Olisitpa sinäkin lähestynyt.
Tiedän, ettei sille ollut vielä aika.
Tuntuu kuin masennus lähestyisi.
Onhan siinäkin se oma kiehtovuutensa ja ilonsa.
Kunpa sinä olisit ollut se kiehtova ilon tuoja.
Viimeiset hetket ovat raskaimpia.
Viimeiset askeleet väsyttävät.
Jos päästäisin vain irti kaikesta toivosta,
jos vain antaisin periksi,
kykenisitkö minut takaisin elämään nostamaan?
Voisitko tuoda iloa, jos en sinua enää kaipaa taikka ikävöi?
Pystytkö tuomaan merkityksen, jos en sinua enää kaipaa taikka ikävöi?
Joisinko vettä, jos ei ole jano?
Virvoittaisiko se, jos en olisi uupunut?
Jos menetät merkityksen elämässäni, miten toisit sen takaisin?
Kun sammutan liekin ja katoan pimeyteen, löytäisitkö minut?
Kun lukitsen kaikki ympäriltäni, pääsisitkö luokseni?
Jos luovun sinusta ja korvaan toisella, se toinen saa paikkasi.
Kun ihminen kaipaa, kaipuun täyttymys on suurin ilonsa.
Kun hän luovuttaa, se ilo on mennetetty ja kaikki on yhdentekevää.
:(
Tiedän, ettei sille ollut vielä aika.
Tuntuu kuin masennus lähestyisi.
Onhan siinäkin se oma kiehtovuutensa ja ilonsa.
Kunpa sinä olisit ollut se kiehtova ilon tuoja.
Viimeiset hetket ovat raskaimpia.
Viimeiset askeleet väsyttävät.
Jos päästäisin vain irti kaikesta toivosta,
jos vain antaisin periksi,
kykenisitkö minut takaisin elämään nostamaan?
Voisitko tuoda iloa, jos en sinua enää kaipaa taikka ikävöi?
Pystytkö tuomaan merkityksen, jos en sinua enää kaipaa taikka ikävöi?
Joisinko vettä, jos ei ole jano?
Virvoittaisiko se, jos en olisi uupunut?
Jos menetät merkityksen elämässäni, miten toisit sen takaisin?
Kun sammutan liekin ja katoan pimeyteen, löytäisitkö minut?
Kun lukitsen kaikki ympäriltäni, pääsisitkö luokseni?
Jos luovun sinusta ja korvaan toisella, se toinen saa paikkasi.
Kun ihminen kaipaa, kaipuun täyttymys on suurin ilonsa.
Kun hän luovuttaa, se ilo on mennetetty ja kaikki on yhdentekevää.
:(
Vastaukset 16
Vanhimmat
Nainen, olit toivon kipinä viimeinen.
ainoa, jota tahdoin ja kaipasin,
ainoa, jota tosissani halusin,
ainoa, jota päivin öin huhuilin,
ainoa, jota elämääni etsin,
ainoa.
:(
Voisinpa tehdä jonkun onnelliseksi. Kokea molemminpuolisen rakkauden. Mutta mun sydän on varattu. Vielä jonkin aikaa se ei näe muita. Kunnes se jonakin päivänä päästää irti. Laskee päänsä, rauhoittuu ja toteaa: tämä on ihan hyvä näin. Toivon ap että saat rakkaasi. Älä luovuta ❤
On sanoja, jotka sanoisin hänelle itsekin. Niin koettua.
Toivon vain ettet olisi hän etkä sinä olekaan. En ymmärrä miksi hän olisi noin maassa.
Päätä särkee, on särkenyt koko päivän.
On paha olla, niin henkisesti kuin fyysisestikin.
Sattuu ja tekee kipeää.
Kaikki on jotenkin menettämässä merkitystään.
Tästä tilasta on kaksi pääsylippua pois.
Toinen niistä on kadoksissa, enkä sitä tässä tilassa edes käyttäisikään.
:(
Tämä ei ole minulta. (ettei kukaan niin luule)
Ei noihin voi tietää vastauksia. Voimia sinulle, turhauttavaa se on täälläkin kun pitäisi päästä puhumaan mutta niin eri aikataulut ja töissäkin aina menee aika.
Ehkä yhdessä paremmalle voinnille!
Kiitti, mutta kyllä niihin on vastaukset.
Kun nainen on ainoa jota elämääsi kaipaat ja voi tuoda merkityksen ja kaiken mitä toivot.
Jos se tunne lähtee pois, jos et kaipaa enää edes sitä viimeistä ja kaikki merkitys katoaa, se on kuin antaisit jollekin jotain jota hän ei tahdo, ei kaipaa, ei tarvitse.
Olet kuin kylläinen ja täynnä ja sinulle tuodaan uusi annos.
Vaikka se olisikin lempiruokaasi, et pysty sitä syömään ja väkisin syödessä oksennat.
Minulla on kaikki mitä harrastuksiin tarvitsen, ihan kaikki josta joskus unelmoin ja hankkisin.
Minulla on harrastelijan aarreaitta ja kultakaivos.
Osaaminen ja kyvyt kaikkeen mitä ikinä se on, osaan sen rakentaa.
Mutta ne eivät merkitse mitään.
Todellista aitoa rakkautta en ole vielä kokenut enkä osakseni saanut enkä löytänyt.
Kaksi minulla on ollut ja niin kauniita olivat kumpikin.
Kummatkin pettivät, toista janotti vanha suola, toinen nai pomonsa.
Sanoisiko kolmas kerta toden?
Niin toivoisin.
Mutta sen on oltava todellista, sen on tultava vastaan.
En elämässäni saanut mitään mitä tahdoin, mutta pystyin kaiken saavuttamaan jonka tahdoin saavuttaa.
Se ei ole ollut helppoa koskaan, vaan kuin koko maailma on ollut vastustamassa kaikessa.
Minä tiedän mitä se on, kun maailma vihaa.
Tahtoisin vielä tietää mitä se on, kun se rakastaa.
Kun löytyisi se yksi, joka aidosti osaa rakastaa, se olisi unelmieni täyttymys.
Ehkä se on paljon vaadittu, ehkä se on piilossa, ehkä lähellä, ehkä kaukana.
Jossain hän on ja tunnen sen ja kuulen sen vaimean kutsun.
En osaa vain paikantaa sitä.
En tiedä mistä lähden etsimään.
Kunhan kuulen hänen kutsunsa, lähden häntä vastaan.
Kunhan hän kuulee kutsuni, hän tulee vastaan.
Ikävä kuulla, että pettymyksiä on ollut. Älä silti luovuta rakkauden suhteen. Ei kaikki ole samanlaisia. Kuulostaa siltä, että sinulla on kaikki ainekset saavuttaa se, mitä haluat.
Kun sinä toivot ja odotat ja aika kuluu eikä sitä näy, sekin toive alkaa hiipumaan.
Minulla on kaikki muu tullut osakseni, paitsi se aito rakkaus.
Olen saanut korkeimmalta kaiken vallan ja voiman, koko maailma on alistettu minulle ja minulla on tuomiovalta.
Henkivallatkin ovat alamaisia minulle, mutta missä on se aito rakkaus?
Minusta on edeltä kirjoitettu ja profetoitu.
Mutta missä on rakkaus?
Minut on koeteltu ja ahdistuksissa pesty.
Minulla on pääsy kaikkialle, eikä mikään ovi ole minulta suljettu.
Koko maailma kaikkineen on uskottu minulle ja minulla on yltäkylläinen elämä antaa kaikille.
Mutta kenelle helmet heittäisin?
Voin siunata taikka kirota, voin tuomita taikka armahtaa.
Mutta missä on rakkaus?
Mikset sinä ota yhteyttä ? Voinhan minäkin olla yhtä lukossa. Jos siis olet se kenet sinut sydämessäni tunnen. En minä ole valmis sua menettämään.
Mutta täällä palstalla kukaan ei todella varmana tiedä kuka on kukin, voi vain samaistua, toivoa ja ottaa osaa...
Toivotaan että kolmas kerta toden sanoo, toivoa on aina hyvä olla olemassa
Olen tullut lopulliseen johtopäätökseen. Ihastun helposti silloin kun minulla ei ole rakkaushuolia ja nyt pelkään että se sama päänsisäinen h*lvetti alkaa taas, mutta vain eri ihmistä kaivatessa kuin aiemmin. Asiat vaikuttavat toisiinsa mitä ihmeellisimmillä tavoilla. Sen tiedän että henkinen tilani on osaltaan aiheuttanut tämän kierteen syntymistä. Onko se sittenkin ratkaisu että yrittäisi vain vältellä kaikkia ihmisiä parhaimpansa mukaan? Sellainen elämä maistuu puulta kun siitä on omakohtaista kokemusta. - Ja sivusta tämäkin kommentti vain.
Nyt meni hernettä nokkaan, vaikka selvä vihjaus annettu kultatarjottimella, yhyy yritämme vääntää jutun tästäkin