Jo pidemmän aikaa olen miettinyt asiaa, jossa vanhempi ei pysty sanomaan lapselle ei.
Onko meillä mennyt kasvatuksessa hukkaan järkevyyden ja rakkauden rajat?
Että kun kiellät jotakin lapseltasi, niin et enää rakasta?
Eikö rajat ole juuri rakkautta?
Silloinhan rakkaudella yrität säästää lastasi vahingoilta.
Onko meillä mennyt kasvatuksessa hukkaan järkevyyden ja rakkauden rajat?
Että kun kiellät jotakin lapseltasi, niin et enää rakasta?
Eikö rajat ole juuri rakkautta?
Silloinhan rakkaudella yrität säästää lastasi vahingoilta.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Lapsilla on selvät rajat ja rakkautta.Säännöt on joka paikassa tässä elämässä,kotoa se lähtee.
pumpulista on vaikea ponnistaa!! vanhempien yksi tehtävä on aiheuttaa myös pettymyksiä lapselle ja opettaa selviytymään niistä!
Juuri ne rajat on rakkautta.
Mutta, mutta,
Missä onkaan nykyään se maalaisjärjen käyttö?
Sillä onhan se nyt aivan tavatonta että eri kunnat antavat lapsille kotiin tulo aikoja - eli ei nykyajan vanhemmat "uskalla" kieltää lapsiaan.
Missä vanhempien vastuu?
Siis on paljon helpompi kasvattaa koiria kuin lapsia! :D mutta molempiin pätee paljon samat säännöt.
Meillä olen enemmän kuin pari kertaa seisonut ovella tyyliin tästä ei mennä! muksu huutaa pää punaisena vaikka mitä, mutta ei mene...enää. Oli aikoja jolloin meni, karkasi jopa ilman kenkiä. No joo tää on 11 v - kovan taiston jälkeen tietää että äidin EI myös tarkoittaa sitä, ei ole mitään keinoja saada ei:tä myönteiseksi. Tän pojan kohdalla tulee varmaan paljonkin vielä vastaan.
15 ja 13 vuotiaille riittää pelkkä kielto ja he uskovat, tosin mutinoiden kera...kun muilla saa jne. Meillä tullaan sisälle klo. 19.00 ja myöhästyminen tietää seuraavanillan sisälläoloa. Eipä ole myöhästymisiä tullut (paitsi tuon 11 v:n kohdalla, mut hänen kohdalla saa muutenkin kaikki jutut tehdä moninkertaisesti), silti samat säännöt pätee kaikille.
Kyllä se on mielestäni vanhempien velvollisuus kasvattaa, tehdä ne rajat. Toisissa tapauksissa kun keinot ei riitä, on olemassa eri tukitoimia ja -muotoja ja niitä saa ja pitääkin käyttää/pyytää tarvittaessa. Enemmän tehdään vahinkoa sillä että ulkopuolista apua ei uskalleta pyytää, vaan lapsi /nuori pääsee ns. rajojen yli.
Meillä on joidenkin mielestä jopa tiukka kuri, mutta kaiken pohjalla on sääntöjen ehdoton noudattaminen, tasa-arvoisuus, turvallisuuden tunne ja luotettavat keskusteluvälit. Se mitä luvataan, myös pidetään.
Rakasta ehdoitta. Ohjaa ja kasvata rautaisin silkkihansikkain.
mutta sitäkin parempia.
Ihania oivalluksia oli monella,
mutta ohjaaminen rautaisin silkkihansikkain kuvastaa varmaankin tiivistettynä juuri sitä,
mitä kasvattaminen on.
(Vihaan sanaa kasvattaminen, käyttäisin mieluiten esim. sanaa ohjaaminen, mutta en jaksaisi joka kirjoituksessani kuitenkaan perustella ja selittää sanan merkitystä, joten..)
Jokainen vastaaja selvästi ymmärsi oman vastuunsa
ja jos nyt (kokemuksesta) kerron,
että monikaan avioliitossa elävä nainen ei tee niin, saan ilmeisesti tulvan päälleni.
Yh:t ovat oikeasti pääosin tunnollisempia ja kai se on luonnon laki; on pakko olla, kun ei ole toista jakamassa sitä arkea ja vastuuta.
Jos ei myöskään ihania hetkiä ja rakkauden täyttämiä päiviä.
Ajatus, jonka vuoksi sitten kirjoitinkin, kumpusi siitä, että näen taas ympärilläni "liikaa rakastavia" vanhempia, jotka eivät voi kieltää oikeastaan mitään, etteivät vain tuottaisi pettymystä lapselleen. Argh! :/
(mette, lähetin sinulle pienen meilin).
Minulla on käynyt hyvä tuuri kun oppi on mennyt perille, mitä saa tehdä ja mitä ei. Joskus kun joutuu esim. pojalle(12v) sanomaan tosi tiukasti niin jälkeenpäin tuntuu pahalta itsestäänkin ja tyttö (5v) kokeilee silloin tällöin rajojaan mutta hänellekin on mennyt oppi perille. Olen huomannut että huumori on eräs hyvin tärkeä asia lasta kasvatettaessa. Lapsikin tuntuu viihtyvän ja unohtaa kiukuttelun kun hymyily on päällimmäisenä. Totta toki silloin kun pitää olla tiukka niin silloin ollaan, ja lapsetkin huomaa että nyt on parempi olla hissun kissun kun isillä on toi ilme. Joten......Olen iloinen siitä että katseeni ja pari sanaa saa lapseni ymmärtämään mitä ei saa tehdä.