjoat vitosta vaikka kymppiä ajatteletkin, voi oppia neuvottelutaidotkin jo nuorena.

        Hänellä on jo omat bisnesideansa olemassa. Ei mun tarvitse niihin tässä kohtaa kantaa ottaa sen syvemmin. Katsotaan sitten kun on isompi, että miten homma etenee ja vieläkö aatteet ovat samat. 🙂


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta ei se mitään. Parhaita lastenkasvattajiahan ovat tunnetusti he, joilla ei lapsia ole. 🙂

        Jokainen meistä on ollut lapsi ja tietää mitä silloin haluaa.
        Lapset tahtoo karkkia ja leluja ja jos viikkorahat ei riitä taikka ei saa mitä tahtoo, niin voivat kerätä ehkä pulloja jos ovat ulkona ja riippuu missä asuu, taikka pahimmassa tapauksessa varastaa, mikä ei ole toivottavaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jokainen meistä on ollut lapsi ja tietää mitä silloin haluaa.
        Lapset tahtoo karkkia ja leluja ja jos viikkorahat ei riitä taikka ei saa mitä tahtoo, niin voivat kerätä ehkä pulloja jos ovat ulkona ja riippuu missä asuu, taikka pahimmassa tapauksessa varastaa, mikä ei ole toivottavaa.

        Jokainen meistä on ollut lapsi joo, mutta kaikki lapset eivät ole samanlaisia. Esimerkiksi sinä ja minä tuskin olemme olleet lapsina samanlaisia.

        Mun muksuni ei oikeastaan ole koskaan sen kummemmin halunnut leluja. Joulut ja synttärit ovat aina olleet hankalia, kun eihän halua mitään. Vaikea keksiä toiselle lahjaa, kun hän ei omien sanojensa mukaan tarvitse mitään. No joitain juttuja on, joista tiedän, että niille on aina tarvetta, mutta sekin käy pidemmän päälle aika tylsäksi ostaa toiselle aina samoja lahjoja. Mä olisi monesti toivonut, että olisi ennemmin esittänyt sitten vaikka jonkun jumalattoman kalliin lelutoiveen, kuin "en tiiä" tai "en mitään". Eipä tuo karkkiakaan sen isommin halua. Jouluksi halusi yhden suklaapatukan. No sai vähän enemmän. Viikkorahaa ei ole koskaan pyytänyt ja sen mitä joskus olen antanut on pistänyt säästöpossuunsa. Että eivät ole lapset kaikki samanlaisia. 🙂


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En kysy. Homma toimii erinomaisesti juuri näin. Hän osaa jo käytää niin tiski- kuin pyykkikoneenkin, että eipä tarvitse kysellä haluaako oppia.

        No sitten sinulla onkin jo kaikki hyvin, vaikka kirjoititkin, että: "Enkä nyt jaksais jatkuvasti hoitaa vaatehuoltoa ja tosiaan ei tuo siivoaminenkaan niin mieleen ole."

        Sulla kerran on jo osaavat apulaiset siellä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No sitten sinulla onkin jo kaikki hyvin, vaikka kirjoititkin, että: "Enkä nyt jaksais jatkuvasti hoitaa vaatehuoltoa ja tosiaan ei tuo siivoaminenkaan niin mieleen ole."

        Sulla kerran on jo osaavat apulaiset siellä.

        Ei noiden hoito ole yksin lapsen puuhaa. Kotityöt ovat ja kuuluvatkin olla pääosin vanhemman vastuulla. Lapsi auttaa, ikätason mukaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jokainen meistä on ollut lapsi joo, mutta kaikki lapset eivät ole samanlaisia. Esimerkiksi sinä ja minä tuskin olemme olleet lapsina samanlaisia.

        Mun muksuni ei oikeastaan ole koskaan sen kummemmin halunnut leluja. Joulut ja synttärit ovat aina olleet hankalia, kun eihän halua mitään. Vaikea keksiä toiselle lahjaa, kun hän ei omien sanojensa mukaan tarvitse mitään. No joitain juttuja on, joista tiedän, että niille on aina tarvetta, mutta sekin käy pidemmän päälle aika tylsäksi ostaa toiselle aina samoja lahjoja. Mä olisi monesti toivonut, että olisi ennemmin esittänyt sitten vaikka jonkun jumalattoman kalliin lelutoiveen, kuin "en tiiä" tai "en mitään". Eipä tuo karkkiakaan sen isommin halua. Jouluksi halusi yhden suklaapatukan. No sai vähän enemmän. Viikkorahaa ei ole koskaan pyytänyt ja sen mitä joskus olen antanut on pistänyt säästöpossuunsa. Että eivät ole lapset kaikki samanlaisia. 🙂

        No joo, mä olin itse paljon ulkona ja aika vapaasti sain mennä ja tehdä.
        Mä toivoin paljon mutta en saanut, tutkisin kaikkea ja ehkäpä siksi paljon kiinostavaa tulikin vastaan.
        Elloksen tai anttilan kuvastosta tuotteita joulupukin listaan, oli pitkät listat ja pukki aina toi jotain muuta kuin olin toivonut.

        Kaikki on erilaisia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No joo, mä olin itse paljon ulkona ja aika vapaasti sain mennä ja tehdä.
        Mä toivoin paljon mutta en saanut, tutkisin kaikkea ja ehkäpä siksi paljon kiinostavaa tulikin vastaan.
        Elloksen tai anttilan kuvastosta tuotteita joulupukin listaan, oli pitkät listat ja pukki aina toi jotain muuta kuin olin toivonut.

        Kaikki on erilaisia.

        No meillä on toisin päin, muksu esittää niin vähän toiveita, että on saanut aikalailla kaiken mitä on keksinyt pyytää. Jotkut pyynnöt tosin ovat olleet sellaisia, että hänen on pitänyt ne perustella. Vaan kun perustelu on hyvä niin mikäpä siinä, ihan mielelläni olen silloin ostanut


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei noiden hoito ole yksin lapsen puuhaa. Kotityöt ovat ja kuuluvatkin olla pääosin vanhemman vastuulla. Lapsi auttaa, ikätason mukaan.

        Mut eihän sulla ole ongelmaa, sähän voisit elää kuin kuningatar.
        Siis jos se olisi sellaista, että lapsella on toiveita ja niiden eteen pitäisi tai voisi tehdä jotain, niin siinä mun mielestä ainkin voisi yhdistellä asioita.

        Vitsi, se olisi hienoa jos tekee vaikka etätöitä ja pyytää lapsen keittämään kahvia ja tuomaan sen, ellei tahdo niin lupaa jotain.
        Sitten lopulta menisi siivoamiset ja pyykkäämiset kaikki.
        Vaikka lapsityövoima onkin kyseessä, niin ei kuitenkaan orjuuttaminen vaan voi ostaa jonkun minkä tahtoo.
        Säästää ja tienata vaikka jotain tahtomaansa polkupyörää, sähköpotkulautaa varten tms.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mut eihän sulla ole ongelmaa, sähän voisit elää kuin kuningatar.
        Siis jos se olisi sellaista, että lapsella on toiveita ja niiden eteen pitäisi tai voisi tehdä jotain, niin siinä mun mielestä ainkin voisi yhdistellä asioita.

        Vitsi, se olisi hienoa jos tekee vaikka etätöitä ja pyytää lapsen keittämään kahvia ja tuomaan sen, ellei tahdo niin lupaa jotain.
        Sitten lopulta menisi siivoamiset ja pyykkäämiset kaikki.
        Vaikka lapsityövoima onkin kyseessä, niin ei kuitenkaan orjuuttaminen vaan voi ostaa jonkun minkä tahtoo.
        Säästää ja tienata vaikka jotain tahtomaansa polkupyörää, sähköpotkulautaa varten tms.

        Vaan kun en ole mikään kuningatar, vaan olen vanhempi. Vastuu on vanhemmalla, ei lapsella. Lapsen ei koskaan kuulu olla vastuussa kodin pyörittämisestä. Vaikkakin todella moni lapsi ikävä kyllä on, kun vanhempi/vanhemmat vaikkapa ryyppäävät. Se on surullista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mut eihän sulla ole ongelmaa, sähän voisit elää kuin kuningatar.
        Siis jos se olisi sellaista, että lapsella on toiveita ja niiden eteen pitäisi tai voisi tehdä jotain, niin siinä mun mielestä ainkin voisi yhdistellä asioita.

        Vitsi, se olisi hienoa jos tekee vaikka etätöitä ja pyytää lapsen keittämään kahvia ja tuomaan sen, ellei tahdo niin lupaa jotain.
        Sitten lopulta menisi siivoamiset ja pyykkäämiset kaikki.
        Vaikka lapsityövoima onkin kyseessä, niin ei kuitenkaan orjuuttaminen vaan voi ostaa jonkun minkä tahtoo.
        Säästää ja tienata vaikka jotain tahtomaansa polkupyörää, sähköpotkulautaa varten tms.

        En ole myöskään lapseni työnantaja, vaan vanhempi. Tuollaisista tekemisistä ei meillä makseta, eikä tulla koskaan maksamaan. Tämä on koti, ei työpaikka ja asioita tehdään koska välitetään toisesta. Ei siksi, että siitä maksettaisiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaan kun en ole mikään kuningatar, vaan olen vanhempi. Vastuu on vanhemmalla, ei lapsella. Lapsen ei koskaan kuulu olla vastuussa kodin pyörittämisestä. Vaikkakin todella moni lapsi ikävä kyllä on, kun vanhempi/vanhemmat vaikkapa ryyppäävät. Se on surullista.

        Taikka eronneet, joka on myös surullista ja kova pala lapselle.
        Siinä pitäisi vanhemmilla olla se suurin vastuu ja toki alkoholiongelmatkin pitäisi hoitaa pois jos sellaisia on.

        Elinympäristö vaikuttaa myös.
        Voiko lapsi mennä ulos vai tarvitseeko vahtia.
        Missä viettää aikansa, onko sisällä, onko kavereita jne.

        Jos lapsi ei tahdo mitään, niin en osaa kuvitella oikein sellaista.
        Jos on kavereita ja heillä on mielenkiintoisia leluja, niin ehkäpä lapsi sellaisen haluaa.
        Toisella sähköpotkulauta ja sitten hänkin haluaa ja sitten kummallakin sähköpotkulauta.

        Mä olin pienestä pitäjästä ja maalla, kuule siellä riitti kaikennäköistä menoa ja meininkiä.
        metsässä oli hauska juosta, joskus pääsi paalaamaan taikka ajamaan traktoria kun toiset heitti paalit kärryille ja sai palkkaa. Joskus pesin naapurin autonkin, sain ajaa sen tallista talon päätyyn pesupaikalle ja pestä ja sain siitäkin jotain.
        Mä elin silloin lapsuutta, vaikka vanhemmat olikin eronneet, niin mulla oli aikaa, kun ei ollut ketään vanhempia kotona ja menin miten tahdoin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taikka eronneet, joka on myös surullista ja kova pala lapselle.
        Siinä pitäisi vanhemmilla olla se suurin vastuu ja toki alkoholiongelmatkin pitäisi hoitaa pois jos sellaisia on.

        Elinympäristö vaikuttaa myös.
        Voiko lapsi mennä ulos vai tarvitseeko vahtia.
        Missä viettää aikansa, onko sisällä, onko kavereita jne.

        Jos lapsi ei tahdo mitään, niin en osaa kuvitella oikein sellaista.
        Jos on kavereita ja heillä on mielenkiintoisia leluja, niin ehkäpä lapsi sellaisen haluaa.
        Toisella sähköpotkulauta ja sitten hänkin haluaa ja sitten kummallakin sähköpotkulauta.

        Mä olin pienestä pitäjästä ja maalla, kuule siellä riitti kaikennäköistä menoa ja meininkiä.
        metsässä oli hauska juosta, joskus pääsi paalaamaan taikka ajamaan traktoria kun toiset heitti paalit kärryille ja sai palkkaa. Joskus pesin naapurin autonkin, sain ajaa sen tallista talon päätyyn pesupaikalle ja pestä ja sain siitäkin jotain.
        Mä elin silloin lapsuutta, vaikka vanhemmat olikin eronneet, niin mulla oli aikaa, kun ei ollut ketään vanhempia kotona ja menin miten tahdoin.

        Eipä näitä tarvitse kaikkien kyetäkään kuvittelemaan. Maailmassa on niin paljon asioita, joita ei voi kuviteella, kun ei ole sitä itse elänyt ja niin paljon ihmisiä, joiden ajattelutapaa ei pysty ymmärtämään. Eikä sillä nyt lienee niin suurta väliä, vaikkei jotain asiaa kykene juuri omalle kohdalleen ajattelemaan. Ei niitä muiden elämiä tarvitse elää ja ymmärtää. Tärkeintä että ne toiset kykenevät ymmärtämään toisiaan.

        Mun lapsellani on niin vilkas mielikuvitus, ettei hän ole koskaan tarvinut leluja. Tullut siinä äitiinsä. Oma mielin on niin täynnä tarinoita ja ideoita, että muoviset valmiiksi ajatellut härpäkkeet ovat täysin turhia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eipä näitä tarvitse kaikkien kyetäkään kuvittelemaan. Maailmassa on niin paljon asioita, joita ei voi kuviteella, kun ei ole sitä itse elänyt ja niin paljon ihmisiä, joiden ajattelutapaa ei pysty ymmärtämään. Eikä sillä nyt lienee niin suurta väliä, vaikkei jotain asiaa kykene juuri omalle kohdalleen ajattelemaan. Ei niitä muiden elämiä tarvitse elää ja ymmärtää. Tärkeintä että ne toiset kykenevät ymmärtämään toisiaan.

        Mun lapsellani on niin vilkas mielikuvitus, ettei hän ole koskaan tarvinut leluja. Tullut siinä äitiinsä. Oma mielin on niin täynnä tarinoita ja ideoita, että muoviset valmiiksi ajatellut härpäkkeet ovat täysin turhia.

        No sitten vaan ideat todellisuuteen.
        Askartelemaan vaan, jos siis jotain sellaista rakennettavaa ideaa.

        Mut ei kai tästä aiheesta sen enempää sitten.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No sitten vaan ideat todellisuuteen.
        Askartelemaan vaan, jos siis jotain sellaista rakennettavaa ideaa.

        Mut ei kai tästä aiheesta sen enempää sitten.

        Sulla on outoja kuvitelmia, etteikö niitä tuotaisi muka todellisuuteen. Jotenkin varsin erikoisia ohjeita.

        Tosin hän ei ole koskaan ollut askartelijatyyppiä, toisin kuin minä olin. Hän piirtää ja kirjoittaa ja rakenteleekin kyllä, mutta ei arkarrellen. Näprääminen ei ole hänen jutunsa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sulla on outoja kuvitelmia, etteikö niitä tuotaisi muka todellisuuteen. Jotenkin varsin erikoisia ohjeita.

        Tosin hän ei ole koskaan ollut askartelijatyyppiä, toisin kuin minä olin. Hän piirtää ja kirjoittaa ja rakenteleekin kyllä, mutta ei arkarrellen. Näprääminen ei ole hänen jutunsa.

        Mä olen palstalla oppinut sen, mulla on ideoita vaikka kuinka, mutta mä tarviin "kaverin" siihen. Pitäisi yksin tehdä, ei se ole mukavaa enkä mä tarvii mitään, mä tarviin elämän kumppanin.
        Olen siis jo isompi lapsi, en tarvii holhoojaa taikka muuta valvojaa, vaan kumppanin, kaverin, rakkaan, all in one.
        Ja sellaisen josta ei erota.
        Lapsena tarvitaan kavereita vaikka viihtyisikin myös yksin.

        Tiedän että kaikki on erilaisia ja kasvatetaan erilailla, mutta ympäristö ja sen tuomat mahdollisuudet vaikuttaa paljon.

        Kuka oli sinun esikuvasi?
        Sinä olet todennäköisesti lapsesi esikuva, jos askartelet ja näpräät itse niin ehkä hänkin.

        Mun esikuva oli isoveli siten, että hän teki jotain joskus mopoon tai autoon ja katsoin, kysyin ja siten opettelin.
        Sen takia varmaan kiinnostuinkin kaikesta mekaniikastakin.
        Seura tekee kaltaiseksi ja ihanteista otetaan mallia ja mitä enemmän näkee mahdollisuuksia, sitä enemmän on kiinostuksen kohteita.
        Lapsikin on pieni aikuisen alku ja aikuinen on se isompi lapsi.

        Vaikka en itse paljon saanutkaan, niin ympäristö tarjosi paljon mahdollisuuksia ja sain todella vapaasti tehdä ja mennä koska eipä ollut paljon vanhemmat kotona vahtimassa.
        Kaverit kaukana, sinne polkupyörällä ja kauemmaskin josta löytyi uusia kavereita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mä olen palstalla oppinut sen, mulla on ideoita vaikka kuinka, mutta mä tarviin "kaverin" siihen. Pitäisi yksin tehdä, ei se ole mukavaa enkä mä tarvii mitään, mä tarviin elämän kumppanin.
        Olen siis jo isompi lapsi, en tarvii holhoojaa taikka muuta valvojaa, vaan kumppanin, kaverin, rakkaan, all in one.
        Ja sellaisen josta ei erota.
        Lapsena tarvitaan kavereita vaikka viihtyisikin myös yksin.

        Tiedän että kaikki on erilaisia ja kasvatetaan erilailla, mutta ympäristö ja sen tuomat mahdollisuudet vaikuttaa paljon.

        Kuka oli sinun esikuvasi?
        Sinä olet todennäköisesti lapsesi esikuva, jos askartelet ja näpräät itse niin ehkä hänkin.

        Mun esikuva oli isoveli siten, että hän teki jotain joskus mopoon tai autoon ja katsoin, kysyin ja siten opettelin.
        Sen takia varmaan kiinnostuinkin kaikesta mekaniikastakin.
        Seura tekee kaltaiseksi ja ihanteista otetaan mallia ja mitä enemmän näkee mahdollisuuksia, sitä enemmän on kiinostuksen kohteita.
        Lapsikin on pieni aikuisen alku ja aikuinen on se isompi lapsi.

        Vaikka en itse paljon saanutkaan, niin ympäristö tarjosi paljon mahdollisuuksia ja sain todella vapaasti tehdä ja mennä koska eipä ollut paljon vanhemmat kotona vahtimassa.
        Kaverit kaukana, sinne polkupyörällä ja kauemmaskin josta löytyi uusia kavereita.

        Jatkan.
        Siinä mielessä mukava tässä hiukan keskustella, sillä mun omat silmät aukeaa tässä näkemään jotain mitä en ennen olekaan niin tullut ajatelleeksi.

        Vaikka mun lapsuus oli hieman ehkä köyhä rahallisesti, niin se oli todella rikas kokemusten ja mahdollisuuksien takia.
        Ja mulla oli mahdollisuudet tienata että sain ostettua jotain mitä tahdoin.

        Mä tein naapurillekin kauppareissuja lähikauppaan, siitä sai jätskirahat palkaksi.
        Kavereiden luona soitettiin musiikkia ja pelattiin, leikittiin, käytiin metsässä, tehtiin nuotio ja grillattiin.
        Kävin vanhuksia katsomassa ja juttelemassa, joskus nekin antoi karkkia tai karkkirahaa.

        Mulla oli siinä mielessä tosi mahtava lapsuus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mä olen palstalla oppinut sen, mulla on ideoita vaikka kuinka, mutta mä tarviin "kaverin" siihen. Pitäisi yksin tehdä, ei se ole mukavaa enkä mä tarvii mitään, mä tarviin elämän kumppanin.
        Olen siis jo isompi lapsi, en tarvii holhoojaa taikka muuta valvojaa, vaan kumppanin, kaverin, rakkaan, all in one.
        Ja sellaisen josta ei erota.
        Lapsena tarvitaan kavereita vaikka viihtyisikin myös yksin.

        Tiedän että kaikki on erilaisia ja kasvatetaan erilailla, mutta ympäristö ja sen tuomat mahdollisuudet vaikuttaa paljon.

        Kuka oli sinun esikuvasi?
        Sinä olet todennäköisesti lapsesi esikuva, jos askartelet ja näpräät itse niin ehkä hänkin.

        Mun esikuva oli isoveli siten, että hän teki jotain joskus mopoon tai autoon ja katsoin, kysyin ja siten opettelin.
        Sen takia varmaan kiinnostuinkin kaikesta mekaniikastakin.
        Seura tekee kaltaiseksi ja ihanteista otetaan mallia ja mitä enemmän näkee mahdollisuuksia, sitä enemmän on kiinostuksen kohteita.
        Lapsikin on pieni aikuisen alku ja aikuinen on se isompi lapsi.

        Vaikka en itse paljon saanutkaan, niin ympäristö tarjosi paljon mahdollisuuksia ja sain todella vapaasti tehdä ja mennä koska eipä ollut paljon vanhemmat kotona vahtimassa.
        Kaverit kaukana, sinne polkupyörällä ja kauemmaskin josta löytyi uusia kavereita.

        Ei minulla ole koskaan ollut mitään sen ihmeempiä esikuvia. Olen tehnyt asioita, jotka kiinnostivat minua. Monesti sellaisia juttuja, joita kukaan muu lähipiiristäni ei tehnyt. Eikä minun esimerkkini ole muksua innostanut näpräämään. Ei ole hänen juttunsa, enkä näe mitään tarvetta alkaa häntä sellaiseen pakottamaan. Oikeastaan homma menee pikemmin toisin päin, muksu haluaa tehdä omia juttujaan ja jos jotain yrittää tyrkyttää, niin sitten ei varmasti innostu. Me ollaan molemmat tällasia oman tiemme kulkijoita, joilla on omat juttumme, jotka kiinnostaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jatkan.
        Siinä mielessä mukava tässä hiukan keskustella, sillä mun omat silmät aukeaa tässä näkemään jotain mitä en ennen olekaan niin tullut ajatelleeksi.

        Vaikka mun lapsuus oli hieman ehkä köyhä rahallisesti, niin se oli todella rikas kokemusten ja mahdollisuuksien takia.
        Ja mulla oli mahdollisuudet tienata että sain ostettua jotain mitä tahdoin.

        Mä tein naapurillekin kauppareissuja lähikauppaan, siitä sai jätskirahat palkaksi.
        Kavereiden luona soitettiin musiikkia ja pelattiin, leikittiin, käytiin metsässä, tehtiin nuotio ja grillattiin.
        Kävin vanhuksia katsomassa ja juttelemassa, joskus nekin antoi karkkia tai karkkirahaa.

        Mulla oli siinä mielessä tosi mahtava lapsuus.

        Tuo on ollut sellaista, josta sinä mitä ilmeisimmin tykkäsit. Minä taas olisin kokenut tuollaisen lapsuuden vähemmän mukavaksi. Ei olisi sopinut lainkaan minun luonteelleni.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jatkan.
        Siinä mielessä mukava tässä hiukan keskustella, sillä mun omat silmät aukeaa tässä näkemään jotain mitä en ennen olekaan niin tullut ajatelleeksi.

        Vaikka mun lapsuus oli hieman ehkä köyhä rahallisesti, niin se oli todella rikas kokemusten ja mahdollisuuksien takia.
        Ja mulla oli mahdollisuudet tienata että sain ostettua jotain mitä tahdoin.

        Mä tein naapurillekin kauppareissuja lähikauppaan, siitä sai jätskirahat palkaksi.
        Kavereiden luona soitettiin musiikkia ja pelattiin, leikittiin, käytiin metsässä, tehtiin nuotio ja grillattiin.
        Kävin vanhuksia katsomassa ja juttelemassa, joskus nekin antoi karkkia tai karkkirahaa.

        Mulla oli siinä mielessä tosi mahtava lapsuus.

        Minä siis olisin kaivannut vielä huomattavasti enemmän ohjausta ja struktuuria ja huolenpitoa kuin mitä sain vanhemmiltani. Jos sitä olisi ollut vielä vähemmän kuin mitä sitä oli, niin tokkopa olisi enää edes hengissä. Olisin tuntenut oloni niin täydellisen turvattomaksi ja eksynyt ihan kokonaan. Nytkin käytiin jo ihan riittävän syvissä vesissä, vaikka isäni kyllä yritti parhaansa. Vaan ei hän kaikeen kyennyt repeämään, kun mutsia ei kiinnostanut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo on ollut sellaista, josta sinä mitä ilmeisimmin tykkäsit. Minä taas olisin kokenut tuollaisen lapsuuden vähemmän mukavaksi. Ei olisi sopinut lainkaan minun luonteelleni.

        Niin, sitä tehtiin mitä tehtiin kenenkään enempää estämättä taikka valvomatta.
        Se luonne, sekin taidetaan oppia ympäristöstä.
        Joskus sinne maallekin pieneen pitäjään tuli kaupunkilaisia johonkin tapahtumaan, niillä oli vähän "jengimeininki" ja tappelut mielessä ja niin taisi olla siellä kylilläkin vähän sellaista meininkiä.

        Sellaista se oli joo.
        Mä olin aika vapaa ja oli iso alue kuljettavana ja tutkittavana.
        Vapaa kuin lapsi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jatkan.
        Siinä mielessä mukava tässä hiukan keskustella, sillä mun omat silmät aukeaa tässä näkemään jotain mitä en ennen olekaan niin tullut ajatelleeksi.

        Vaikka mun lapsuus oli hieman ehkä köyhä rahallisesti, niin se oli todella rikas kokemusten ja mahdollisuuksien takia.
        Ja mulla oli mahdollisuudet tienata että sain ostettua jotain mitä tahdoin.

        Mä tein naapurillekin kauppareissuja lähikauppaan, siitä sai jätskirahat palkaksi.
        Kavereiden luona soitettiin musiikkia ja pelattiin, leikittiin, käytiin metsässä, tehtiin nuotio ja grillattiin.
        Kävin vanhuksia katsomassa ja juttelemassa, joskus nekin antoi karkkia tai karkkirahaa.

        Mulla oli siinä mielessä tosi mahtava lapsuus.

        Mun äitinihän oli juuri sellainen, että hän hyvinkin olisi maksanut kaikesta mahdollisesta, jotta pääsee itse tekemästä sitä. Mutsille raha oli rakkautta ja rakkaus oli kun osti sulle jotain ja samalla metodilla pyydettiin anteeksi kaikki tökeryydet mitä hän tekin. Hän on ihan suoraan sanonut, että ainoa syy miksi hänellä on lapsia, on koska isäni halusi lapsia. Äiti olisi luultavasti ollut elämässään onnellisempi ilman meitä. Ei häntä varsinkaan lapsena kiinnostaneet meidän asiamme lainkaan. Äidillä ei itsellään ollut lapsena ollut rakkautta, mutta eipä rahaakaan ja sitä toista hän oli sitten itse saanut aikuisiällään kasaan.

        Kyllähän mullakin vapautta oli. Sitä oli monilla tavoilla aivan liikaa. Kun en aiheuttanut ongelmia, niin sain mennä miten halusin, vaikka oikeasti olisin halunnut vanhempieni aikaa. Kuten sanottu, niin isä yritti kyllä, mutta ei hänellä esimerkiksi omaa osaaminen riittänyt edes peruskoulujuttuihin ja tulevaisuutta pohtimaan tai vasrsinkaan siinä auttamaan. Jos tyttö vetää kymmpejä jatkuvasti kaikista lukuaineiden kokeista ja todistusten keskiarvo on aina yli 9,5 ja päättötodistus 9,8, niin kai sillä on kaikki hyvin silloin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mun äitinihän oli juuri sellainen, että hän hyvinkin olisi maksanut kaikesta mahdollisesta, jotta pääsee itse tekemästä sitä. Mutsille raha oli rakkautta ja rakkaus oli kun osti sulle jotain ja samalla metodilla pyydettiin anteeksi kaikki tökeryydet mitä hän tekin. Hän on ihan suoraan sanonut, että ainoa syy miksi hänellä on lapsia, on koska isäni halusi lapsia. Äiti olisi luultavasti ollut elämässään onnellisempi ilman meitä. Ei häntä varsinkaan lapsena kiinnostaneet meidän asiamme lainkaan. Äidillä ei itsellään ollut lapsena ollut rakkautta, mutta eipä rahaakaan ja sitä toista hän oli sitten itse saanut aikuisiällään kasaan.

        Kyllähän mullakin vapautta oli. Sitä oli monilla tavoilla aivan liikaa. Kun en aiheuttanut ongelmia, niin sain mennä miten halusin, vaikka oikeasti olisin halunnut vanhempieni aikaa. Kuten sanottu, niin isä yritti kyllä, mutta ei hänellä esimerkiksi omaa osaaminen riittänyt edes peruskoulujuttuihin ja tulevaisuutta pohtimaan tai vasrsinkaan siinä auttamaan. Jos tyttö vetää kymmpejä jatkuvasti kaikista lukuaineiden kokeista ja todistusten keskiarvo on aina yli 9,5 ja päättötodistus 9,8, niin kai sillä on kaikki hyvin silloin.

        No mulla oli aina läksyt tekemättä ja keskiarvo jossain 7-8 hujakoilla.
        Mutta matikassa ja teknisessä ja fysiikka kemia ja tietokonetekniikka olin hyvä, fysiikka kemiassa olin luokan paras.
        Muut aineet sitten ei kiinostanutkaan pahemmin.

        Ja mitään noista en oikeastaan edes lukenut taikka opetellut ja päntännyt, vaan nehän tuli sieltä lapsuudesta jo itsestään.
        Kokeisiin luettiin käytävällä juuri ennen tuntia ja samoin tehtiin ne läksytkin juuri ennen tuntia kun odotettiin opettajaa.

        Mutsi maksoi tiskaamisesta, kun sitä oli aina paljon.
        Ei työpäivän jälkeen sitten tarvinnut enää tiskata.
        Kyllä me joskus siivottiinkin ja yllätettiin.

        No tuli nyt muisteltua menneitä taas pitkästä aikaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No mulla oli aina läksyt tekemättä ja keskiarvo jossain 7-8 hujakoilla.
        Mutta matikassa ja teknisessä ja fysiikka kemia ja tietokonetekniikka olin hyvä, fysiikka kemiassa olin luokan paras.
        Muut aineet sitten ei kiinostanutkaan pahemmin.

        Ja mitään noista en oikeastaan edes lukenut taikka opetellut ja päntännyt, vaan nehän tuli sieltä lapsuudesta jo itsestään.
        Kokeisiin luettiin käytävällä juuri ennen tuntia ja samoin tehtiin ne läksytkin juuri ennen tuntia kun odotettiin opettajaa.

        Mutsi maksoi tiskaamisesta, kun sitä oli aina paljon.
        Ei työpäivän jälkeen sitten tarvinnut enää tiskata.
        Kyllä me joskus siivottiinkin ja yllätettiin.

        No tuli nyt muisteltua menneitä taas pitkästä aikaa.

        En minäkään ole koskaan kokeisiin lukenut. Asiat vaan jäävät helposti päähän ja se ei ole ihan hyvä juttu sitten kun pitäisi oikein opiskellakin. En mä ole siis koskaan lukenut kokeeseen ennen koettakaan. Menen vaan niine tietoineni, jotka ovat tunneilta päähän jääneet


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No mulla oli aina läksyt tekemättä ja keskiarvo jossain 7-8 hujakoilla.
        Mutta matikassa ja teknisessä ja fysiikka kemia ja tietokonetekniikka olin hyvä, fysiikka kemiassa olin luokan paras.
        Muut aineet sitten ei kiinostanutkaan pahemmin.

        Ja mitään noista en oikeastaan edes lukenut taikka opetellut ja päntännyt, vaan nehän tuli sieltä lapsuudesta jo itsestään.
        Kokeisiin luettiin käytävällä juuri ennen tuntia ja samoin tehtiin ne läksytkin juuri ennen tuntia kun odotettiin opettajaa.

        Mutsi maksoi tiskaamisesta, kun sitä oli aina paljon.
        Ei työpäivän jälkeen sitten tarvinnut enää tiskata.
        Kyllä me joskus siivottiinkin ja yllätettiin.

        No tuli nyt muisteltua menneitä taas pitkästä aikaa.

        Ja sitten mulla oli aina kaikki kirjat mukana, kaikki oli repussa ja koskaan en unohtanut mitään kirjaa kotiin, kunnes kerran opettaja antoi mulle mun repun ja ihmetteli kun se painoi ihan sairaasti ja opetti että katsotaan lukujärjestystä ja otetaan vain sen päivän kirjat mukaan.
        Siitä sitten alkoikin ongelmat ja alkoi unohtumaan kirjoja silloin tällöin kotiin.

        Mun tapa oli parempi ja sopi mulle ja mun elämäntyyliin, eikä tullut ongelmia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kysy häneltä tahtooko hän leikkiä työntekijää ja tienata palkkaa ja opetella käyttämään pesukonetta tai jotain muuta mikä voisi helpottaa sinun elämääsi.

        Sitten bisnesmaailmassa he sen jo osaavat, työ tehdään ja teetetään toisilla.
        Itse vain nautitaan tuloksista.
        Käytte oikein palkkaneuvottelut, tarjoat vitosta vaikka kymppiä ajatteletkin, voi oppia neuvottelutaidotkin jo nuorena.

        Joo ja tuossa lapsien kasvatuksessa, kun rupeatte maksamaan lapsille palkkaa kaikista kotitöistä, jotta oppivat yhteiskunnan tavoille niin muistakaa tytöille maksaa vähemmän kuin pojille, että oppivat yhteiskunnan palkkakulttuurista ja oikeestaan tytöille ei tartte niin paljon muutenkaan saada kotitöistä palkkaa, kun hehän kotitöitä muutenkin jatkossakin tekee enemmän.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En minäkään ole koskaan kokeisiin lukenut. Asiat vaan jäävät helposti päähän ja se ei ole ihan hyvä juttu sitten kun pitäisi oikein opiskellakin. En mä ole siis koskaan lukenut kokeeseen ennen koettakaan. Menen vaan niine tietoineni, jotka ovat tunneilta päähän jääneet

        Aina piti jotain turhaa illatiivi allatiivi höpöä opetella tai jotain historiaa tai maantietoa ja biologiaa.
        Jos oli tylsiä tunteja, niin ennemmin piirtelin vaan vihkoon jotain, paljon en kuunnellut, ellei aihe kiinostanut.
        Enkkukin parani siinä kun pelasi tietokoneella pelejä jossa tarvittiin englantia.
        Ruotsi oli aina 5 tai 6.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo ja tuossa lapsien kasvatuksessa, kun rupeatte maksamaan lapsille palkkaa kaikista kotitöistä, jotta oppivat yhteiskunnan tavoille niin muistakaa tytöille maksaa vähemmän kuin pojille, että oppivat yhteiskunnan palkkakulttuurista ja oikeestaan tytöille ei tartte niin paljon muutenkaan saada kotitöistä palkkaa, kun hehän kotitöitä muutenkin jatkossakin tekee enemmän.

        Jaa, no mun kotonani isäni teki leijonanosan kotitöistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja sitten mulla oli aina kaikki kirjat mukana, kaikki oli repussa ja koskaan en unohtanut mitään kirjaa kotiin, kunnes kerran opettaja antoi mulle mun repun ja ihmetteli kun se painoi ihan sairaasti ja opetti että katsotaan lukujärjestystä ja otetaan vain sen päivän kirjat mukaan.
        Siitä sitten alkoikin ongelmat ja alkoi unohtumaan kirjoja silloin tällöin kotiin.

        Mun tapa oli parempi ja sopi mulle ja mun elämäntyyliin, eikä tullut ongelmia.

        Ja siksipä olenkin todella tarkaana muksuni läksyissä jo nyt, vaikka hän on käytännössä osannut nuo jo kaikki ennen kuin koulu edes alkoi ja turhautuu esim. matematiikan tunneilla, kun laskee jo ihan vaan huvikseen kolmannen luokan opetussuunnitelmaan kuuluvia juttuja. Mä haluan, että hän oppii opiskelemaan ja alusta lähtien. Sarjassamme asioita, jotka pitää tehdä, vaikkei se aina niin hauskaa olisikaan. Sitä taitoa siis ei kukaan koskaan minulle opettanut, opiskelemista.

        Äiti vain odotti mun tuovan niitä kymppejä, kun olin kerta aina ennenkin niitä tuonut. Eihän äitikään ollut kun pelkän kauppakoulun käynyt, eli ei hän ihan rehellisesti sen kummemmin mistään mitään tiennyt. Vaan enpä muista kertaakaan häneltä yhtään ainoaa positiivista sanaa koulujutuista saaneeni. Ne olivat niin itsestäänselvyys hänelle, että sen muistan kun opettaja oli kerran tehnyt tarkoituksella jumalattoman vaikean kokeen, josta sain kasi puolen, joka oli luokan paras numero ko. kokeesta. Äitini reaktio oli, että "miten sä nyt näin huonosti". Ei mutsi edes tajunnut, että se oli vaikea koe, kun ei se tajunnut niistä tehtävistä mitään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aina piti jotain turhaa illatiivi allatiivi höpöä opetella tai jotain historiaa tai maantietoa ja biologiaa.
        Jos oli tylsiä tunteja, niin ennemmin piirtelin vaan vihkoon jotain, paljon en kuunnellut, ellei aihe kiinostanut.
        Enkkukin parani siinä kun pelasi tietokoneella pelejä jossa tarvittiin englantia.
        Ruotsi oli aina 5 tai 6.

        No enpä ole koskaan joutunut sijamuotoja oikeasti opiskelemaan. Kyllä ne kirjoissa tietenkin oli, mutta en ole koskaan niitä missään opiskellut. Historia, maantieto, biologia, äärimmäisen helppoja aineita. Kerran kuuntelee tunnilla ja se on siinä. Engalntihan nyt ihan piece of cake ja ruotsi pitkälti sama juttu. Helppoja kieliä molemmat.. Pikkasen eri tason ongelmia tuli eteen siinä kohtaa, kun alkoi opiskella unkaria.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No enpä ole koskaan joutunut sijamuotoja oikeasti opiskelemaan. Kyllä ne kirjoissa tietenkin oli, mutta en ole koskaan niitä missään opiskellut. Historia, maantieto, biologia, äärimmäisen helppoja aineita. Kerran kuuntelee tunnilla ja se on siinä. Engalntihan nyt ihan piece of cake ja ruotsi pitkälti sama juttu. Helppoja kieliä molemmat.. Pikkasen eri tason ongelmia tuli eteen siinä kohtaa, kun alkoi opiskella unkaria.

        Tosin kyllä ma sen rimpsun muistan. Sekin niitä turhia tietoja, jotka jäivät todella helposti mieleen ... nominatiivi, genetiivi, partitiivi, essiivi, translatiivi, inessiivi, elatiivi, illatiivi, adessiivi, ablatiivi, allatiivi. Tai jotain sinne päin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tosin kyllä ma sen rimpsun muistan. Sekin niitä turhia tietoja, jotka jäivät todella helposti mieleen ... nominatiivi, genetiivi, partitiivi, essiivi, translatiivi, inessiivi, elatiivi, illatiivi, adessiivi, ablatiivi, allatiivi. Tai jotain sinne päin.

        Niin, Ruuben, Simeon, Leevi, Juuda, Gaad, Asser, Daag, Naftal, Isaskar, Sebulon, Josef, Benjamin.
        Näitä meidän ei pitänyt opetella, mutta opettelin kun opettaja kerran ne sanoi mitä hän joutui kansakoulussa aikoinaan opettelemaan.
        Se oli kiva rimpsu opetella ja muistan sen vieläkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, Ruuben, Simeon, Leevi, Juuda, Gaad, Asser, Daag, Naftal, Isaskar, Sebulon, Josef, Benjamin.
        Näitä meidän ei pitänyt opetella, mutta opettelin kun opettaja kerran ne sanoi mitä hän joutui kansakoulussa aikoinaan opettelemaan.
        Se oli kiva rimpsu opetella ja muistan sen vieläkin.

        No mä olen ET oppilas, eli uskontoon liittyvät jutut eivät ole kuuluneet mun kouluaikaani.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No mä olen ET oppilas, eli uskontoon liittyvät jutut eivät ole kuuluneet mun kouluaikaani.

        Mä olen sitten taas nostettu tuomitsemaan Israelin 12 sukukuntaa, joten mun on hyvä tietää nämäkin asiat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mä olen sitten taas nostettu tuomitsemaan Israelin 12 sukukuntaa, joten mun on hyvä tietää nämäkin asiat.

        Sitten tuo lienee tärkeää tietoa. 🙂


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sitten tuo lienee tärkeää tietoa. 🙂

        Joo, kyllähän ne on ja Suomessakin alkaa olemaan ajankohtaisia ja tärkeitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo, kyllähän ne on ja Suomessakin alkaa olemaan ajankohtaisia ja tärkeitä.

        ok, no mikäpä siinä sitten


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ok, no mikäpä siinä sitten

        Niinpä, siinähän myös on se pointti, että mitäköhän ihmiset tekevät kun aika on loppumassa.
        Mitenköhän elämä muuttuu.

        Aloituksen voisi ymmärtää myös siinä konseptissa, kun se mikä on edeltä ilmoitettu alkaa tapahtumaan ja aloitus saa ihan uudet sfäärit.
        Miten alkaisit elämään jos tietäisit, että aika olisi loppumassa?
        Mitä asioita muuttaisit elämässäsi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niinpä, siinähän myös on se pointti, että mitäköhän ihmiset tekevät kun aika on loppumassa.
        Mitenköhän elämä muuttuu.

        Aloituksen voisi ymmärtää myös siinä konseptissa, kun se mikä on edeltä ilmoitettu alkaa tapahtumaan ja aloitus saa ihan uudet sfäärit.
        Miten alkaisit elämään jos tietäisit, että aika olisi loppumassa?
        Mitä asioita muuttaisit elämässäsi?

        No kyllä mä mielestäni ne jo alussa sanoin. En mä juuri mitään muuta muuttaisi, sillä elämäni on hyvää näin. Mulla ei ole bucket listaa tai asioita, jotka kokisin, että pitää saada tehdyksi.

        Noin yleisesti ottaen tuollaisissa on se ongelma, että minä en usko mihinkään tuollaisiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No kyllä mä mielestäni ne jo alussa sanoin. En mä juuri mitään muuta muuttaisi, sillä elämäni on hyvää näin. Mulla ei ole bucket listaa tai asioita, jotka kokisin, että pitää saada tehdyksi.

        Noin yleisesti ottaen tuollaisissa on se ongelma, että minä en usko mihinkään tuollaisiin.

        Niin, eihän kaikki usko, mutta se mikä tulee se tulee.
        Ajatellaan, että valtakunnat kukistetaan, siinä menee samalla kaikki pankkiärjestelmät rahajärjestelmät ja lait uusiksi.
        Kaikki korruptio ja paha kitketään pois, tulee se odotettu jumalan valtakunta ja tuomio jossa ihmiset tuomitaan tekojensa mukaan.

        Se on ihan hyvin sanottu, että Herran pelko on viisauden alku.
        Tehkää sitä mikä oikein ja hyvää on, tehkää toisillenne kuten toivoisitte itsellennekin tehtävän jne.
        Ihan perus juttuja, uskoi tai ei, se kevyt ja sovelias jokaisen kantaa ja kykyjen mukaan jokaiselta vaaditaan.
        Ja on säädetty tuomion päivä, palkanmaksupäivä jossa kullekin maksetaan palkka tekojensa mukaan.
        Tuomio on tulossa, maailma oikein huuta sitä ja sitä yritetään peitellä.

        Minäkään en usko sellaiseen, että elämä olisi sattumaa ja tämä ihminen olisi kehittynyt jostain pikku ameebasta ihan itsestään.

        Itse uskon luojaan ja uskon hänen oikeuteensa ja totuuteensa, muuten en tässä olisikaan.
        Maailmassa on paljon eksytystä ja pahaa ja tämän maailman aika on loppumassa.
        Siinä saattaa tulla aikamoinen rysähdys kun se tapahtuu ja se on alkanut jo.
        Se sitten yllättää ihmiset, niinkuin onkin edeltä ilmoitettu.

        Kannattaa miettiä asiaa, ihan vaikka pelkästä mielenkiinnosta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, eihän kaikki usko, mutta se mikä tulee se tulee.
        Ajatellaan, että valtakunnat kukistetaan, siinä menee samalla kaikki pankkiärjestelmät rahajärjestelmät ja lait uusiksi.
        Kaikki korruptio ja paha kitketään pois, tulee se odotettu jumalan valtakunta ja tuomio jossa ihmiset tuomitaan tekojensa mukaan.

        Se on ihan hyvin sanottu, että Herran pelko on viisauden alku.
        Tehkää sitä mikä oikein ja hyvää on, tehkää toisillenne kuten toivoisitte itsellennekin tehtävän jne.
        Ihan perus juttuja, uskoi tai ei, se kevyt ja sovelias jokaisen kantaa ja kykyjen mukaan jokaiselta vaaditaan.
        Ja on säädetty tuomion päivä, palkanmaksupäivä jossa kullekin maksetaan palkka tekojensa mukaan.
        Tuomio on tulossa, maailma oikein huuta sitä ja sitä yritetään peitellä.

        Minäkään en usko sellaiseen, että elämä olisi sattumaa ja tämä ihminen olisi kehittynyt jostain pikku ameebasta ihan itsestään.

        Itse uskon luojaan ja uskon hänen oikeuteensa ja totuuteensa, muuten en tässä olisikaan.
        Maailmassa on paljon eksytystä ja pahaa ja tämän maailman aika on loppumassa.
        Siinä saattaa tulla aikamoinen rysähdys kun se tapahtuu ja se on alkanut jo.
        Se sitten yllättää ihmiset, niinkuin onkin edeltä ilmoitettu.

        Kannattaa miettiä asiaa, ihan vaikka pelkästä mielenkiinnosta.

        Niin, eivät kaikki usko. Kun ei usko, niin ei usko. En usko edes sitä vertaa, että voisin olla ateisti. Se asia ei ajattelemalla mihinkään muutu. On näitä mietitty ja tutkittu ja luettu ja ajateltu taas. On tutkittu ja pohdittu eri uskontoja ja tutustuttu erilaisiin kirjoituksiin. Vaan tiedätkö, kun ei tunnu niin sitten yhtään miltään.

        Mulle on täysin ok, että joku uskoo. Mulla ei ole mitään tarvetta sanoa siitä pahaa sanaa. Vaan minä en usko ja se ei siitä tule muuttumaan, vaikka mulle yrittäisi saarnata pelastusta tai tulta ja tulikiveä. Minulle on ihan sama.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No sehän se tarkoitus noiden muksujen kanssa pitäisi olla, että kun ovat ISOJA ja muuttavat omilleen, niin tulevat toimeen. Ei se ainakaan minun maailmassani tarkoita, että alakoululaisen pitäisi kyetä elämään omillaan. Lapsi on vielä lapsi ja tekee omaan ikätasoonsa sopivia hommia.

        Töistä maksetaan palkkaa, ei kotitöistä. Tai no en mä estä muita toimimasta miten ikinä tahtovatkaan. Minua ei vain ole niin kasvatettu, enkä tule omaani kasvattamaan niin. On hommia, jotka vaan pitää hoitaa ja sitten on erikseen hommia, joista voin maksaakin, jotka siis ovat täysin erillisiä ja ylimääräisiä. Vaan kuten todettu, jokainen toimikoon tässäkin asiassa miten itse parhaaksi kokee. Meillä kotitöistä maksetaan sllä, että on koti ja ruokaa ja puhtaita vaatteita jne.

        Ja kyllä, jos sairastuisin vakavasti ja olisin kuolemassa, niin en tekisi yhtään ainoaa kotityötä, vaan palkkaisin siivoojan jne. Voisin palkata nytkin, mutta en halua.

        Oho akka burgeroi. Jösses!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rthän sinä ole juurikaan tekemisissä lapsesi kanssa.
        Mitä schaimaa jauhat.

        Vein hänet metsään tonttujen kasvatettavaksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, eivät kaikki usko. Kun ei usko, niin ei usko. En usko edes sitä vertaa, että voisin olla ateisti. Se asia ei ajattelemalla mihinkään muutu. On näitä mietitty ja tutkittu ja luettu ja ajateltu taas. On tutkittu ja pohdittu eri uskontoja ja tutustuttu erilaisiin kirjoituksiin. Vaan tiedätkö, kun ei tunnu niin sitten yhtään miltään.

        Mulle on täysin ok, että joku uskoo. Mulla ei ole mitään tarvetta sanoa siitä pahaa sanaa. Vaan minä en usko ja se ei siitä tule muuttumaan, vaikka mulle yrittäisi saarnata pelastusta tai tulta ja tulikiveä. Minulle on ihan sama.

        Ihminen ei tiedä omaa aikaansa taikka maailman aikaa.
        Milloin aika loppuu, sitä et tiedä.
        Kaikkea tapahtuu yllättäen, onnettomuuksiakin ja muuta ja niitä voi sattua ihan kenelle tahansa, itselle tai niille rakkaille.

        "Nostaisin käyttöön kaikki ne rahat, joita olen itseäni varten säästänyt, raivaisin pois kaiken turhaa aikaa kuluttavan ja tekisin rakkaideni kanssa mahdollisimman paljon mukavia asioita."

        Tuo kuulostaa kivalta, mutta mikäli aika loppuu viikon päästä, jääkö tekemättä?
        Katuisiko silloin?
        Mikä asia saa sinut elämään?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihminen ei tiedä omaa aikaansa taikka maailman aikaa.
        Milloin aika loppuu, sitä et tiedä.
        Kaikkea tapahtuu yllättäen, onnettomuuksiakin ja muuta ja niitä voi sattua ihan kenelle tahansa, itselle tai niille rakkaille.

        "Nostaisin käyttöön kaikki ne rahat, joita olen itseäni varten säästänyt, raivaisin pois kaiken turhaa aikaa kuluttavan ja tekisin rakkaideni kanssa mahdollisimman paljon mukavia asioita."

        Tuo kuulostaa kivalta, mutta mikäli aika loppuu viikon päästä, jääkö tekemättä?
        Katuisiko silloin?
        Mikä asia saa sinut elämään?

        Jep ja siksi asioihin kannattaa varautua. Sen mitä niihin nyt voi varautua. Mikään muu ei maailmassa ole niin varmaa kuin eävarma.

        "Tuo kuulostaa kivalta, mutta mikäli aika loppuu viikon päästä, jääkö tekemättä?
        Katuisiko silloin?
        Mikä asia saa sinut elämään?"

        Ei tietenkään kaduta. Jos aika on loppu, niin en minä silloin enää mitään mieti. Enkä muutoinkaan ole koskaan säästänyt mitään tiettyä tavoitetta varten, että siinä mielessä minkään ei ole mahdollista jäädä tekemättä. Jos niitä rahoja, jotka olen itselleni ajatellut lähinnä eläkepäiviksi jne. ei tulekaan käytettyä, niin sitten ne ovat jälkikasvun käytettävissä ja sinällään menevät oikein hyvään osoitteeseen. Minä elän ihan ihan joka päivä, eli ei minua saa mikään enempää elämään. Minulle "elämä" ei ole sitä, että tuhlataan kuin viimeistä päivää ja viiletetään ympäriinsä keräämässä kokemuksia ja kokemassa elämyksiä-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jep ja siksi asioihin kannattaa varautua. Sen mitä niihin nyt voi varautua. Mikään muu ei maailmassa ole niin varmaa kuin eävarma.

        "Tuo kuulostaa kivalta, mutta mikäli aika loppuu viikon päästä, jääkö tekemättä?
        Katuisiko silloin?
        Mikä asia saa sinut elämään?"

        Ei tietenkään kaduta. Jos aika on loppu, niin en minä silloin enää mitään mieti. Enkä muutoinkaan ole koskaan säästänyt mitään tiettyä tavoitetta varten, että siinä mielessä minkään ei ole mahdollista jäädä tekemättä. Jos niitä rahoja, jotka olen itselleni ajatellut lähinnä eläkepäiviksi jne. ei tulekaan käytettyä, niin sitten ne ovat jälkikasvun käytettävissä ja sinällään menevät oikein hyvään osoitteeseen. Minä elän ihan ihan joka päivä, eli ei minua saa mikään enempää elämään. Minulle "elämä" ei ole sitä, että tuhlataan kuin viimeistä päivää ja viiletetään ympäriinsä keräämässä kokemuksia ja kokemassa elämyksiä-

        On kolme aikaa.
        1.Maailman aika, 2.sinun aika, 3.rakkaittesi aika.
        Ensimmäinen kun loppuu, tulee tuomio.
        Toinen kun loppuu, tulee tuomio.
        Kolmas kun loppuu, tulee tuomio.

        Muuten kaikki olisi turhaa.
        Jos et tiedä onko kuoleman jälkeen jotain, niin et voi olla varma.
        Tuomion jälkeen elämä jatkuu.

        Jos ei ole mitään, ei sinua kaduta, jos kaikki vain loppuu, jota et tiedä.
        Jos vaihtoehto 3 toteutuu, eli elämäsi jatkuu kun toinen lähtee. kaduttaako sinua?
        Entä se jos 2 toteutuu, miten ne rakkaat sitten, kaduttaako heitä?
        Entä jos 1 toteutuu, kaduttaako sinua ja rakkaitasi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On kolme aikaa.
        1.Maailman aika, 2.sinun aika, 3.rakkaittesi aika.
        Ensimmäinen kun loppuu, tulee tuomio.
        Toinen kun loppuu, tulee tuomio.
        Kolmas kun loppuu, tulee tuomio.

        Muuten kaikki olisi turhaa.
        Jos et tiedä onko kuoleman jälkeen jotain, niin et voi olla varma.
        Tuomion jälkeen elämä jatkuu.

        Jos ei ole mitään, ei sinua kaduta, jos kaikki vain loppuu, jota et tiedä.
        Jos vaihtoehto 3 toteutuu, eli elämäsi jatkuu kun toinen lähtee. kaduttaako sinua?
        Entä se jos 2 toteutuu, miten ne rakkaat sitten, kaduttaako heitä?
        Entä jos 1 toteutuu, kaduttaako sinua ja rakkaitasi?

        Kuten sanoin jo, en usko sinun jumalaasi (tai muihinkaan jumaliin). Minulle on siis täysin turha noita jauhaa. Sanoin myös, että minulla ei ole tarvetta sanoa pahaa heistä, jotka uskovat. Minulle kuitenkin on uskoaan täysin turha tuputtaa. Olen tutustunut mm. Raamattuun paljon keskiverto uskovaista syvällisemmin ja lukenut muidenkin valtauskontojen kirjoituksia. Ne eivät kosketa minussa mitään, eivätkä liikauta yhtään mitään. Sori, mutta minua ei vain yksinkertaisesti voisi vähempää kiinnostaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On kolme aikaa.
        1.Maailman aika, 2.sinun aika, 3.rakkaittesi aika.
        Ensimmäinen kun loppuu, tulee tuomio.
        Toinen kun loppuu, tulee tuomio.
        Kolmas kun loppuu, tulee tuomio.

        Muuten kaikki olisi turhaa.
        Jos et tiedä onko kuoleman jälkeen jotain, niin et voi olla varma.
        Tuomion jälkeen elämä jatkuu.

        Jos ei ole mitään, ei sinua kaduta, jos kaikki vain loppuu, jota et tiedä.
        Jos vaihtoehto 3 toteutuu, eli elämäsi jatkuu kun toinen lähtee. kaduttaako sinua?
        Entä se jos 2 toteutuu, miten ne rakkaat sitten, kaduttaako heitä?
        Entä jos 1 toteutuu, kaduttaako sinua ja rakkaitasi?

        Ja juu, olen jopa hieman keteellinen teille, jotka osaatte uskoa johonkin kuoleman jälkeiseen. Se on varmasti monin tavoin lohdullinen ajatus esimerkiksi läheisen kuollessa. Olen miettinyt tuota muutamaankin kertaan hautajaisissa miten helppoa se olisi ja miten lohtdullista se olisi, jos osaisi uskoa sanaakaan niistä papin puheista. Vaan ei mahda mitään. Kun en usko, eikä tuo kaikki tunnu minusta yhtään miltään, niin näin se on.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On kolme aikaa.
        1.Maailman aika, 2.sinun aika, 3.rakkaittesi aika.
        Ensimmäinen kun loppuu, tulee tuomio.
        Toinen kun loppuu, tulee tuomio.
        Kolmas kun loppuu, tulee tuomio.

        Muuten kaikki olisi turhaa.
        Jos et tiedä onko kuoleman jälkeen jotain, niin et voi olla varma.
        Tuomion jälkeen elämä jatkuu.

        Jos ei ole mitään, ei sinua kaduta, jos kaikki vain loppuu, jota et tiedä.
        Jos vaihtoehto 3 toteutuu, eli elämäsi jatkuu kun toinen lähtee. kaduttaako sinua?
        Entä se jos 2 toteutuu, miten ne rakkaat sitten, kaduttaako heitä?
        Entä jos 1 toteutuu, kaduttaako sinua ja rakkaitasi?

        Ja kun en usko armoon, niin en usko myöskään tuomioon. Sitä kaikkea ei ole minulle olemassakaan, vaikka kirjoittaisit siitä sormesi verille. olen pahoillani, mutta minussa nuo tekstit menevät täysin hukkaan ja yhtä hyödyllistä sinulle on vaikka huutaa tuuleen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja kun en usko armoon, niin en usko myöskään tuomioon. Sitä kaikkea ei ole minulle olemassakaan, vaikka kirjoittaisit siitä sormesi verille. olen pahoillani, mutta minussa nuo tekstit menevät täysin hukkaan ja yhtä hyödyllistä sinulle on vaikka huutaa tuuleen.

        Siinä on 3 vaihtoehtoa, kaikki on tosia ja tulee tapahtumaan, tiedät sen itsekin, riippumatta mihin uskot tai et usko.

        Mä en tässä saarnaa sulle vaan kysyn.
        Jos vaihtoehto 3 toteutuu, eli elämäsi jatkuu kun toinen lähtee. kaduttaako sinua?
        Entä se jos 2 toteutuu, miten ne rakkaat sitten, kaduttaako heitä?
        Entä jos 1 toteutuu, kaduttaako sinua ja rakkaitasi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siinä on 3 vaihtoehtoa, kaikki on tosia ja tulee tapahtumaan, tiedät sen itsekin, riippumatta mihin uskot tai et usko.

        Mä en tässä saarnaa sulle vaan kysyn.
        Jos vaihtoehto 3 toteutuu, eli elämäsi jatkuu kun toinen lähtee. kaduttaako sinua?
        Entä se jos 2 toteutuu, miten ne rakkaat sitten, kaduttaako heitä?
        Entä jos 1 toteutuu, kaduttaako sinua ja rakkaitasi?

        Sanoin jo moneen kertaan, että en usko. Nuo juttusi ovat minulle samaa tasoa, kuin kyselisit minulta yksisarvisista. En usko niihin. Koeta nyt jo tajuta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siinä on 3 vaihtoehtoa, kaikki on tosia ja tulee tapahtumaan, tiedät sen itsekin, riippumatta mihin uskot tai et usko.

        Mä en tässä saarnaa sulle vaan kysyn.
        Jos vaihtoehto 3 toteutuu, eli elämäsi jatkuu kun toinen lähtee. kaduttaako sinua?
        Entä se jos 2 toteutuu, miten ne rakkaat sitten, kaduttaako heitä?
        Entä jos 1 toteutuu, kaduttaako sinua ja rakkaitasi?

        Ja juu jonain päivänä aurinko polttaa tälä pallolta kaiken elämän, halusimme tai emme. Vaan minä en ole sitä näkemässä. Eikä ole yksikään läheisenikään, että sinällään tuokin on täysin yhdentekevää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siinä on 3 vaihtoehtoa, kaikki on tosia ja tulee tapahtumaan, tiedät sen itsekin, riippumatta mihin uskot tai et usko.

        Mä en tässä saarnaa sulle vaan kysyn.
        Jos vaihtoehto 3 toteutuu, eli elämäsi jatkuu kun toinen lähtee. kaduttaako sinua?
        Entä se jos 2 toteutuu, miten ne rakkaat sitten, kaduttaako heitä?
        Entä jos 1 toteutuu, kaduttaako sinua ja rakkaitasi?

        Ai niin ja kuolemassa ei ole mitään kaduttavaa. Se tulee kun se tulee, eikä siitä mielipidettä kysellä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ai niin ja kuolemassa ei ole mitään kaduttavaa. Se tulee kun se tulee, eikä siitä mielipidettä kysellä.

        Eli kun onnettomuus tulee ja rakkaasi joutuu sairaalaan ja menehtyy, et katuisi mitään.
        Jos sinä taas menehdyt, rakkaasi eivät kadu, koska tekisit sen ajan heidän kanssaan jotain jota et nyt tee, mikäli pystyt.

        Se on ihan tosi asia, että kaikelle on aikansa.
        Onhan se aurinko aktiivinen, sieltä voi purskahtaa vähän suuremmat "koronat" milloin tahansa.
        Tulivuoretkin on alkanut jo hieman aktiivisimmiksi viimeaikoina ja kaikenlaista muuta outoa ilmiötä.
        Onhan niitä muitakin asioita jotka voivat yllättää äkisti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli kun onnettomuus tulee ja rakkaasi joutuu sairaalaan ja menehtyy, et katuisi mitään.
        Jos sinä taas menehdyt, rakkaasi eivät kadu, koska tekisit sen ajan heidän kanssaan jotain jota et nyt tee, mikäli pystyt.

        Se on ihan tosi asia, että kaikelle on aikansa.
        Onhan se aurinko aktiivinen, sieltä voi purskahtaa vähän suuremmat "koronat" milloin tahansa.
        Tulivuoretkin on alkanut jo hieman aktiivisimmiksi viimeaikoina ja kaikenlaista muuta outoa ilmiötä.
        Onhan niitä muitakin asioita jotka voivat yllättää äkisti.

        En, jollei se onnettomuus ole jotenkin minun vikani. Eikä rakkaillani ole myöskään mitään mitä katua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli kun onnettomuus tulee ja rakkaasi joutuu sairaalaan ja menehtyy, et katuisi mitään.
        Jos sinä taas menehdyt, rakkaasi eivät kadu, koska tekisit sen ajan heidän kanssaan jotain jota et nyt tee, mikäli pystyt.

        Se on ihan tosi asia, että kaikelle on aikansa.
        Onhan se aurinko aktiivinen, sieltä voi purskahtaa vähän suuremmat "koronat" milloin tahansa.
        Tulivuoretkin on alkanut jo hieman aktiivisimmiksi viimeaikoina ja kaikenlaista muuta outoa ilmiötä.
        Onhan niitä muitakin asioita jotka voivat yllättää äkisti.

        Tapahtui mitä tapahtui, niin auringolle tai tulivuorille emme mitään mahda.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli kun onnettomuus tulee ja rakkaasi joutuu sairaalaan ja menehtyy, et katuisi mitään.
        Jos sinä taas menehdyt, rakkaasi eivät kadu, koska tekisit sen ajan heidän kanssaan jotain jota et nyt tee, mikäli pystyt.

        Se on ihan tosi asia, että kaikelle on aikansa.
        Onhan se aurinko aktiivinen, sieltä voi purskahtaa vähän suuremmat "koronat" milloin tahansa.
        Tulivuoretkin on alkanut jo hieman aktiivisimmiksi viimeaikoina ja kaikenlaista muuta outoa ilmiötä.
        Onhan niitä muitakin asioita jotka voivat yllättää äkisti.

        Esimerkiksi silloin kun isäni menehtyi kaduin tavallaan sitä, että en tajunnut tiettyjä asioista ajoissa. Vaan sihen eivät mitkään "elämiset" olisi auttaneet. Siihen olisi tarvittu tajuamista ja sekään ei olisi taannyt, että asiat olisivat menneet toisin.

        Ja juu elämä ei ole pelkkää iloa ja rilluttelua ja sitä ei minun läheisistäni kukaan kadu. Koulut pitää hoitaa ja työt pitää hoitaa ja koska huomistakin pitää ajatella, niin monta muutakin asiaa pitää hoitaa. Sitä kaikkea kutsutaan elämäksi ja se on elämistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Esimerkiksi silloin kun isäni menehtyi kaduin tavallaan sitä, että en tajunnut tiettyjä asioista ajoissa. Vaan sihen eivät mitkään "elämiset" olisi auttaneet. Siihen olisi tarvittu tajuamista ja sekään ei olisi taannyt, että asiat olisivat menneet toisin.

        Ja juu elämä ei ole pelkkää iloa ja rilluttelua ja sitä ei minun läheisistäni kukaan kadu. Koulut pitää hoitaa ja työt pitää hoitaa ja koska huomistakin pitää ajatella, niin monta muutakin asiaa pitää hoitaa. Sitä kaikkea kutsutaan elämäksi ja se on elämistä.

        Elämää on eläminen, mutta millaista se on ja millaiseksi sen kykenee muuttamaan taikka tekemään?
        Jokainen voi osaltaan sitä miettiä ja ehkä se tuleekin eteen jossain vaiheessa jotain kautta.
        Ehkäpä se on menetys, mikä havahduttaa ihmisen miettimään mikä elämässä on tärkeintä.

        Itse en ainakaan elänyt ennen omaa elämääni, vaan toisten antamien mallien mukaan.
        Nyt on sitten siitä entisestä vapaus ja uusi elämä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Elämää on eläminen, mutta millaista se on ja millaiseksi sen kykenee muuttamaan taikka tekemään?
        Jokainen voi osaltaan sitä miettiä ja ehkä se tuleekin eteen jossain vaiheessa jotain kautta.
        Ehkäpä se on menetys, mikä havahduttaa ihmisen miettimään mikä elämässä on tärkeintä.

        Itse en ainakaan elänyt ennen omaa elämääni, vaan toisten antamien mallien mukaan.
        Nyt on sitten siitä entisestä vapaus ja uusi elämä.

        No hyvä, että olet tuon havainnut. Minä olen elänyt koko ikäni juuri tasan kuten olen itse halunnut, enkä ole piitannut muiden malleista ja oletuksista. 👍


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No hyvä, että olet tuon havainnut. Minä olen elänyt koko ikäni juuri tasan kuten olen itse halunnut, enkä ole piitannut muiden malleista ja oletuksista. 👍

        En usko ja se tulee ilmi kirjoituksistasikin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En usko ja se tulee ilmi kirjoituksistasikin.

        Se lienee ihan sama uskotko sinä vai et. Minä tiedän ja se riittää minulle. Sinun uskomuksesi kun eivät varsinaisesti mitenkään vaikuta minun elämääni.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se lienee ihan sama uskotko sinä vai et. Minä tiedän ja se riittää minulle. Sinun uskomuksesi kun eivät varsinaisesti mitenkään vaikuta minun elämääni.

        Mun usko on tiedon tasolla ja se vaikuttaa koko maailmaan ja myös sinun elämääsi.
        Uskot tai et.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mun usko on tiedon tasolla ja se vaikuttaa koko maailmaan ja myös sinun elämääsi.
        Uskot tai et.

        Eli uskot tietäväsi. Se on ihan ok, mutta totuutta se ei asiasta tee, uskot tai et.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli uskot tietäväsi. Se on ihan ok, mutta totuutta se ei asiasta tee, uskot tai et.

        Et varmaan ymmärtänyt.
        Ensin uskotaan, sitten nähdään ja tiedetään.
        Sitten kirjoitetaan, siihen uskotaan ja sitten taas etsivä löytää ja tietää.

        Se on vähän kuin aarre joka on kätketty, siitä kerrotaan, joku uskoo ja joku lähtee etsimään ja se joka lähtee etsimään löytää sen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et varmaan ymmärtänyt.
        Ensin uskotaan, sitten nähdään ja tiedetään.
        Sitten kirjoitetaan, siihen uskotaan ja sitten taas etsivä löytää ja tietää.

        Se on vähän kuin aarre joka on kätketty, siitä kerrotaan, joku uskoo ja joku lähtee etsimään ja se joka lähtee etsimään löytää sen.

        Et ilmeisesti ymmärtänyt. Siis uskot näkeväsi ja tietäväsi. Sellaisia ne uskonasiat ovat.


    • Anonyymi

      En haluaisi tietää tuollaista, että ei vaikuttaisi tekemisiin ja ahdistais. Mieluiten kuolisin äkkikuoleman. Mummoni ystävällä oli rinnassa kipuja. Hän ei mennyt lääkäriin kuin kovien kipujen kanssa, sai rintasyöpätuomion ja kuoli muutamassa kuukaudessa. Kaikki ihmetteli, itse en. Oli kuitenkin ikää jo ja oli kokenut elämässään paljon.

      • Anonyymi

        Sitä päivää taikka hetkeä ei kukaan tiedä, mutta se tulee.
        Vähän kuin, ihmiset söivät joivat ja naivat, kunnes Nooa meni arkkiin ja vedenpaisumus yllätti heidät kaikki.

        Sellaisen tulisi hiukan vaikuttaa tekemisiin, mutta toisille se on ahdistava ajatus, toisille ilon aihe, riippuen miten on elänyt ja aikoo jatkossa elää.
        Tuomio kohtaa kaikkea pahaa, joten jotkut tekevät parannuksen ja alkavat tekemän hyvää.
        Sillä voi olla hyviäkin vaikutuksia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sitä päivää taikka hetkeä ei kukaan tiedä, mutta se tulee.
        Vähän kuin, ihmiset söivät joivat ja naivat, kunnes Nooa meni arkkiin ja vedenpaisumus yllätti heidät kaikki.

        Sellaisen tulisi hiukan vaikuttaa tekemisiin, mutta toisille se on ahdistava ajatus, toisille ilon aihe, riippuen miten on elänyt ja aikoo jatkossa elää.
        Tuomio kohtaa kaikkea pahaa, joten jotkut tekevät parannuksen ja alkavat tekemän hyvää.
        Sillä voi olla hyviäkin vaikutuksia.

        Niin itse tosiaan näen, että kuolema tulee kun se tulee. Toki esim. mielenterveysongelmaisia pitäisi auttaa, sillä jokainen pelkän masennuksen aiheuttama kuolema on turha ja äärettömän surullinen. Ehkä itse suren ja miettisin lähimmäisten kohtaloita ylipäätään.


      • Anonyymi

        Oj, ju ihme.
        Koskaa ei kellekään muulle. Tampio.


    • Anonyymi

      En muuttaisi mitään.

      • Anonyymi

        Oletko onnellinen ja elät unelmiesi elämää?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oletko onnellinen ja elät unelmiesi elämää?

        En usko jatkuvaan onnelisuuden tilaan, onni on pienissä hetkissä. Mulla on elämässä tärkeitä ja rakkaita ihmisiä, joita tapaan ja olemme yhteyksissä. Olen kertonut heille kaikille kuinka tärkeitä he ovat minulle ja toisinpäin. Mun haaveet on pieniä ja helposti toteutettavia, ihan arjen pikku asioita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En usko jatkuvaan onnelisuuden tilaan, onni on pienissä hetkissä. Mulla on elämässä tärkeitä ja rakkaita ihmisiä, joita tapaan ja olemme yhteyksissä. Olen kertonut heille kaikille kuinka tärkeitä he ovat minulle ja toisinpäin. Mun haaveet on pieniä ja helposti toteutettavia, ihan arjen pikku asioita.

        Itse uskon onnen kestävän, kun rakas on ja pysyy vierellä.
        Sitten ilot ja unelmat ja muut siihen päälle vielä, niin elämä on nannaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse uskon onnen kestävän, kun rakas on ja pysyy vierellä.
        Sitten ilot ja unelmat ja muut siihen päälle vielä, niin elämä on nannaa.

        Ei pidä rakentaa toisen ihmisen varaan. Onni tulee itsestä ja siitä voi jakaa rakkailleen. Toinen ihminen ei sitä onnea sinulle anna noin. sivusta


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei pidä rakentaa toisen ihmisen varaan. Onni tulee itsestä ja siitä voi jakaa rakkailleen. Toinen ihminen ei sitä onnea sinulle anna noin. sivusta

        En rakennakaan toisen varaan vaan sen toisen kanssa.
        Yksin on kuin puolikas, se tärkein asia elämässä puuttuu.
        Se tekee minut onnelliseksi, ei mikään muu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei pidä rakentaa toisen ihmisen varaan. Onni tulee itsestä ja siitä voi jakaa rakkailleen. Toinen ihminen ei sitä onnea sinulle anna noin. sivusta

        Samaa mieltä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei pidä rakentaa toisen ihmisen varaan. Onni tulee itsestä ja siitä voi jakaa rakkailleen. Toinen ihminen ei sitä onnea sinulle anna noin. sivusta

        Ja vaikka se onni tulisikin itsestä, niin pitää olla se rakas jonka kanssa sen jakaa.
        Kyllä siinä se toinen on tärkeä, katsoo asiaa miten vain.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei pidä rakentaa toisen ihmisen varaan. Onni tulee itsestä ja siitä voi jakaa rakkailleen. Toinen ihminen ei sitä onnea sinulle anna noin. sivusta

        Tulokulma alhaalta vasemmalta vai takaa ylhäältä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse uskon onnen kestävän, kun rakas on ja pysyy vierellä.
        Sitten ilot ja unelmat ja muut siihen päälle vielä, niin elämä on nannaa.

        NANN-NNAAA.
        Pelkkiä puheita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        NANN-NNAAA.
        Pelkkiä puheita.

        Eikä ole, se on ihan tosi asia.
        Jos löydät rakkauden, niin olet varmasti onnellinen.
        Kun hänen kanssaan toteutatte unelmanne, niin elämä on nannaa.

        Jos jättää asiat vain puheiden tasolle, niin silloin tietenkin pelkkiä puheita.


    • Anonyymi

      Mietiskelisin enemmän, koska kotiinpaluu olisi niin lähellä. Nirvana.

    • Anonyymi

      Kirjoittaisin kai lopukta sen kirjeen jonka lähettäisin muutamalkekymmenelle vaikutusvaltaiselle ihmiselle. Eipä mul muuta.

      • Anonyymi

        Kuulostaa hyvälle, palautetta kannattaa antaa, niin risut ja ruusutkin.
        Muuten ei kai mikään muutu, kun kaikki on vain "tyytyväisiä" tilanteeseen.


      • Anonyymi

        Söpöä kun ihminen kuvittelee olevansa niin erityinen, että hänen kirjeellään on jotain merkitystä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Söpöä kun ihminen kuvittelee olevansa niin erityinen, että hänen kirjeellään on jotain merkitystä.

        Riippuu kirjeestä ja sen sisällöstä, ei välttämättä ehkä ihmisestä.
        Mun yks kirje kerran sai niin paljon vipinää aikaan, että nyt on maailmankirjat aika sekaisin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Söpöä kun ihminen kuvittelee olevansa niin erityinen, että hänen kirjeellään on jotain merkitystä.

        Söpöä sekinon, että joku triggeröityy joka provosta ja päiväunelmasta ns toisen suulla kirjoitettuna puhuen tavallaan itsestään, mutta kukin voi olla oman elämänsä supersankari tai sankaritar jos oikein sukupuolittamaan aletaan pläh


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Riippuu kirjeestä ja sen sisällöstä, ei välttämättä ehkä ihmisestä.
        Mun yks kirje kerran sai niin paljon vipinää aikaan, että nyt on maailmankirjat aika sekaisin.

        👏👍


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Riippuu kirjeestä ja sen sisällöstä, ei välttämättä ehkä ihmisestä.
        Mun yks kirje kerran sai niin paljon vipinää aikaan, että nyt on maailmankirjat aika sekaisin.

        Juuri näin. Itsekin kokisin olevani vwlvoitettu siirtämään taakan valtaisten käsiin, vaikkei se sitten johtaisikaan mihinkään. Olisinpahan yrittänyt kantaa korteni kekoon. Enempään ei pieni ihminen pysty.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juuri näin. Itsekin kokisin olevani vwlvoitettu siirtämään taakan valtaisten käsiin, vaikkei se sitten johtaisikaan mihinkään. Olisinpahan yrittänyt kantaa korteni kekoon. Enempään ei pieni ihminen pysty.

        Siis jos asia on heidän velvollisuutensa ja heille siitä maksetaan, niin ihan oikeaan osoitteeseen menee.
        Heidän tulee myös kantaa kortensa kekoon ja tehdä se mistä heille maksetaan.
        Ja sen pienen ihmisen täytyy saada oikeutta ja mahdollisuudet ja hänen oikeutensa ja mahdollisuutensa tulee turvata, eikä niitä tule rikkoa taikka vähentää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juuri näin. Itsekin kokisin olevani vwlvoitettu siirtämään taakan valtaisten käsiin, vaikkei se sitten johtaisikaan mihinkään. Olisinpahan yrittänyt kantaa korteni kekoon. Enempään ei pieni ihminen pysty.

        Ja tietysti tätä kautta halusaisn sanoa tuntemattomille kannattelijaille suuret kiitokset. Ilman heidän ( ehkä kuviteltuja) kannatteluyrityksiä en olisi edes tässä. Kaikkeen sitä ihminen äärimmäisessä ahdingossa turvautuu :)


    • Anonyymi

      Rakastuisin, menisin naimisiin, matkustellaan rakkaani kanssa.
      Viettäisin yhteistä aikaa rakkaani seurassa.

      • Anonyymi

        Tuo kannattaa tehdä joka tapauksessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo kannattaa tehdä joka tapauksessa.

        Totta!


      • Anonyymi

        Ja ikää ja elämänkomusta onpi paljo


    • Anonyymi

      Kertoisin läheisille. En oikeastaan muuttaisi mitään. Menisin ehkä käymään viimeisillä rahoilla jossain.

    • Anonyymi

      Nauttisin kaikkia lempiruokiani. Eläisin kuten ennenkin.

    • Anonyymi

      Lopettaisin työnteon kokonaan muuten elelisin kuten nytkin. Söisin varmaan paljon herkkuja kun painosta ei olisi väliä. Samoilisin metsässä ja söisin kermaleivoksia. Nauttisin viime hetkistä.

    • Anonyymi

      Vaikee kysymys. Luulen etten siltikään tekis erilailla. Ehkä voisin ottaa sen lainan ja ostaa oman kodin mutta kun en halua että se koti on joku vaan koti ja kun se aika loppuu, vietän sen mieluummin sielä missä sydän on. Yks asia olis mihin voisin tehdä muutoksen mutta en kerro siitä nyt.

    • Anonyymi

      Toivoisin, että sanoisin ja tekisin asioita mitä en uskalla, ja mitkä saattaisivat jopa aiheuttaa vaivautuneisuutta itsessäni ja muissa. Ylipäänsä, että en ajattelisi liikaa seurauksia ja maalailisi uhkakuvia päässäni.

      Todellisuus: Vaihtoehtojen runsaus ja yliajatteleminen johtaisivat luultavasti siihen, että menisin paniikkiin, lamaantuisin, enkä tekisi mitään.

    • Minulla ei ole tarvetta muuttaa mitään isompia asioita. Olen jo muutenkin tehnyt asioita, joita haluan tehdä. Hoitaisin perinnän jakoon liittyvät asiat ja ylimääräisten tilien lopetuksen yms. ennalta kuntoon + mahdollisesti osan hautajaisistakin tehdäkseni lasten ja omien läheisten työn helpommaksi. Kertoisin läheisille, että rakastan heitä ja arvostan heitä. Antaisin heille aikaa ja sulkisin palstan ja somen. Ostaisin lapsille mitä he tarvitsevat ja myisin auton. Kirjoittaisin kullekin lapselle lämpimän ja kannustavan kirjeen.

      Jos jotain haluaisin itselleni, se olisi selibaatin loppuminen. Etsisin jonkun joka haluaa puhtaasti vain seksiä, ja viettäisimme yön yhdessä. En kertoisi, että olen kuolemassa, enkä etsisi mitään pidempää, koska se toisi vastapuolelle ikäviä tunteita. Tosin voi olla, että seksi ei olisikaan enää tärkeä, jos tietäisin kuolevani? Nyt se on kuitenkin iso puute elämässäni, muttei niin iso puute, että olisin valmis huonoon seksiin yhdenillan jutussa.

    • Pitää elää joka päivä niin kuin haluaa. Se lienee hyvän elämän salaisuus.

      • Anonyymi

        Oliko se takeaway kahvi, pieni, keskikoko vai suuri?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oliko se takeaway kahvi, pieni, keskikoko vai suuri?

        Ei se ollut takeway😊


    • Anonyymi

      Kaappaisin elämäni rakkauteni ja muuttaisin piiloon hänen kanssaan.

    • Anonyymi

      Kaipa siinä täytyisi järjestellä asiat niin, että läheiset ja lemmikit pärjää. Sitten etsisin oman rakkaan. Muuten en muuttaisi asioita suuresti.

    • Anonyymi

      Minun aikani onkin käymässä vähiin, uskoisin. Sen miehen suhteen ei ole enää mitään, mitä voisin tehdä. Hänen tunteensa ovat käyneet ilmi hänen käyttäytymisestään. Yritän säilyttää lämpimät välit lähimmäisteni kanssa ja vähentää työstressiä.

    • Anonyymi

      Jos aikani olisi loppumassa niin alkaisin polttaa tupakkaa....taas vaihteeksi.

    • Anonyymi

      Olen niin huonossa kunnossa tällä hetkellä (vakava uupumus) etten ehtisi tehdä minkäänlaisia muutoksia. Pitäisi vain odottaa loppua.

    • Anonyymi

      No tavallaan ikä on jo opettanut että elämä on nyt. Ei aina voi valita miten elää, esim raha esteenä.

      • Anonyymi

        Toiset ihmiset eivät saa koskaan puuttua toisen ihmisen selviytymismahdollisuuksiin.


    • Anonyymi

      Varmaan lopettaisin suorittamisen ja tulevaisuuteni selviytymisen varmistelun eli ottasin loparit töistä ja loput ajasta jota jäljellä panostaisin asioihin joista mulle tulee hyvä fiilis. Harrastuksiin, ihmisiin jne. Skippaisin ne tilanteet ja ihmiset jotka aiheuttaa mulle pahaa oloa. Viimeisiä päiviä en halua itkeä.

      T: Karoliina

    • Anonyymi

      Eläisin niinkuin nytkin,en muuttaisi mitään

    • Anonyymi

      Nyt on pikkusen liian filosofista kyl

      • Anonyymi

        Mitä odotat ihmiseltä joka on jätetty turvattomiin olosuhteisiin? Ihan rehellisesti


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä odotat ihmiseltä joka on jätetty turvattomiin olosuhteisiin? Ihan rehellisesti

        Jaa mää vai? No vastataan nyt ätmi tähänkin kerrontatyyliin/lajiin selvennyksen vuoksi, että hirman on liian utopistista tämäkin ollakseen kenenkään autenttista tekstiä, mutta ehkä joku liikuttuu tai kokee jotain muuta elämyksellistä


    • Anonyymi

      Niin elokuvissakin pahikset kuolevat aina. He tekevät sitä loppuun asti, kiusaavat ja alistavat muita, tekevät pahaa.

      • Anonyymi

        Jatketaan, häijyt ja sadistiset persoonat eivät muuksi muutu.


    • Anonyymi

      Että en ois koskoon aiemmin seurustellutkaan kenenkään kanssa

    • Anonyymi

      En toivo kuolemaa kellekään, itse käynyt lähellä kuolemaa, ja tiedän että elän vanhaksi. Mutta kyllä jotkut yhdistelmät ja väärinkäsitykset, kostot ja muut on semmoisia että en näitä ihmettele.

    • Anonyymi

      En varmaankaan muuttaisi mitään. Haluaisin "elää" ja kokea enemmän, mutta kun on tällainen yksinäinen köyhä ihminen, niin eipä sitä paljon tule mitään tehtyä. Todennäköisesti siis mikään ei muuttuisi.

      • Anonyymi

        Oletpa yksinkertainen ihminen


      • Anonyymi

        Mitä tahtoisit tehdä?
        Miten tahtoisit elää?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oletpa yksinkertainen ihminen

        Mitä tällä tarkoitat?


    • Anonyymi

      Alkaisin "elämään uudestaan" , sillä pitkän aikaa elänyt vain samalla rutiinilla ja kaavan kautta.
      Eläisin sielulleni, uusia kokemuksia ja oppeja.
      Eli luultavasti miettisin jotain uskaliasta heittäytymistä johonkin kokemukseen, lähtisin matkustamaan ja tapaisin läheisiä.

      • Anonyymi

        Vai sellaista


    • Anonyymi

      Siivoaisin juttuja pois. Hävittäisin dildot ja pornon yms. Jättäisin tärkeät paperit esille. Jos aika olisi loppumassa niin tuskin mitään maratoonia olisin juoksemassa vaan riutuisin lääkittynä sängyssä jos mitään ei olisi tehtävissä.

      • Anonyymi

        Viimeiset tärkeät asiat: Tyhjennä sivuhistoria......


    • Anonyymi

      Jos aika olisi loppumassa, en pelkäisi enää mua kiinnostavien ihmisten kanssa välien selvittämistä.
      Jos tietäisin kuolevani vaikka kk päästä, ei mun tarvitsisi pelätä hävetyksiä mitä voi seurata torjutuksi tulemisen pelosta.

      Parisuhteeni on ok mutta vapaa. On 2-3 suhteeni ulkoista ihmistä jotka mua kiinnostaisi maailmanlopun tai kuolon edellä. Tarkoitan viimehetken kokeilumielessä.

      1. Herra Älykkö ei ansaitse tietää että kiinnostaa. Sekin kiinnostus lähinnä tutkimusmielessä. Hän on viehättävä koska pidän epätavallisista ihmisistä, mutta kusipäiset puolensa varmistavat etten salli itselleni tunteilua häntä kohtaan.
      Hra Ä osoitti joskus mua kohtaan kiinnostusta, mutta kokemuksesta näin ettei tahtonut tietää ajatuksiani tai aitoa itseäni. Raivostuttava mies.
      Ä on suosittu. Hänen luonteensa on itseriittoinen. Ä on ja näsäviisasteleva. Perheenjäseneni kuoltua kävin läpi surullinen. Herra Ä vähätteli joten saisi minulta vuoteeseensa korkeintaan jäätä...tai mekon ylleen ja rusetin päähänsä.

      2. Herra Työukko ei ole pikkurilli älykkö ja hyvä niin. Pitkä mahakas vanhempi mies. Olisko sahayrittäjä. Ei ole Teukka! Viimeistä kesää jos tietäisin eläväni, tahtoisin nähdä Herra Työukon ilman ylimääräisiä tekstiilejä ja voisin näyttää mitä mekon alla on. Kunhan kohtelisi hyvin ja lupaisi palauttaa ehjänä kotiin kuolemaa odottamaan.

      3. ? Eipä lyödä kolmatta lukkoon.

      • Anonyymi

        Oletpa sä vastenmielinen mies. Ja olet väärässä


      • Anonyymi

        Sulla ei ole mitään asiaa mun elämään. Ihmistuntemuksesi ja moraalisi on niin helvetin heikkoa


      • Anonyymi

        Joo ei. Ei ole suhdetta tällä hetkellä, vapaatakaan. Ja muutenki nääh. Mikä ihmeen työukko, kiinnostaa tietää?


    • Anonyymi

      Luin kommentit tämähän oli taas tappouhkaus minulle, kääntyy teitä vastaan. Usko unioni, ne eivät valehtele tai petä, aina ollut oikeassa. En siis pelkää. Et sinä minua tapa, vaikka olette vuosia yrittänyt, kuolette itse. Elämme vanhoiksi, te sen sijaan menette jyrkännettä kohden jokainen. Osa kuolee oman valintansa kautta, ei siis lopeta muiden tappamista ja "hakkaamista". Teidän puuhat on jo paljastettu. Ei merkitse mitään vaikka teitä olisi 50 yhtä vastaan. Koska en oka pahaa tehnyt, eikä teidän vaatimuksiin tarvitse suostua. Ne jotka tapaa, hakkaa ja pitää muita vankeina, kiusattavana ja "syötävänä" saavat itse pahaa.

      • Anonyymi

        Heille ei kuulu mikään asiasi. Narsistista vääntämistä ja sadistista toimintaa. Ei mikään asia kuulu heille, eikä heillä ole mitään sanottavaakaan. Urpoa porukkaa kertakaikkisesti. Usko pois pian ohi. Tämmöiset on sairaita, ja mitä ovat tehneet vuosia. Vastenmielistä ja etovaa ja varmasti heille kostautuu. Kukaan tuommoisessa "lahkossa" halua elää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Heille ei kuulu mikään asiasi. Narsistista vääntämistä ja sadistista toimintaa. Ei mikään asia kuulu heille, eikä heillä ole mitään sanottavaakaan. Urpoa porukkaa kertakaikkisesti. Usko pois pian ohi. Tämmöiset on sairaita, ja mitä ovat tehneet vuosia. Vastenmielistä ja etovaa ja varmasti heille kostautuu. Kukaan tuommoisessa "lahkossa" halua elää.

        Unen ensimmäinen ennustus kävi jo toteen pieni arkku vain haihtui kauniisti pois, tällä on useampi merkitys, isompi arkku sen alla erilainen, pysyy valkoisena navetassa. Samassa pihassa peilaan itseäni peilistä ja harjaan hiuksia, lapsi vierellä, toinenkin näkyy skeitin kanssa vähän kauempana mutta samassa peilissä, samassa kodissa. Arkkujen unet jatkuvat, silloin kun sain vielä nukkua sileään uneen, toisessa näin hänet, uljaana arkussa, toisessa äitini, valkoisessa morsiuspuvussa, sama, missä meni naimisiin erään häntä vaivanneen miehen kanssa. Lähellä kuolemaa kun kävi, kyvyt ovat kasvaneet, unet on asioita joita ei voi muuttaa, enkelit tuovat viestejä näyttäytymällä, sitten on jotain uutta näkyjä, heijastumia ja unen tapaisia kuvia, jotka ei aina tapahdu niitä voi muuttaa, ensin ajattelin onko kiusaa vai mitä ovat. Nämä ovat vähentyneet, kun oloni on parantunut. Aivotärähdys varmaan vaikutti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Unen ensimmäinen ennustus kävi jo toteen pieni arkku vain haihtui kauniisti pois, tällä on useampi merkitys, isompi arkku sen alla erilainen, pysyy valkoisena navetassa. Samassa pihassa peilaan itseäni peilistä ja harjaan hiuksia, lapsi vierellä, toinenkin näkyy skeitin kanssa vähän kauempana mutta samassa peilissä, samassa kodissa. Arkkujen unet jatkuvat, silloin kun sain vielä nukkua sileään uneen, toisessa näin hänet, uljaana arkussa, toisessa äitini, valkoisessa morsiuspuvussa, sama, missä meni naimisiin erään häntä vaivanneen miehen kanssa. Lähellä kuolemaa kun kävi, kyvyt ovat kasvaneet, unet on asioita joita ei voi muuttaa, enkelit tuovat viestejä näyttäytymällä, sitten on jotain uutta näkyjä, heijastumia ja unen tapaisia kuvia, jotka ei aina tapahdu niitä voi muuttaa, ensin ajattelin onko kiusaa vai mitä ovat. Nämä ovat vähentyneet, kun oloni on parantunut. Aivotärähdys varmaan vaikutti.

        Näyssä tämä L mies näkyy rikkaana ja sen tauluun kadonneen miehen kaltaisena pahana henkenä. Sain aiemmin toisen heijastuman, silloin kun tutkin näitä henkiasioita ja mitä henkiä on pyydetty mustasta Raamatusta, miehestä tuli mieleen gladiaattori elokuvasta, muistatteko sen miehen joka kosto perheensä kohtaloa, mutta näkymässä mustui jota ympäröi seksuaalinen aura. A nainen ja R nainen ovat myös näkyneet, unessa tai näyssä, en ole varma kun rn saanut nukuttua, näkyi lyhyet vaaleat hiukset naisella joka kurkotti kohti jyrkännettä ja leijui alas. Toisessa näin A naisen juoksemassa lenkillä, pidemmät hiukset pinnarilka ja loikkimassa kuin pieni poni, hyppäsi yhtäkkiä eteisessä mattojen yli ja luuli tekevänsä hyvää. Kovin omituista. J nainen taas näkyy jostain syystä aina majavana.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näyssä tämä L mies näkyy rikkaana ja sen tauluun kadonneen miehen kaltaisena pahana henkenä. Sain aiemmin toisen heijastuman, silloin kun tutkin näitä henkiasioita ja mitä henkiä on pyydetty mustasta Raamatusta, miehestä tuli mieleen gladiaattori elokuvasta, muistatteko sen miehen joka kosto perheensä kohtaloa, mutta näkymässä mustui jota ympäröi seksuaalinen aura. A nainen ja R nainen ovat myös näkyneet, unessa tai näyssä, en ole varma kun rn saanut nukuttua, näkyi lyhyet vaaleat hiukset naisella joka kurkotti kohti jyrkännettä ja leijui alas. Toisessa näin A naisen juoksemassa lenkillä, pidemmät hiukset pinnarilka ja loikkimassa kuin pieni poni, hyppäsi yhtäkkiä eteisessä mattojen yli ja luuli tekevänsä hyvää. Kovin omituista. J nainen taas näkyy jostain syystä aina majavana.

        Ei R vaan E.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei R vaan E.

        Kahdesta exästä näen unia ja näkyjä, toisessa viimeisin istuu punaisessa henkilöautossa, toisessa valuu verta. Tämä ovat kielteisiä minulle, tuo ongelmia. En ole yllättynyt. Vanhimmasta exästä en näe unia, jostain syystä, mutta näyssä näkyy aina halveksiva ilme kasvoilla, vihan vääristämöt kasvot. En ole tunnistaa.


    • Anonyymi

      Nukkuisin "Ruususen unta" 🛌😇😊

    • Anonyymi

      No en kyllä tuhlaisi sitä aikaa johonkin äijänkutaleeseen.

    • Anonyymi

      Tietysti lopettaisin kaiken turhan juoksemisen ja keskittyisin täysillä esim. Meditaatioon.

    • Anonyymi

      Kaduin että edes osallistuin keskusteluun, tämähän on jonkun jumalasta väntäävän yksinpuhelua.

      • Anonyymi

        Joo tämä gallupmies kirjoittelee jotain häröä hengelliskarismaattista unistaennustamislähetystä naisena kirjoitellen, joten ei varmaan kaipaa sinänsä muiden näkemyksiä, vaan nämä alustat on enemmän hänen pakinointiaan varten


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo tämä gallupmies kirjoittelee jotain häröä hengelliskarismaattista unistaennustamislähetystä naisena kirjoitellen, joten ei varmaan kaipaa sinänsä muiden näkemyksiä, vaan nämä alustat on enemmän hänen pakinointiaan varten

        Ja tietysti myös muiden syviä kokemuksillisia sfäärejä varten kun voi roikuskella näissä provokommenteissa oppimassa ihmismielestä jotain, on kai sekin keino epäsosiaalisille lähestyä vastakkaisen sukupuolen mielenmaisemaa🥱


    • Anonyymi

      Viisikin vuotta taivas alla on pitkä aika. Minä yrittäisin etsiä uuden asunnon ja aloittaa uuden elämän jollakin toisella paikkakunnalla. Vaan ei se niin helposti onnistukaan.

    • Anonyymi

      Aina joutuu luopumaan jostakin henkilöstä, jota kohtaan olisi tunteita. Minun kohdalla henkilöt, joista olosuhteiden pakosta olen joutunut luopumaan ovat aina kuolleet ennen minua.

    • Anonyymi

      Uskoisin, että ihmeitä vielä tapahtuu. Yksin olisin, omissa ajatuksissaan. Ihan sama, joku päivä on mentävä...Suunnitella jotain ihan turha ja oma elinaikaa siihen tuhlata, aina on mentävä yksin, millä tavalla, on itseasia. Mulla sellainen ajatus täällä hetkellä, sulla saa olla omat :)

    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Jos aika on loppumassa, niin ei kai siinä vaiheessa hyödytä muuttaa mitään, kun ei se lopputulokseen enää vaikuttaisi. Kai hyvästelisin läheiset etukäteen ja tekisin vähäisen omaisuuden jaon jo eläissäni, yrittäisin nauttia viimeisistä päivistä, jos pystyn.

    • Anonyymi

      Soittaisin hänelle miehelle ja kysyisin saanko koskettaa häntä.

    • Anonyymi

      En tekisi mitään muutoksia. Koska elän normaalissa elämässä sellaista elämää jossa olen onnellinen ja teen sellaisia asioita joista nautin joka päivä

    • Anonyymi

      Minä alkaisin elää elämääni kuten Mara Aitolehti. Revittelisin perintökalleuttani jokaiselle kaksilahkeiselle. Välissä en edes pesisi värkkiäni ja harrastaisin rajua kimppakivaa jalkapallojoukkueen kokoisen mieslauman kanssa. Joka reikä käytössä. Sitten olisi ihana kuukahtaa kesken ison O:n. Mallia Aitolahden Marasta!

    • Anonyymi

      ”Naisia, lapsia ja heikommassa asemassa olevia tulee aina auttaa ja puolustaa. Olen pyrkinyt noudattamaan kirjaimellisesti hänen arvokasta elämänohjettaan. Vahvempaa vastustajaa vastaan taistellessa on syytä omata Ukrainan tasavallan presidentti Volodymyr Zelenskyin itsevarmuus ja hyvin luja usko, että vielä jonakin päivänä oikeuden aurinko nousee.

      LÄHDE: https://lakita7.webnode.fi/parkkirikosblogi/

      (Korkeinta oikeutta, 2023)

      • Anonyymi

        Eipä tuo kovin oikeudenmukaiselta vaikuta, eikä edes täyty tuo alku Suomessa taikka maailmassa.
        Ukrainan pressa taitaa olla korruptoitunut kuten monet muutkin Suomessakin.
        Oikeus nousee, mutta ei heidän toimestaan vaan heidän rikostensa takia.


    • Anonyymi

      Tuota nyt on pakko sanoa että kuka ei tiedä että hänen aikansa vähenee ja menee kohti loppumista? Muistakaa sellainen asia että kaikilla meillä on vain tämä hetki jossa nyt olemme mistään muusta ei ole takeita ja kukaan ei voi jatkoa meille luvata eikä meille myöskään ole kukaan luvannut että vanhaksi eläisimme.

    • Ehkä yrittäisin tehdä rauhaa niiden kanssa joiden kanssa on ollut hiertyneet välit mutta joista oikeasti välitän. Kertoa joitakin salaisuuksiani todistaakseni sen.

      Muutoin olisin varmaan melko rauhallisessa mielentilassa koska uskon että elämän itse pitää jatkua jossakin muodossa. Oli ruumista tai ei.

    • Anonyymi

      Siivoaisin ja ottaisin oluen.

    • Anonyymi

      Rukoilisin enemmänkin. Hakeutuisin luontoon. Kunnioittaisin pienimpiäkin öttömönkiäisiä. En todellakaan ajattelisi miehiä.

      • Anonyymi

        Kiittäisin. Aina on aihetta kiittää. T. Kakkis💩


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiittäisin. Aina on aihetta kiittää. T. Kakkis💩

        Niin huonosti ei koskaan elämässä ole etteikö aina aihetta kiitokseen läytyisi. Ja kiitollisuus lisää kiitoksen aiheita. Kiittäkää! Meillä on kaikki niin hyvin! 💩


    • Anonyymi

      Jättäisin kumppanini ja lyhentäisin aikaani entisestään ryyppäämällä.

    • Anonyymi

      Tuolla joku kommentoikin minulle sopivasti, joten vähän samaan tyyliin sanon:
      ottaisin kaikki tärkeät paperit selkeästi esille, kirjoittaisin ylös olennaiset salasanat ja järjestäisin testamentin kuntoon. Todennäköisesti en kertoisin kenellekään asiasta, pyrkisin vain olemaan hyvä ihmisille ympärilläni ja osoittamaan heille, että välitän.

      • Anonyymi

        Jättämällä. Häipymällä.


    • Anonyymi

      Suursiivouttausin kämpän ja mökin.
      Testamentti esille, siihen pikkuviilaukset vielä.

      Olisin mökillä, samoilisin metsissä, saunoihin ja saunajuomaa ottaisin. Muistelisin elämän harvoja hyviä asioita.

      Odottaisin, että pian näkisin edesmenneet rakkaani.

    • Anonyymi

      Puhuisin suoremmin

    • Anonyymi

      Lopettaisin työt ja alkaisin viimeinki onnelliseksi erakoksi.

    • Anonyymi

      Olisin vaihtanut sen miehen kanssa puhelin numeroita. Toivottavasti viettäisin aikaani hänen kanssa mikäli hänkin haluaisi.
      Ehkä haluaisin toteuttaa joitain unelmia.

    • Anonyymi

      Olisin ottanut hyvän miehen silloin nuorempana ja perustanut perheen. Nyt elän päivä kerrallaan sellaista elämää, joka on hyvää ja tyydyttävää. Alan olla valmis kohtaamaan sen oikean ihmisen.

    • Anonyymi

      Irtisanoutuisin työstä ja alkaisin nauttimaan vapaudesta.

    • Anonyymi

      Lähtisin ulkomaille lomalle ja olisin ni kauan että rahat melkein loppuu

    • Anonyymi

      Saada itseni, ja muut oikein, varmistus sydämeen siitä, että näin on, tehdä samaa, kuin tähänkin asti, yrittää ja etsiä, kokeilla mitä vielä ja ikinä. Ja toivoa, että se aika riittää, että sen kanssa voi sitten kuolla tai elää. Meiltä kaikilta on tavallaan loppumassa aika. Kuka sydämet tuntee, se tietää. Ottaa kaikki rakkaus vastaan, antaa se myös oikeasti, kuten on. Kiittää, tehdä surutyötä, ja varjella muita minkä pystyn. Olla sanaton, kaiken kaikkeuden kanssa. Olla. Lähellä. Nyt.

    • Anonyymi

      Sanoisin ne hyvät sanat minulle tärkeille ihmisille. Ne sanat jotka jää liian usein sanomatta.

    Ketjusta on poistettu 8 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. En ole rakastunut

      Tai ihastunut sinuun. Kiinnostuin kyllä heti koska erotut massasta.
      Ikävä
      377
      3498
    2. Miksi suomalaisia vainajia säilytetään kylmäkonteissa ulkona? Näin kuolleita kohdellaan Suomessa

      Suomesta ei löydy enää tilaa kuolleille. Tänä päivänä vainajia säilytetään ympäri maata ulkona kylmäkonteissa. Kontit
      Maailman menoa
      188
      1587
    3. Olen ärtynyt koska

      minulla on tunteita sinua kohtaan. Tunteita joita en voi ilmaista. Kaipaan kaikkea sinussa. Siksi olen välillä hankala.
      Ikävä
      66
      1297
    4. Suomalaiset marjat loppuvat

      Suomalaiset marjat mätänevät metsään, koska ulkomaalaiset, lähinnä thaimaalaiset poimijat ovat huolehtineet suomalaisten
      Maailman menoa
      145
      1172
    5. Puhutko toisista ihmisistä

      pahaa, jotta näyttäytyisit itse jotenkin paremmassa valossa?
      Ikävä
      117
      853
    6. Joku tukeva täti syyttää suomalaisia rasisteiksi Hesarissa

      ”Kaikki valkoiset ihmiset Suomessa ovat kasvaneet rasistiseen ajatteluun”, sanoo Maija Laura Kauhanen: https://www.hs.
      Maailman menoa
      164
      835
    7. Mitä teen väärin?

      Alkaa pikku hiljaa tympäsemään ainainen pakkien saanti. Eka ennen kun nähdään, miehet ovat kiinnostuneita viestittelemää
      Sinkut
      116
      804
    8. Yhteiskuntaa hyväksi käyttäjät

      Kyllä täällä Suomussalmellakin osaavat käyttää näitä Suomen etuja hyväksi. Vuokrataan ns. asunto lapselle että saa asu
      Suomussalmi
      50
      793
    9. Oli mukava tavata irl

      Sattuma toi sinut matkani varrelle. Ihmettelin sitä silloin, ehkä vähän vieläkin. Oli ilo jutella ja tuntea, vaikka nyt
      Ikävä
      24
      789
    10. Haluaisin tietää

      mikä saa sinut tuntemaan olosi rakastetuksi. Ja sitten haluaisin mahdollisuuden tehdä juuri niin. 💔
      Ikävä
      46
      782
    Aihe