Vähäpuheisella kieri linimenttivoiteen korkki sängyn alle viimeiseen nurkkaan.
En millään meinannut saada sitä pois sieltä, kun olen niin kankea.
Henkarilla "ongin" sen loppujen lopuksi.
Pistänpä kysymyksen pohdittavaksi: Mitä seuraavat sananlaskut kertovat
suomalaisesta puhekulttuurista ?
Ovatko "kansanviisaudet" tehneet meistä turhankin tuppisuisen kansan ?
1. Puhuminen on hopeaa, vaikeneminen kultaa.
2. Ei suuret sanat suuta halkaise.
3. Hyvä kello kauas kuuluu, paha vielä kauemmaksi.
4. Siitä puhe, mistä puute.
5. Puhumatta paras.
6. Sanasta miestä, sarvesta härkää.
7. Joka paljon puhuu, se vähän tietää.
En millään meinannut saada sitä pois sieltä, kun olen niin kankea.
Henkarilla "ongin" sen loppujen lopuksi.
Pistänpä kysymyksen pohdittavaksi: Mitä seuraavat sananlaskut kertovat
suomalaisesta puhekulttuurista ?
Ovatko "kansanviisaudet" tehneet meistä turhankin tuppisuisen kansan ?
1. Puhuminen on hopeaa, vaikeneminen kultaa.
2. Ei suuret sanat suuta halkaise.
3. Hyvä kello kauas kuuluu, paha vielä kauemmaksi.
4. Siitä puhe, mistä puute.
5. Puhumatta paras.
6. Sanasta miestä, sarvesta härkää.
7. Joka paljon puhuu, se vähän tietää.
Vastaukset 46
Vanhimmat
Aika hiljaista ja ilotonta saattaa elämä olla ollut muinoin joissakin piireissä . . .
Puhelias oli lörppäsuu ja iloinen ihminen tyhjän nauraja, räkänokka.
"Mies se tulee räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta"
"Itku pitkästä ilosta, pieru pitkään nauramisesta".
"Puhuminen tekee hyvää, paneminen vielä parempaa"
😍😍😍😋😋😋😋😍😍😍
🍒 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#17779504G
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞💋❤️💋❤️💋🔞
Kohta viisi on paras, se tyrskäytti naurun.
Siinä on vähän jotain "umpimielisen" koomista . . ?
Tuo vitonen sopii hyvin otsikon teemaankin, vähäpuheisiin :)
Oli aika ankaraa joskus. Lapsena saatettiin opettaa pitämään suu kiinni
aikuisten seurassa, ellei aikuiset kysy jotain. Ei ihme jos ei dialogi
oikein luista aikuisena.
Saarikko on puhetehdas, sitä tulee
Ei siinä mitään saahan sitä
Haittapuoli on että se lihoo
Kun syö sanansa. Omat tuotteensa tehtaasta tuoreina lämpuäiminä
Pidin ennen Saarikkoa hyvänä puhujana ja sitä hän onkin, mutta Saarikko
on vain opportunistinen poliittinen puhepaketti, "sanelukone".
Aihe kuin aihe aina hänellä on valmiina "poliittinen vastaus",
nopeita takinkääntöjäkin, riippuen miten puolueen kanta on kääntynyt.
Hyvä kooste suomalaisesta puhekulttuurista..)) Minä ajattelen, että siitä voisi ainakin osia ottaa uudelleen käyttöön.
Mielestäni puhetta on tässä ajassa liikaakin. Johtuneeko siitä, että kukaan ei kuuntele..))
Anekdootti kertoo, että kun Lauri Viidalle kerrotiin miehestä, joka puhui sujuvasti viittä kieltä, hän kysäisi: "Ja oliko hänellä mitään sanottavaa" ?
Niin että minusta puhuminen ei ole itsetarkoitus ja hyvä ohje lienee tämäkin:
"Hiljaista ihmistä kannattaa kuunnella"...))
Puhun viittä kieltä ja kuudentena venäjää vähän ( lyhyet tiedot keskeytettynä en kirjoittanut ainetta toshe gavarju na otshin ploha koska näin että tällä kielellä ei tee mitään kuin Halla-aho mitta silloin pitää olla politiikassa, ei kiitos
Sain kypän espanjasta mutta en voinut kirjoittaa sitä kun silloin sai tehdä vain kuusi laudaturia
Kielinero, Ano 11.42 ! Kyllä kielitaito on arvo minullekin, vaikka omani (se vähäinenkin) on rapistinut käytön puutteessa.
Jännä juttu, nuo erilaiset lahjakkuudet meissä. Tunnen pari keksijää - siis ihan menestyneitä. Kummallakaan heistä ei ole kielitaitoa, mutta ovat pärjänneet ilman sitäkin.
Muistaakseni Zelenskyikään ei puhu englantia (ainakaan virallisesti ja kovin hyvin) eikä hänenkään lahjakkuuttaan tiettävästi sovi epäillä.
Niin fiksu olet ja nyt TÄÄLLÄ 🤣
Ei suuret sanat suuta halkaise.
Luettelon kakkonen kuvaa hyvin suomalaista puhetta.
Varotaan maalailemasta tulevaisuutta tai suunnitelmia liian uskaliaasti.
Pelkäämme menettävämme kasvomme, jos suunnitelmamme eivät toteudukaan. Kuitenki voisimme olla avoimempia ja innostuneempia sillä asioista keskusteleminen tuo lisää näkökulmia ja toisten kokemuksista vinkkejä ja oppia. Sanotaan, että suomalainen vaikenee kahdella kielellä.
Turhaan pelkäämme puhumista, eivät ne suuret sanat . . .
Nuorena opitut vanhanajan sananlaskut, jotka opittiin jonkinlaisina
"sääntöinä" eivät ainakaan helpota kommunikointia aikuisiällä.
Positiivista "puhekulttuuria" ne eivät edistä,
ne kaikki ovat kiellonomaisia, vaikka niissä viisauttakin on.
Ne saattavat aiheuttavat tilannekohtaisen puhumisen vaikeutta eli valikoivaa puhumattomuutta, että lapsi, nuori tai aikuinen uskaltaa puhua vain tietyissä tilanteissa, tietyille ihmisille.
Ihmisten keskeisissä vuoropuheluissa esiintyy yhtä monenlaisia reaktioita
kuin meitä ihmisiäkin on.
Jos vastaus kuulostaa negatiiviselta, se voi saada ihmisen turhaan häpeämään itseään, miksi avasinkaan suuni, miksi en pysynyt tuppisuuna ?
Lapselle korostettiin aina, että ei pidä olla "suunapäänä", ei saanut tärkeääkään asiaa sanoa, kun aikuiset puhuivat.
Lapsi oppi vaikenemaan, ja nieli murheensa ja epävarman olonsa alistumalla ja myötäilemällä, koska se kuului lapsen tehdä. Ei saanut sanoa vastaan. Aikuiset määräsivät. "Sinun tahtosi on minun taskussani". "Niin kauan kuin sinun jalkasi ovat minun pöytäni alla . . ."
Kyky puolustautua piti nitistää pois, koska helpompihan sellaista lasta on kasvattaa. Koko ikänsä on moni lapsi sitten joutunut väistelemään, tyytymään vähään, kieltämään omat oikeutensa ja olemaan se jonon viimeinen.
Usein tähän kasvatukseen vedettiin vielä uskontokin mukaan ja synnintunto pakotti tottelemaan vaikka hampaita kiristellen.
Kun vihdoin on päästy pois kodin piiristä, monen elämä meni jo nuoruudessa vikaan, kun oli oppinut myötäilemään tietävämpiä. Seura veti mukaansa, ja oli sattumaa, millaisiin ympyröihin joutui.
@ 13:45
Kiitos kirjoituksestasi ! Kuvauksesi menneiltä ajoilta on erittäin hyvä ja osuva.
Alistetun ja nitistetyn lapsen itsetunnon ei ole mahdollista kehittyä terveesti.
Hän ei uskalla puolustaa omia oikeuksiaan ja on helpommin vietävissä muitten
tahdon mukaan. Hän ei opi luottamaan itseensä ja tuntee itsensä mitättömäksi.
Itsetunnon "rakentaminen" ja itsensä löytäminen voi aikuisena viedä kauan
eikä vakaata itseluottamusta saa välttämättä koskaan.
Lapsuus on hyvin tärkeä aika ihmisen psyykelle.
Pienistä ihmisistä voi väärin kohdeltuna tulla jo lapsena tunnevammaisia.
Kaikki sananlaskut ovat ennestään tuttuja.
Sopivat moneen kohtaan elämässä, mutta yhtä hyvin sopisivat käänteisenä taas toisenlaisiin tilanteisiin.
Aloittajalle
Vaikkei konttaamaan pysty, kun on niin kankea niin pääasia, ettei mieli ole.
Jos on kankea mieli on kankea kieli.
Hyvin luistaa juttu ja huumorinkukkakin kukkii.
Muuten olen sitä mieltä, että vanhojen sananlaskujen ei kannata liiaksi antaa
rajoittaa itsensäilmaisua. On tärkeää saada puhua ja on tärkeää tulla kuulluksi.
Ota sinäki alotta muutama p a u k u,,,
niiiiii kielen kannat siultaki irtoaa,
saataisiin juttua palstalle,,
Otin puskin.
Kaunista ulkona ihan ku kesää,,sauvakävely.
Nukkuu,,,otettu lämmittää,,,,.kohta kirjoitellaan lisää
Vieläkö käytätte lyijyvettä hauteena jos sääri on kippee?
ei ole ollenkaan tuttu juttu,
joten vastaus on EI,,
Lyijyvettä en ole koskaan käyttänyt. Boorivettä silmiin joskus aiemmin.
Olen ollut huonossa hapessa, nyt tulin virkkamaan pari sanaa ja katsomaan, että olette.
En nyt jaksakkaan enempää.
Sinnitellään.
Sieltä lapsuuden akatemiasta nuo sanonnat muistuttavat lämmittäen mieltä.
< Sydämen kyllyydestä suu puhuu.
< Ei sanottu sana suuhun palaa.
< Tosi mies ei puhu eikä pussaa (?)
i-----i
Tuo ´´ei sanottu sana suuhun palaa´´ on minulle ihan uusi tuttavuus. Se on hyvin sanottu, sillä niinhän se on, että ´´pitäs ajatella ensteks.´´
"Kahta et takaisin saa, sanottua sanaa ja lentänyttä lintua"
tai jotenkin siihen päin on tuttu sanonta.
Maan hiljaiset saa äänensä kuuluviin vaalipäivänä.
pe
Oi i miten ihana ilma,,,,.
Tulin sauvakävelyltä, taas ku kesällä niin lämmintä...
Nyt yritän lounasta,,,,. Ei kyl maistu. Teetä ja korppuja ainaki
Kävely lämmittää, ei kai muuten vielä ole kovin lämmintä ?
Täälläpäin on talvista, nollan paikkeilla.
Joko kävelyreiteiltä on lumet sulaneet ?
Kanelikorppuja pitäisikin hankkia !
Oli kylmä. Viluttaa nyt,,,.
Taidan juoda taas kupposen kuumaa teetä ja vesi rinkeliä voin kera,,,,.
Ja saunaan lämmittelee ja nukkuun.
Joka paikka on kankea,,,,,,, Sulatin ja siivosin eilen jääkaappipakastimen.
Siinä puuhassa joutui olemaan asennoissa, joihin vanha ruho ei ole tottunut.
Suomessa on paljon puhumiseen liittyviä sanontoja.
Kohta 5 "puhumatta paras" voi olla liiankin hyvin iskostunut päähän,
vai mistä johtuu, ettei aina edes naapuria tervehditä ?
Mikäköhän on se peruste ketä kerrostaloasukas tervehtii ja ketä ei ?
Vain niitäkö tervehditään, jotka jollain lailla paremmin tunnetaan ?
Itse tervehdin kaikkia pihalla ja sisätiloissa vastaantulevia.
Aina en saa vastausta, mutta ei se haittaa.
Sukulaisapsi ei koskaan tervehtinyt, eikä vastannut puheeseeni. Yritin vuosikausia ja sitten ymmärsin, ettei naamani miellytä. Lopetin yrittämisen. Hän on nyt aikuinen ihminen, enkä vieläkään sano hänelle sanaakaan. Minulla on sama naama kuin ennenkin, kuluneempi vain.
Suku on pahin ? Lapsille voidaan syöttää mitä vaan ja kieltää tervehtimästä.
Suomen kieli on ilmeikäs. "Kieli keskellä suuta" on yksi tuttu sanonta, jos on hyvä
harkita sanomisiaan tai keskittyy tekemään jonkun asian.
Onko sinulla kieli keskellä suuta, kun keskityt vaikkapa pujottamaan lankaa neulansilmään tai lyömään vasaralla naulaa? Tapaa on selitetty muun muassa sillä,
että ihminen pyrkii vähentämään kaikkea turhaa liikettä jännittämällä lihaksia.
"Kieli poskessa" on myös usein käytetty mielikuva. Tarkoittaa ilkikurista jutustelua.
No, täällä tarpeeton ilmaisu.
Eikö kieli poskessa tarkoita suurinpiirtein samaa kuin kieli keskellä suuta.
Harkiten puhumista. Mitään ilkikurista ei siihen liity.
Ei sitä täällä tarvita, tarkoittaa se sitten kumpaa tahansa.
Hidas "hämäläinen" ei puhu ei pussaa.
Sanasta miestä sarvesta härkää.
Se härjistä puhuu joka härjillä ajaa.
Puhun vähän huonosti Suomea. Savon kieltä kyllä ymmärrän, mutta
puhuissa sanat loppuu. Jotennii tiällä pärjäilen:))
Joka tuulta kylvää, se myrskyä niittää.
Yllä voisi viitata ryzzien Putinin hyökkäykseen.
Johtuuko suomalaisen vähäpuheisuus myös epäluuloisuudesta ?
Jos tuntemattomalle kassajonossa tai bussissa istuessa virkkaa
sanasen voi saada "mitä sinä minusta haluat"-katseen.
Siihen verrattuna ulkomailla tartutaan melkeinpä hanakasti mahdollisuuteen
saada jutella.
Iloiset karjalaiset ja lupsakkaanpuheliaat savolaisiet ovat "eri maata" tässä asiassa.