Mitä etuja digijärkkäreillä oikesti on verrattuna näihin 12 kertaa zoomaaviin kuvanvakaajilla varustettuihin, edullisiin, kuvaa ja videota tallentaviin uutuuksiin nähden, esim. Canon Powershot S2 tai Konica Minolta Z3.
En keksi muuta kuin:
- mahd. parempi kenno, vähemmän kohinaa ?
- herkkyyden asetus 1600 ISOON asti -> kuvaaminen ilman salamaa vähässä valossa
- optinen etsin
- suuremmat kuvakoot
- pitempi polttoväli -> syväterävyyden parempi käyttömahdollisuus
Haittoja:
- Hinta hinta hinta (=runko optiikka optiikka)
- Koko, paino
- Ei videota
Eli onko digijärkkärit lähinnä harvojen ammattilaisten työkaluja ja niilläkin on kuitenkin siviilikäytössä paidantaskuun mahtuva kamera ja työkalut jää työmaalle siinä kuin paineilmaporatkin.
En keksi muuta kuin:
- mahd. parempi kenno, vähemmän kohinaa ?
- herkkyyden asetus 1600 ISOON asti -> kuvaaminen ilman salamaa vähässä valossa
- optinen etsin
- suuremmat kuvakoot
- pitempi polttoväli -> syväterävyyden parempi käyttömahdollisuus
Haittoja:
- Hinta hinta hinta (=runko optiikka optiikka)
- Koko, paino
- Ei videota
Eli onko digijärkkärit lähinnä harvojen ammattilaisten työkaluja ja niilläkin on kuitenkin siviilikäytössä paidantaskuun mahtuva kamera ja työkalut jää työmaalle siinä kuin paineilmaporatkin.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Plussaa järkkärissä:
-Painoa riittävästi (ei kaikissa)
-Kokoa riittävästi (ei kaikissa)
-Nopeus (tarkennus, kortille kirjoitus jne..)
-Varmuus, kuvathan on aina saatava, kun niin sovitaan.
-Vähemmän kohinaa, parempi kuvalaatu
--Enemmän laajakulmaa
-Polttovälin pituus suhteellista, terävyysalueen hallinta paremmin hallinnassa kennon koon vuoksi.
-Plussaa myös : EI VIDEOTA (eikä puhelinta)
-Optinen etsin
-PYSTYKUVAUSOMINAISUUDET , pystykuvauskahvalla (kiinteä tai lisävaruste)
-Tehty kuvaamista varten, ei pelkästään leikkimistä ja mukanapitämistä varten.
-jne.
Vannoin pari vuotta sitten, etten koskaan osta digijärkkäriä. En ole kiinnostunut linssien vaihdosta. Piti kuitenkin ostaa.
Muutama syy
1) Järkkärin oikea makro ei vääristä niin kuin kompaktien makro-asento.
2) Kamera laukeaa heti
3) Kamera käynnistyy heti
4) Sillä saa RAW-kuvia, ammattikäytössä loistava ominaisuus.
5) Linssit ovat (melko) kunnollisia laajakulmallakin.
6) Kameraan saa kunnon salaman.
4 ja 6) Joissain kompakteissa samat ominaisuudet.
listassasi oli että plussaa ettei videota voi kuvata. Mitä plussaa siitä on? Itsekin kyllä käytän järjestelmäkameraa mutta en kyllä plussaa ole huomannut ettei voi videota kuvata. Ei tuosta harmiakaan olisi vaikken itse sitä kuitenkaan käyttäisi.
Kameroihin leitetaan kaikenmaailman turhia ominaisuuksia jotka tekevät sen käytöstä turhaan monimutkaisen.
Turhaa ovat:
-video-ominaisuudet (videokamera erikseen)
-kaikki aiheohjelmat ,M,A,S ja P ohjelmat riittää.
-piipitykset ja välkytykset
-pikkusalamalla ei ole mitään tekemistä valokuvauksen kanssa(orjasalamoiden ohjaus voi järjestää muutenkin), tilalle pitäisi sillä rahalla tehdä parempi suurempi prisma
-jne.
Kyl järkkäris pitää olla aiheohjelmat. Itselle on tullut monta kertaa tilanne että pitää ottaa nopeasti tietyntyyppinen kuva. Jos aukko, valotus, ISO ym. pitää nopeasti säätää kohdalleen niin myöhässä ollaan.
Mua sitten jurppii 20D:n valintakiekko kun siihen on laitettu nää turhat aiheohjelmat sekoittamaan kuvaamista.Näin vanhemmiten kun toi likinäkö on alkanut heikkenemään niin kaikenmaailman pieniä merkkejä kamerasta lukiessa, varsinkin hämärässä, erehtymisen vaara on suuri.
Paljon parempi valintakiekko olisi kun siinä olisi VAIN 4 selvää asentoa jotka näkisi heiman heikkonäköisempikin ja pykälät eri asennoissa olisi selvät.
Kun hallintanippelien määrä on minimoitu ja niiden toiminta on harkittu, niin samassa ajassa kuvaaja ehtii varmaan saada säädöt kohdilleen kun alkaa epätoivoisesti etsimään sopivaa aiheohjelmaa joka ei kuitenkaan toimi juuri niinkuin kuvaaja haluaisi.
P-asennossa on aivan tarpeeksi aiheohjelmaa.ISO-valinnan helppouteen voisi kameranvalmistajat kiinnittää huomiota, mulle kelpaa siinäkin asiassa nykykamerani säätötapa.
ainahan voi laittaa narun kiinni kameraan ja toisenn päähäh tiiliskiven, niin painoa on varmasti riittävästi. Ja jos kameran kokoa pitää kasvattaa, niin sekään ei ole ongelma. Liimaa vaan ja sen kun kiinniittää kylkiin, pohjaan ja kaikkialle ulokkeita niin johan tulee kokoa. Mitä kevyempi, sitä pidempöön pystyt pitämään kamraa vakaana kuvaustilanteessa. Olenko väärässä? Muut kriteerisi ovat ok.
Moi !
Ensinnäkin koosta, siinä on paljolti kysymys siitä että nappulat ovat riittävän harvassa ja riittävän isoja. Myös oikeassa paikassa.
Toinen kokoon liittyvä asia on luonnollisen ja hyvän otteen saaminen rungosta.
Paino on vakauttava tekijä. Painon syy kannattaa olla kameran rakenne eikä lisäpaino. Kameran tulee olla tasapainossa. Tuollainen kilon molemmin puolin oleva rungon paino on aika mukava parin viikon kanniskelua ajatellen. Optiikathan painavat saman rungon painosta riippumatta.
--
Paino pitää tulla kameran rakenteesta, ja sitä pitää olla riittävästi.
Akkukahvan saisvat jo kaikki heivata, ja laittaa sen kiinteäksi kameran runkoon.Pystykahva on suuri plussa siirryttäessä pokkarista järkkäriin.
Ostin j-kameran lähinnä tuon nopeuden takia, kuva pitää saada heti kun laukaisimesta painaa. Myös kun käyn kuvaamassa rallia, ei tarvitse odottaa että auto on kurvissa sopivassa asennossa, ja sit painan laukaisinta luultavasti myöhässä, vaan heti kun auto näkyy niin laukaisin pohjaan ja kamera laulaa parinkymmenen kuvan sarjan tarvittaessa isolla kuvakoolla ja tarkentaa jatkuvasti.
Pienen Sonyn myin pois enkä ole kaivannut, vaikka olikin hyvä ja monipuolinen.
Järkkärit ovat kennoiltaan aivan eri tasoa kuin pokkarit. Tämä näkyy varsinkin:
- värien laadussa
- pikselien määrässä
- linssien laatu on toista luokkaa
- laukaisuviive on todella ikävä asia, viiveen tulisi olla aina alle 0.2 s mielummin puolet tästä. Osa pokkareista ei tähän pysty.
- sarjakuvaus onnistuu hyvin harvoin pokkareilla ja on hyödyllinen ominaisuus.
Eli ehdottomasti järkkäri. Itselläni on molemmat sekä perinteinen järkkäri jolla kuvaan vielä aika paljon, varsinkin luotokuvakset, koska värit ovat diassa vieläkin paremmat kuin esim Canonin järkkäreissä.
Olen ammattikuvaaja, ja en voi edes kuvitella että pokkarit korvaisivat järjestelmät, ja tottakai löytyy pokkari taskussa, varsinkin kun on lomalla ja ei halua raahata painavan kameran mukaan. Kamera on työkalu, ei voisi sanoa että kotiuuni on yhtä hyvä tai parempi kuin teollisuusuuni.
Optiikan laatu on halvassa kamerassa aika kehno ja värisävyt ovat mitä sattuu olemaan, kotikameroissa terävöitetään kuva paljon enemmän ja värikylläisyys on suurempi, joka ei ole ammattilaisille hyvä asia. Monet DSLR-kamerat ovat suunitellut siten, että kuvia on tarkoitettu muokattavaksi esim. suurin osa Canonin DSLR kameroista. Toisaalta FujiFilmin S3 on suuniteltu sosiaaliseen valokuvaukseen, joten kamerassa on valmiina väriasetukset, ettei tarvi niitä käsitellä.
Ennen kuvasin Canonin G3:lla. Kivoja kuvia tuli, mutta nälkä kasvoi. Kamera vain ei tahtonut laajentua tarpeiden mukana. Kivan tele- ja laajakulmalisäkkeen siihen sai kiinni mutta se sitten siitä laajentamisesta.
Järkkärin hankin ja nyt on kitti-objektiivin lisäksi tullut hankittua jo kaksi tasokasta lasia.
Toisinaan tuo "pokkari" on edelleen ihan kiva räpsimisessä, mutta en halua ostaa aina uutta kameraa kun vanha jää "pieneksi". Tulee niin pirun kalliiksi.
Mahdollisuus käyttää parempaa optiikka, kuin pokkareissa.
Zoomin kerroin ei ole mikään laadun mitta. Oikeastaan päin vastoin. Mitä suurempi tuo kerroin on, sitä enemmän on valmistaja joutunut tekemään kompromissejä. Pokkarissa on pienelle kennolle helppo toteuttaa teleä melko pieneen kokoonkin, mutta yleensä laajakulman, valovoiman ja vääristymien kustannuksella. Aika usein on niin, että lähemmäs on vielä melko helppo kävellä, mutta kauemmas peruuttaessa on seinä helposti vastassa. Vakaajallakin varustetussa kamerassa pisimmän polttovälin käyttö vaatii melko hyviä valaistus olosuhteita terävän kuvan saamiseksi.
Terävyysalueen käyttöön vaikuttaa kennon koko (tässä pinta-ala) enemmän kuin polttoväli. Pokkarissa pitkälläkin polttovälillä tervyysalue on melko laaja. Järkkärissä on paremmin mahdollisuus sumentaa tausta kohteen esille tuomiseksi. Ei vedä kuitenkaan vertoja filmikameralle.
Noista haitoista:
Järkkäri perusoptiikalla ei ole juurikaan kunnon pokkaria suurempi tai painavampi. Esim Canonin Eos 350D ei ole kittilinssin kanssa paljonkaan kumpaakaan mainitsemaasi kameraa suurempi. Monelle kuvaajalle paino ja koko ovat myös etuja.
Hinta. No joo. Pokkari on kiinteähintainen järkkärin hinnalla ei ole ylärajaa, vastineena tietysti se, että saa, mitä haluaa.
Meillä on perheessä kaksi digikameraa. Toinen on pieni taskuunkin mahtuva. Toinen on kookas 4x zoomilla ja 5M:n kennolla varustettu. Kyllä se isompi kuitenkin useammin mukaan otetaan.
Kumman noista mainitsemistasi pokkareista muuten laittaisit paitasi taskuun.
Imago kysymys. Pokkarin kanssa näytät turistilta, järjestelmän kanssa kuvaajalta.
Näytti tulevan iso liuta kommentteja järkkärin eduksi (siis toki järkkäri on parempi vaativaan kuvaukseen). Itse olen kiinnostunut tosissani kuvaamisesta ja olenkin tutkaillut pitkään ja hartaasti oikeaa kameraa aloittavalle kuvaajalle. Itseasiassa Canonin Poweshot S2 IS sisältää paljon järkkärikameroiden ominaisuuksia (kuten 2.4 kuvaa sekunnissa sarjakuvaus kunnes muistikortti täynnä jne. jne.). Tilasinkin kyseisen kameran ja odottelen sitä innolla. Mukaan tulee telejatke. Uskon, että tämä kamera riittää pitkäksi aikaa. Tietysti jos raha ei ole este niin osta ihmeessä järkkäri esim. Canon EOS 350D johon ostat oikeasti laadukkaat putket (hinta vaan nouseekin sitten moninkertaiseksi). Eli lyhyesti sanoen, osta järkkäri jos raha ei ole este TAI osta esim. Canon Powershot S2 IS joka riittää varmasti pitkälle ja vastaa monilta ominaisuuksiltaan järkkäriä eikä ole kallis.
Moi !
Kiinteäoptiikkainen ajaa usein hyvin asiansa.
Järjestelmäkamera on nimenomaan järjestelmä.
Laajennettava joka suuntaan.
--
Järjestelmäkamerassa on kuitenkin ylivertaisia etuja kiinteisiin paketteihin verrattuna. Listastasi jäi uupumaan esim. mahdollisuus käyttää kiinteäpolttovälisiä kakkuloita-> enemmän vlovoimaa, usein parempi piirto, vähemmän linssiheijastumia, yksinkertaisempi rakenne, etc..
Siis eihän järkkäri varsinaisesti ole mikään jokapaikan kamera, mutta harrastajat ja ammattilaiset tykkäävät sitä käyttää ja niin oli asia filmiaikanakin. Nyt tämä digijärkkärihypetys on ollut sellaista, että kaikilla pitäisi olla halpa, muovinen, kiinassa tehty digijärkkäri joten monet sellaisetkin ovat järkkärin hommanneet, joille se ei ole paras vaihtoehto.
Kiinnostava kysymys on tietenkin sekin, millainen on tulevaisuuden digijärkkäri. Nythän ne ovat pitkälti olleet hyvin samanlaisia, kuin filmijärkkärit ja varmasti uusi tekniikka mahdollistaisi monia innovaatioita. Järkkärin ideahan on muunneltavuus tarpeen mukaan. Nyt digijärkkäreissä voi vaihtaa lähinnä optiikkaa, mutta ehkä tulevaisuudessa myös kennoista voisi tulla vaihdettavia, joka mahdollistaisi entistä monipuolisemman käytön. Leicalta on kuulema tulossa digiperäviritystä ja keskikoon kameroissahan voidaan digiperiä vaihtaa eli se ei pitäisi ihan mahdoton ajatus olla joskin tällä hetkellä hinnat ovat vähintäänkin huikeita. Jos vaihtokennoihin saataisiin aikaiseksi vielä jonkinlainen standardi, niin että käytettävä kenno olisi merkistä riippumaton olisi kilpailun kautta hintojenkin kohtuullistuminen mahdollista.
PS: kun leica aikoinaan lanseerasi ensimmäisen 35mm kinofilmiä käyttävän stillkameran totesi muuan koiranleuka, että on olemassa kahdenlaisia kameroita. Sellaisia jotka mahtuvat taskuun ja sellaisia joilla voi ottaa kuvia:)
Ostin digijärkkäriini 50mm kiinteäpolttovälisen 1.7 objektiivin. Sen jälkeen en enää edes harkitsisi vaihtoa mihinkään kokeilemaani ei-järkkäriin (FUJI S7000, Canonin "paremmat" powershotit, ym.)
Kyllä se niin on vaan, ettei noilla pitkillä zoomeilla saa oikein itse kikkailtua. Jos ottaa vain näpsykuvia ja / tai kuvia bileissä tms. niin pokkari on tietysti halvempi ja parempi. Itse olen matkanut järkkäristäni nyt 990 30 40 5 11 euroa, salaman sain käytettynä ilmaiseksi (vaati vähän korjausta). Eli yhteensä 1076 euroa. Kolme objektiivia väleillä 15mm - 210mm (loittorenkaalla 3x pidemmälle), ja tuo 50mm kiinteä. On kyllä hieman laajemmat mahdollisuudet kuvaamiseen. Kannatan järkkäriä, filmiä tai digiä, jos yhtään enemmän haluaa kuviltaan.
AIkananai kolme filmijärkkäriä tuli osteltua. Kaikkien kohdalla oli ssurin ongelma KOKO ja PAINO. Siksi laukku ei ole kovinkaan usein mukana.
Nyt uudet kiinteät pitkäzoomiset ovat monilta osin ajaneet digijärkkäreiden ohi.
Esim Canon Pro1, Minolta A200:ssa (jne) on iso kenno, 28-200 mm zoom ja KUVANVAKAIN. Sitä ei osaa arvostaa ennen kuin on itse kokenut sen tuoman valtavan lisäedun.
Yksi kohtuullisen kokonen kamera kulkee helposti aina mukana ja kuvanvakain antaa mahdollisuuksia sekä huonevaloss sisäkuvaukseen että pitkillä polttoväleillä käaivarakuvaukseen. Harvahan sitä jalustaa jaksaa raahata mukanaan.
Itselläni ainakin parhaat kuvat syntyvät ex tempore - eli arkipäivän tilanteissa, jolloin isoa järkkärilaukkua ei ole mukana.
Moi !
Jos heräteostajat luopuvat järjestelmistä niin kohta on halvalla saatana hyviä vähän käytettyjä lisätarpeita.
Vaikka ongelmana on tietysti että suurin osa heräteostajista hankkii jonkun 28-200mm xt yz zoomin jolla ei todelakaan tee yhtään mitään (karrikoidusti). Parempia laseja on turha edes toivoa.
Se on kuitenkin vähän niin että kuka mistäkin tykkää. Kun on tottunut järjestelmäkameran kuvan laatuun niin on vaikeaa tyytyä zoomipokkarin tuloksiin. Sama juttu filmipuolella, mutta digipuolella ero on ehkäpä vielä suurempi. Isommalla herkkyydellä kuvatessa digipokkarit ovat surkean ja naurettavan välimaastossa. Valovoimat optiikoissa ovat mitä sattu ja kunnon laajakulmaa ei tahdo löytyä.
Mutta kukin valitsee oman makunsa mukaan.
--
"AIkananai kolme filmijärkkäriä tuli osteltua. Kaikkien kohdalla oli ssurin ongelma KOKO ja PAINO. Siksi laukku ei ole kovinkaan usein mukana."
Tästä olen ihan samaa mieltä... Ixus rules!
"Nyt uudet kiinteät pitkäzoomiset ovat monilta osin ajaneet digijärkkäreiden ohi.
Esim Canon Pro1, Minolta A200:ssa (jne) on iso kenno, 28-200 mm zoom ja KUVANVAKAIN. Sitä ei osaa arvostaa ennen kuin on itse kokenut sen tuoman valtavan lisäedun."
Minolta A200 kennon koko on huomattavasti pienempi kuin digijärkkäreiden, joten taustan blurraus ei tuolla onnistu kovinkaan tehokkaasti ilman Photoshoppia. Nuo pitkät zoomit on ihan kivoja mutta niissä sitten ollaan ja valovoimaakaan ei saa tarvittaessa enään lisää. No kuvanvakaimiahan on myös esim. KonicaMinoltan D7:ssa ja muihin saa vakaajalla olevia putkia. Kuitenkin pariaukkoa lisää valovoimaa tekee ihan saman tai sitten kennoon lisää vahvistusta, joka ei onnistu SLR-like tyyppisissä kameroissa koska kennot kohisevat liikaa.
"Yksi kohtuullisen kokonen kamera kulkee helposti aina mukana ja kuvanvakain antaa mahdollisuuksia sekä huonevaloss sisäkuvaukseen että pitkillä polttoväleillä käaivarakuvaukseen. Harvahan sitä jalustaa jaksaa raahata mukanaan."
Mahtaisi olla näky kun tunkisi A200 housuntaskuihin kun lähtee illalla baariin ;) Mikään noista SLR-like tyyppisistä kameroista ei sovellu yhtään sen paremmin aina mukana kuljetettavaksi kuin pieni järkkäri. Jotain Ixus kokoluokan kameraa voi sanoa aina mukanakuljetettavaksi.
"Itselläni ainakin parhaat kuvat syntyvät ex tempore - eli arkipäivän tilanteissa, jolloin isoa järkkärilaukkua ei ole mukana."
Totta, jos nämä kuvat tulevat tuollaisella SLR-like tyyppisellä kameralla niin tulevat ne sitten myös järkkärillä... kameran kantamisvaiva on ihan sama. Lisäksi järkkäri antaa huomattavasti enemmän vapauksia kuvaamiseen silloin kun kuvaa oiken suunnitellusti.