Niin mitä sitten

Aikuisten maailmassa on jokaisella oma menneisyys ja se pitää hyväksyä ,jos meinaa että jotain pari suhdetta kehittyy .Jos on liian ronkeli on parasta elää sinkkuna.

Itselläni kumppanin valinta mennyt niin että ihan vaan rakastunut. Ei ollut sen kummempia odotuksia ja kriteerejä. Tapasin ihmisen juttu luisti. Siitä se lähti.

Ei ole väärin edellyttää suhteiltaan laatua. Ja voi olla vaikea luottaa ihmiseen, joka on pettänyt aiemmissa suhteissaan. Edellytän itsekin luotettavuutta ja sitä, että on suora ja rehellinen tunteissaan. Jos ei itse ole sitä, ei ehkä pidä vaatia toiseltakaan.

Mies oli minulle parasta toissavuotena mutta kaikki meni pilalle kun luuli minusta väärin. Luulee varmaan edelleenkin.

Pidät itseäsi toista parempana

Toivottavasti et löydä sellaista

Mitä ne vaatimukset on?

kannattaa tehdä asiat selviksi jo heti alussa ja sopia säännöistä...parisuhteeseen meno on riskipeliäkin,kuten moni muukin elämässä...ei voi koskaan tietää,mitä elämä tuo tullessaan,miten kaikki menee,pitää vaan luottaa...tai sitten valitsee elää yksin..pitää yrittää etsiä sellainen,joka tuntuu mukavalta,eikä valita sellaista,joka epäilyttää jo heti alussa. Mutta koskaanhan ei voi tietää,sitä on vaan sitten uskallettava. En osaa muuta sanoa,itsekin elän intuitiooni luottaen

Pikku vinkkinä; ei sitä täältä löydä 🧏‍♀️

se nyt se ja sama miten erilaisia kaksi ihmistä muuten on kunhan luonteet osuu sen verran kohdilleen että mielellään elää tämän rinnalla, idiootit

No toivoa sitten vaan sopii että ihmisvaisto on ajan myõtä kehittynyt.

Kunnolla tutustumista se vaatii. Nykyisin tehdään nopeasti tulkintoja. Oikea helmikin voi mennä siinä sivu suun.

Luulenpa että kukaan ei ole sinulta sitä kieltänyt täällä. Ehkä on vähän pyydetty ymmärrystä niitä kohtaan, jotka ei täytä ihannettasi. Että älä hauku heitä.