Eli kahvilat, muistaako kukaan nimiä,?
Loimaan vanhat baarit
Anonyymi-ap
233183
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Onnela?
Onko muka Loimaalla ollut Onnela? Missä?
Neovetin paikalla
Kauan sitten
70-luvulla opiskelijoiden suosiossa, niin myös minun
Jep,jep. Olin 70-luvulla kaupungilla kesätöissä, ja Onnelassa tavattiin istua kahvitunnit, kun Aaltosen leipomo toi vähän ennen yhdeksää himoitsemamme kuuman munkkisatsin myyntiin. Lisämausteena "Vesikosken vapahtaja", joka pölähti sisään silloin tällöin käännyttämään nuorisoa kaidalle polulle..
Kanta-Baari nyk. instru
Jos Kanta-Baari sijaitsi liikehuoneistossa, jossa on nykyään Instrumentarium, niin hain kyselylläni juuri tätä baaria. Kiitos!
Muuten, Loimaalla oli myös Martta Aaltosen baari, joka sijaitsi nyk. Ribbonin liikehuoneistossa. Sitten oli Corona-baari, joka sijaitsi Mellilän Autokeskuksen tiloissa ( nyk. Prisma).
Nyt on tässä ketjussa lueteltu ehkä jo kaikki vanhat baarit?
Nellyn Krouvi taisi olla ennemminkin kaljabaari ( Seurahuoneen lähellä).
Kirjoitin lintuparvi, se poistettiin. Oliko lintuparvessa poliittista korrektion puutetta?
Bio-Baari oli 60 luvun alun suosituin.
Osuuskaupalla oli kahvila siinä Hintakaaren parkkipaikalla.
Joo, kauan sitten. Kahvilaa taidettiin silloin kutsua puubaariksi. Jossain 60-luvun loppupuolella rakennettiin Sokoksen tavaratalo (nyk. hintakaari) ja tämä baari purettiin sen parkkipaikan tieltä. Oliko näin, vai muistanko väärin.
Totin tuoppi
Aivan. Totin tuoppi sijaitsi alkujaan entisessä SMK:n kiinteistössä seurahuoneen lähellä. Muutti sitten Satakunnantien päähän Lähteenmäen Antonin entiseen kauppakiinteistöön. Tuossa ensimmäisessä paikassa oli perällä pelihuone jota kutsuttiin kirjastoksi. Kirjastoksi siksi, että lattian kaltevuuden takia biljardipöytä oli hollattu vaateriin eri paksuisilla kirjoilla. M.A. Numminen muuten muistelee tuota kuppilaa kirjassaan Baarien mies
Oliko siellä kaikki tuolitkin erilaisia, vai onko legendaa?
Tällaista huonekalujen kirjoa muistan olleen. Ja taisi siitä myös M.A. mainita. Toki eivät kaikki mööpelit olleet eri paria, muta kirjavaa kumminkin.
Missä on ollut Sotka-Baari?
Martta Aaltosen kahvila, onnela, biobaari tuli heti mieleen
Seurahuone varmaan vanhin
Mihin tälläsiä tietoja enää tarvitaan.
Totin tuopissa joskus istuimme erään Ville-nimisen kaverin kanssa yksillä. Tänne tuli samoin mielin kaksi sievää tyttöä. Kuka lienee ehdottanut että jos menisimme rantaan kesäpäivää viettämään ja vielä pitkäripaisen kautta. Näin tehtiin ja hyvät bileet saatiinkiin aikaiseksi, jopa niin hyvät että vastapäiseltä rannalta oltiin kateellisia ja he soittivat poliisit... sitten mentiin.
Eteisessä Ville vielä kysyi poliisilta .. kuulkaahan herra komisario olisiko mitenkaan mahdollista että me voisimme mennä kaikki samaan putkaan. Ei kuulemma ollut!
Totin tuopissa mentiin talvella ulos lämmittelemään. Lasia täytyi huljutella kädessä ettei jäädy. Ja vessassa käynti oli elämää juoksuhaudoissa.
Loimirannassa aikoinaan kävin tansseissa, siinä ei sinällään ole mitään ihmeellistä, mutta kun tanssit niin huomasit että olit rannan puolen seinän lähellä. Miksikö: Lattia oli kallellaan rantaan päin ja kaikki tapahtui kuin itsestään.
Kerran tyttö sitten kysyi asutko Hulmilla päin, kun sinne pyrit koko ajan. Loppu onkin sitten historiaa!
Loimiranta taisi olla enempi juottola (alkoholin käyttöhuone) kuin kahvibaari. Kahviakin toki löytyi kun tilattiin. " Loiskis" kuului 70-luvulla kaupungin ehdottomiin menopaikkoihin. Muistan pikkupoikana seuranneeni menoa joen yli saunarannasta kun Erkki Junkkarinen esiintyi ja paikka täynnä kuin nuijalla lyötynä. Sitten kun ikää tuli, piti tietenkin mennä mukaan menoon. Kerran klopeilla oli mukana oma kossupullo , josta kaadettiin terästettä lonkeron sekaan. Portsari, vanha Karjalan evakko, tietenkin huomasi ja saimme häädön oikein alkukarjalaksi: Voi poijaat, työhän ootta täällä ku retkel, nyt vällee pihalle joka sorkka... No, seuraavana lauantaina uusi yritys paremmalla onnella.