Kansantalouden kasvu ja hallitusvalta

Jos ay-liike pilaa koko ajan talouttamme, niin kai se sitten sitä pilasi punamultahallitusten aikana, jolloin järjestäytyneisyys ja varmaan ay-liikkeen vaikutusvaltakin olivat suuremmillaan. Silti talouskasvu oli juuri niinä aikoina rajuinta. Eikö tuosta voisi pikemminkin päätellä, että vanhat vasuriajatukset pitäisi palauttaa, kun se kerran on tuottanut huomattavan paljon parempaa talouskasvua kuin oikeistohallitusten aikana.

Perusteluni tilastotiedolla on kuitenkin vain hieman parempaa, mihin itse kykenet erilaisten väitteidesi kanssa. Niiden tukena ei ole yleensä minkäänlaista faktatietoa. Tietysti ymmärrän sen, että elimme sotien jälkeen erilaisia aikoja. Niiden aikojen erilaisuutta ei kuitenkaan selitä idänkappa, mihin olet virheellisesti jossain toisessa yhteydessä viitannut. Suurimpana selityksenä rajulle kasvulle on suurimittainen rakennemuutos. Suomi muuttui kovaa vauhtia maatalousvaltaisesta maasta teollisuusvaltioksi. Sen seurauksena meiltä katosivat pienviljelijät. Ja hyvä että katosivat, vaikka silloinen populistiliike SMP yritti panna hanttiin ja keräsi kannatuksensa tältä ns. unohdetulta kansalta. Samantapaiseen rakennemuutokseen myös nykypersut perustavat kannatustaan. Nyt ollaan vaan siirtymästä teollisuusvaltiosta jälkiteolliseen aikaan. Kuokkaviljely siis katosi ja tilalle tuli modernia teollisuutta. Sen ansiosta ei olisi voinut syntyä muuta kuin hyvää talouskasvua varsinkin kun koulutus alkoi tukea osaamista. Koulutus yhdistettynä rakennemuutokseen tuottaa yleensä aina tulosta. Sitähän varsinkin Sipilän hallitus ei tajunnut, vaikka lekalla yritettiin hakata oppia päähän.

mielipidepankki kirjoitti:

Jos ay-liike pilaa koko ajan talouttamme, niin kai se sitten sitä pilasi punamultahallitusten aikana, jolloin järjestäytyneisyys ja varmaan ay-liikkeen vaikutusvaltakin olivat suuremmillaan. Silti talouskasvu oli juuri niinä aikoina rajuinta. Eikö tuosta voisi pikemminkin päätellä, että vanhat vasuriajatukset pitäisi palauttaa, kun se kerran on tuottanut huomattavan paljon parempaa talouskasvua kuin oikeistohallitusten aikana.

Perusteluni tilastotiedolla on kuitenkin vain hieman parempaa, mihin itse kykenet erilaisten väitteidesi kanssa. Niiden tukena ei ole yleensä minkäänlaista faktatietoa. Tietysti ymmärrän sen, että elimme sotien jälkeen erilaisia aikoja. Niiden aikojen erilaisuutta ei kuitenkaan selitä idänkappa, mihin olet virheellisesti jossain toisessa yhteydessä viitannut. Suurimpana selityksenä rajulle kasvulle on suurimittainen rakennemuutos. Suomi muuttui kovaa vauhtia maatalousvaltaisesta maasta teollisuusvaltioksi. Sen seurauksena meiltä katosivat pienviljelijät. Ja hyvä että katosivat, vaikka silloinen populistiliike SMP yritti panna hanttiin ja keräsi kannatuksensa tältä ns. unohdetulta kansalta. Samantapaiseen rakennemuutokseen myös nykypersut perustavat kannatustaan. Nyt ollaan vaan siirtymästä teollisuusvaltiosta jälkiteolliseen aikaan. Kuokkaviljely siis katosi ja tilalle tuli modernia teollisuutta. Sen ansiosta ei olisi voinut syntyä muuta kuin hyvää talouskasvua varsinkin kun koulutus alkoi tukea osaamista. Koulutus yhdistettynä rakennemuutokseen tuottaa yleensä aina tulosta. Sitähän varsinkin Sipilän hallitus ei tajunnut, vaikka lekalla yritettiin hakata oppia päähän.

Lue lisää

Ay mafia pilaa tuottavuutta, se ei ole ajan tasalla ja vaadi palkkaa maksettavan tuottavuuden mukaan vaan typerästi ajan perusteella. Asia korjaantuu kun saadaan ay mafiosot tuon ymmärtämään!

Extyökkäri kirjoitti:

Ay mafia pilaa tuottavuutta, se ei ole ajan tasalla ja vaadi palkkaa maksettavan tuottavuuden mukaan vaan typerästi ajan perusteella. Asia korjaantuu kun saadaan ay mafiosot tuon ymmärtämään!

Lue lisää

Meinaatko, että kolehtihaavi täyttyisi enemmän jos virrenveisuuta kanttori nopeuttas?

Extyökkäri kirjoitti:

Ay mafia pilaa tuottavuutta, se ei ole ajan tasalla ja vaadi palkkaa maksettavan tuottavuuden mukaan vaan typerästi ajan perusteella. Asia korjaantuu kun saadaan ay mafiosot tuon ymmärtämään!

Lue lisää

Mitä tarkoittaa tuottavuus? Liikevaihtoako vai liiketulosta? Jollakin erittäin hyväkatteiselle yrityksellä voi olla vain muutamia työntekijöitä, esim. siivooja. Siivoojalleko voitaisiin maksaa tuossa yrityksessä vaikka kymmenien tuhansien eurojen palkkaa. Osa yrityksistä tekee perustamisen jälkeen usean vuoden ajan tappiota investoidessaan rajusti. Pitäisikö silloin maksaa nolla-palkkaa vai peräti periä työntekijöiltä maksua siitä, että yrityksen kannattavuus on miinusmerkkinen?

Anonyymi kirjoitti:

Meinaatko, että kolehtihaavi täyttyisi enemmän jos virrenveisuuta kanttori nopeuttas?

Kanttorinsa tietänet tuon minua paremmin.

Tuottavuuteen perustuva palkkaus antaisi mahdollisuuden ansaita enemmän, vain tahtia sopivasti kiristäen ja silti kilpailukyky säilyisi paremmin kuin tuntipalkalla!

mielipidepankki kirjoitti:

Mitä tarkoittaa tuottavuus? Liikevaihtoako vai liiketulosta? Jollakin erittäin hyväkatteiselle yrityksellä voi olla vain muutamia työntekijöitä, esim. siivooja. Siivoojalleko voitaisiin maksaa tuossa yrityksessä vaikka kymmenien tuhansien eurojen palkkaa. Osa yrityksistä tekee perustamisen jälkeen usean vuoden ajan tappiota investoidessaan rajusti. Pitäisikö silloin maksaa nolla-palkkaa vai peräti periä työntekijöiltä maksua siitä, että yrityksen kannattavuus on miinusmerkkinen?

Lue lisää

Noin tyhmälle en viitsi edes vastata, jos et ymmärrä käsitettä työn tuottavuus!

Extyökkäri kirjoitti:

Noin tyhmälle en viitsi edes vastata, jos et ymmärrä käsitettä työn tuottavuus!

Kyllä minä ymmärrän, mitä työn tuottavuus tarkoittaa. Kerro sinä nyt "viisaana", miten sitä sovellettaisiin palkanmaksun perustana kuten esität. Otetaan esimerkki yksinkertaistaen. Yrityksen varaston arvo on vuoden alussa nolla. Se on vuoden lopussa vaikkapa 10 miljoona euroa. Tavaraa on siis tehty vuoden aikana eli tuottavuutta on ollut. Sanotaan nyt vaikka niin, että arvo on saatu aikaan lähes kokonaan työntekijöiden työllä ja arvo perustuu sen hetkiseen markkinahintaan. Oletetaan, että työntekijöiden teoreettinen osuus tämän aikaansaamiseksi on 30 %, kun kaikenlaiset kulut ja menot napsivat muun osan. Edellisenä vuonna sama porukka sai aikaan 5 miljoonan edestä samaa tavaraan. Eli tuottavuus oli lisääntynyt kaksinkertaiseksi. Saavatko työntekijät siten työn tuottavuuden kasvun vuoksi tuplapalkan edelliseen vuoteen verrattuna.

Oletetaan vielä, että edellisenä vuonna se 5 miljoonan tavarakasa meni kokonaan kaupaksi, mutta tänä vuonna on tökkinyt eikä mitään ole mennyt kaupaksi. Mutta kun sinä ehdotat, että maksetaan työn tuottavuuden mukaan eikä sen mukaan, miten yritys on markkinoinnissa onnistut, niin työmies lienee tuplapalkkansa ansainnut. Näinkö yksinkertaista se on, kun ei kerran tuijoteta työtunteja?

mielipidepankki kirjoitti:

Kyllä minä ymmärrän, mitä työn tuottavuus tarkoittaa. Kerro sinä nyt "viisaana", miten sitä sovellettaisiin palkanmaksun perustana kuten esität. Otetaan esimerkki yksinkertaistaen. Yrityksen varaston arvo on vuoden alussa nolla. Se on vuoden lopussa vaikkapa 10 miljoona euroa. Tavaraa on siis tehty vuoden aikana eli tuottavuutta on ollut. Sanotaan nyt vaikka niin, että arvo on saatu aikaan lähes kokonaan työntekijöiden työllä ja arvo perustuu sen hetkiseen markkinahintaan. Oletetaan, että työntekijöiden teoreettinen osuus tämän aikaansaamiseksi on 30 %, kun kaikenlaiset kulut ja menot napsivat muun osan. Edellisenä vuonna sama porukka sai aikaan 5 miljoonan edestä samaa tavaraan. Eli tuottavuus oli lisääntynyt kaksinkertaiseksi. Saavatko työntekijät siten työn tuottavuuden kasvun vuoksi tuplapalkan edelliseen vuoteen verrattuna.

Oletetaan vielä, että edellisenä vuonna se 5 miljoonan tavarakasa meni kokonaan kaupaksi, mutta tänä vuonna on tökkinyt eikä mitään ole mennyt kaupaksi. Mutta kun sinä ehdotat, että maksetaan työn tuottavuuden mukaan eikä sen mukaan, miten yritys on markkinoinnissa onnistut, niin työmies lienee tuplapalkkansa ansainnut. Näinkö yksinkertaista se on, kun ei kerran tuijoteta työtunteja?

Lue lisää

Henkilökohtainen työn tuottavuus ei ole riippuvainen varaston arvosta, vaan siitä mitä ko. henkilö saa aikaan! Lähdit siis väärälle linjalle!

Tuo työn tuottavuus on vain pieni osa sen varaston tuotteiden arvosta kun ajatellaan valmistukseen osallistuvia. Tavaraan ja sen hintaan kun sisältyy yrityksen johdon osuus, tuotteen suunnittelu, raaka-aineet, konekustannukset, markkinointi, varaston kustannukset ja ainakin vielä kate pääomalle!

Ihan ei taida sinun kustannuslaskentasi mennä kohdalleen!

Extyökkäri kirjoitti:

Henkilökohtainen työn tuottavuus ei ole riippuvainen varaston arvosta, vaan siitä mitä ko. henkilö saa aikaan! Lähdit siis väärälle linjalle!

Tuo työn tuottavuus on vain pieni osa sen varaston tuotteiden arvosta kun ajatellaan valmistukseen osallistuvia. Tavaraan ja sen hintaan kun sisältyy yrityksen johdon osuus, tuotteen suunnittelu, raaka-aineet, konekustannukset, markkinointi, varaston kustannukset ja ainakin vielä kate pääomalle!

Ihan ei taida sinun kustannuslaskentasi mennä kohdalleen!

Lue lisää

Minä kerroin sen esimerkinomaisen osuuden, mikä duunareilla on työn työn tuottavuudesta. Heidän työnsä on tuottaa niitä tavaroita eli varaston arvoa. Ei duunari vastaa yrityksen johdosta, markkinoinnista yms. Kustannuslaskelmani meni ihan kohdalleen, jos ymmärrät lukemaasi. Siinä näyttää kyllä olevan pahoja vajavaisuuksia.

Varaston arvon lisäys siis mittaa parhaiten sitä kuvitellun duunarin puuhastelun arvoa. Miksi hänen työnsä tuottavuuden pitäisi riippua siitä, osaako johtaja johtaa tai markkinamies myydä? Duunari on tehnyt osuutensa, kun on onnistunut tuplaamaan tuottavuutensa vuodessa. Palkka siis kaksinkertaiseksi. Jos johto ja markkinamies eivät ole saaneet mitään aikaiseksi, niin palkkaa heille nolla.

mielipidepankki kirjoitti:

Minä kerroin sen esimerkinomaisen osuuden, mikä duunareilla on työn työn tuottavuudesta. Heidän työnsä on tuottaa niitä tavaroita eli varaston arvoa. Ei duunari vastaa yrityksen johdosta, markkinoinnista yms. Kustannuslaskelmani meni ihan kohdalleen, jos ymmärrät lukemaasi. Siinä näyttää kyllä olevan pahoja vajavaisuuksia.

Varaston arvon lisäys siis mittaa parhaiten sitä kuvitellun duunarin puuhastelun arvoa. Miksi hänen työnsä tuottavuuden pitäisi riippua siitä, osaako johtaja johtaa tai markkinamies myydä? Duunari on tehnyt osuutensa, kun on onnistunut tuplaamaan tuottavuutensa vuodessa. Palkka siis kaksinkertaiseksi. Jos johto ja markkinamies eivät ole saaneet mitään aikaiseksi, niin palkkaa heille nolla.

Lue lisää

Jos nyt luit ja ymmärsit miten sinulle vastasin niin on ihan turhaa toistaa samaa ajattelemattomuutta kuin aiemmin eli "Heidän työnsä on tuottaa niitä tavaroita eli varaston arvoa." Tuossa kun on vain murto-osa tuotteen kustannuksista ja siten arvostakin.

Olen yli 30 vuotta suorittanut uusien suunnittelemieni tuotteiden kustannuslaskentaa onka laskelman varaan sitten tuotteen hinnoittelu perustui.

Jos johto ja/tai markkinointi ei saa mitään aikaan, niin ei sinun työläisesikään saa, koska tavara ei kulje ja silloin työntekijöille pitää antaa potkut!

Tietysti luvut sisältävät vääristymiä. Ne kertovat korkeintaan viitteellisesti joitain suuntia. Ei niiden perusteella voi tehdä mitään yleistyksiä. Avaukseni olivat vain vastausta nimimerkki Etutyökkärin yksinkertaistuksille ja ennakkoluuloille. Sotien jälkeinen rakennemuutos oli luonnollisesti selittävä tekijä kasvulle. Tietysti sitä piti poliittisesti tukea ja siinä demarit olivat merkittävin puolue, koska he eivät pyrkineet torjumaan maaltapakoa vaan antoivat rakennemuutoksen jyllätä. Maalaisliitto/Kepuhan sitä vuodesta toiseen jarrutti.

1990-luvun alun lama hyydytti Suomen talouskasvun. Sehän lähti sitten EUhun liittyminen jälkeen Lipposen hallitusten aikana nousuun. EUssakin ongelmana on protektionistinen maatalouspainotteisuus. Se hyydyttää talouskasvua. USAssa ja Kiinassa on panostettu teknologiateollisuuteen ja ne ovat siinä selvästi paremmassa kilpailuasemassa kuin EU. EUn talouspoliittisen painopisteen olisi pitänyt olla teknologiateollisuudessa eikä typerästi maatalous- ja aluepoliittisten kysymysten miettimisessä. Sipilä ei nimenomaan tätä ymmärtänyt. Hän yritti parantaa Suomen huonosti kannattavan elinkeinorakenteen kilpailuedellytyksiä sen sijaan, että olisi panostanut koulutukseen ja tutkimuskehitykseen. Sipilän hallitus sen sijaan leikkasi koulutuksesta, mikä on kaiken järjettömyyden huippu. Ja sinä sanot, että Sipilä jotain syvästi ymmärsi. Hän ei todellakaan ymmärtänyt olennaista.

mielipidepankki kirjoitti:

Tietysti luvut sisältävät vääristymiä. Ne kertovat korkeintaan viitteellisesti joitain suuntia. Ei niiden perusteella voi tehdä mitään yleistyksiä. Avaukseni olivat vain vastausta nimimerkki Etutyökkärin yksinkertaistuksille ja ennakkoluuloille. Sotien jälkeinen rakennemuutos oli luonnollisesti selittävä tekijä kasvulle. Tietysti sitä piti poliittisesti tukea ja siinä demarit olivat merkittävin puolue, koska he eivät pyrkineet torjumaan maaltapakoa vaan antoivat rakennemuutoksen jyllätä. Maalaisliitto/Kepuhan sitä vuodesta toiseen jarrutti.

1990-luvun alun lama hyydytti Suomen talouskasvun. Sehän lähti sitten EUhun liittyminen jälkeen Lipposen hallitusten aikana nousuun. EUssakin ongelmana on protektionistinen maatalouspainotteisuus. Se hyydyttää talouskasvua. USAssa ja Kiinassa on panostettu teknologiateollisuuteen ja ne ovat siinä selvästi paremmassa kilpailuasemassa kuin EU. EUn talouspoliittisen painopisteen olisi pitänyt olla teknologiateollisuudessa eikä typerästi maatalous- ja aluepoliittisten kysymysten miettimisessä. Sipilä ei nimenomaan tätä ymmärtänyt. Hän yritti parantaa Suomen huonosti kannattavan elinkeinorakenteen kilpailuedellytyksiä sen sijaan, että olisi panostanut koulutukseen ja tutkimuskehitykseen. Sipilän hallitus sen sijaan leikkasi koulutuksesta, mikä on kaiken järjettömyyden huippu. Ja sinä sanot, että Sipilä jotain syvästi ymmärsi. Hän ei todellakaan ymmärtänyt olennaista.

Lue lisää

Kun valtio on ajettu umpikujaan, on pakko ryhtyä laihduttamaan. Millään tavalla ei voida taata uuden nousun alkua. Umpikujaan joutumisen syyllä ei ole merkitystä. Toisinaanhan sinne joudutaan ja toisinaan sinne mennään omien toimenpiteiden seurauksena.

Suomessa 1990-luvun lama taittui ja talous kääntyi nousuun jo Ahon hallituksen aikana. Lääkkeet olivat tietenkin kovia, mutta kovaa oli menokin ennen lamaa. Pääsyyllinen Suomen huomattavan korkeaan talouskasvuun 1990-luvun puolivälistä alkaen oli kuitenkin muuan Jorma Ollila.

Mielestäsi siis EU on epäonnistunut täysin kansantaloudellisissa toimissaan. Kieltämättä Suomen jäsenyysaikainen kehitys puoltaa lausumaasi. Suomessa kuitenkin vuonna 2009 vallinneesta lamasta toivuttiin poikkeuksellisen huonosti.

Teollisuusneuvos Vidgren julisti marraskuussa 2009 jossakin lehtihaastattelussa laman päättyneeksi. Julistuksestaan hän sai nuhteet pörssiltä. Oikeassahan hän oli. Helsingissä jäi vahtimatta Suomen etu. Viimeistään Jyrki Kataisen hallituksen aikana olisi hälytyskellojen täytynyt soida.

Katainen kuitenkin keskittyi Euroopan asioihin, vaikka olisi pitänyt keskittyä kotimaahan. Ristiriita johtui Kataisen henkilökohtaisista tavoitteista. Ne ajoivat Suomen asian yli. Nyt olemme samanlaisessa tilanteessa Sanna Marinin suhteen.

Olemme jääneet selvästi jääneet Ruotsista jälkeen. Oletan, että siellä osataan hoitaa työmarkkinapolitiikkaa paremmin kuin Suomessa. Nykyaikaisessa dynaamisessa taloudessa on pystyttävä säätämään kustannustasoa vientimarkkinoiden edellyttämällä tavalla.

Voi tietenkin olla, että kruunun ulkoinen arvo on muuttunut talouden muutoksien mukaisesti. Koska Suomessa eletään olennaisesti kiinteämpien valuuttakurssien mukaisesti, meidän pitäisi reagoida selvästi totuttua voimakkaammin bruttokansantuotteen muutoksiin.

Anonyymi kirjoitti:

Kun valtio on ajettu umpikujaan, on pakko ryhtyä laihduttamaan. Millään tavalla ei voida taata uuden nousun alkua. Umpikujaan joutumisen syyllä ei ole merkitystä. Toisinaanhan sinne joudutaan ja toisinaan sinne mennään omien toimenpiteiden seurauksena.

Suomessa 1990-luvun lama taittui ja talous kääntyi nousuun jo Ahon hallituksen aikana. Lääkkeet olivat tietenkin kovia, mutta kovaa oli menokin ennen lamaa. Pääsyyllinen Suomen huomattavan korkeaan talouskasvuun 1990-luvun puolivälistä alkaen oli kuitenkin muuan Jorma Ollila.

Mielestäsi siis EU on epäonnistunut täysin kansantaloudellisissa toimissaan. Kieltämättä Suomen jäsenyysaikainen kehitys puoltaa lausumaasi. Suomessa kuitenkin vuonna 2009 vallinneesta lamasta toivuttiin poikkeuksellisen huonosti.

Teollisuusneuvos Vidgren julisti marraskuussa 2009 jossakin lehtihaastattelussa laman päättyneeksi. Julistuksestaan hän sai nuhteet pörssiltä. Oikeassahan hän oli. Helsingissä jäi vahtimatta Suomen etu. Viimeistään Jyrki Kataisen hallituksen aikana olisi hälytyskellojen täytynyt soida.

Katainen kuitenkin keskittyi Euroopan asioihin, vaikka olisi pitänyt keskittyä kotimaahan. Ristiriita johtui Kataisen henkilökohtaisista tavoitteista. Ne ajoivat Suomen asian yli. Nyt olemme samanlaisessa tilanteessa Sanna Marinin suhteen.

Olemme jääneet selvästi jääneet Ruotsista jälkeen. Oletan, että siellä osataan hoitaa työmarkkinapolitiikkaa paremmin kuin Suomessa. Nykyaikaisessa dynaamisessa taloudessa on pystyttävä säätämään kustannustasoa vientimarkkinoiden edellyttämällä tavalla.

Voi tietenkin olla, että kruunun ulkoinen arvo on muuttunut talouden muutoksien mukaisesti. Koska Suomessa eletään olennaisesti kiinteämpien valuuttakurssien mukaisesti, meidän pitäisi reagoida selvästi totuttua voimakkaammin bruttokansantuotteen muutoksiin.

Lue lisää

Ehkä taloushistoriamme yksi suurimpia murroksia on ollut sotavuodet ja niiden jälkeinen talouspolitiikka. Silloin ei viisaasti lähdetty laihduttamaan eikä parantamaan menneisyyteen katoamassa olevan elinkeinon eli maatalouden tuottavuusedellytyksiä. Sen sijaan alettiin rohkeasti suunnata kohti uutta eli teollistumista.

Suomen taloutta ei käännetty Ahon hallituksen politiikalla vaan punamullan aikaisella koulutuspolitiikalla. Sen helmi oli Nokia, jonka nousu osui sattumalta parhaaseen mahdolliseen saumaan. Ei tämä mitään Jorma Ollilan ansiota pelkästään ollut. Toki hän nousussa varmaan johti hyvin yritystä, mutta sen nousun edellytykset oli luotu jo ennen häntä.

EU ei ole epäonnistunut täysin, mutta epäonnistunut kyllä siinä, että ei ole älytty luoda eurooppalaista vastinetta USAn teknologiateollisuudelle. Nokia oli tästä pieni poikkeus, mutta sekin pilattiin, kun jäätiin niin sanotusti tuleen makaamaan Applen aloittaessa rynnistyksensä. Jos Nokialla olisi tehty pontevammin tuotekehitystä ja ennen muuta uskottu siihen, meillä voisi olla johtavana brandina maailmassa edelleen Nokia Applen ja Samsungin sijaan. Ollilallakin taisi olla oma roolinsa tässä Nokia tuhossa.

Ruotsin talouteen perehtyneen Juhana Vartiaisen mukaan ero Suomen ja Ruotsin välillä johtui työn tarjontapolitiikasta. Ruotsissa haluttiin nostaa työllisyyttä. Sipilän hallituksen aikana työllisyyden nosto otettiin myös ohjenuoraksi ja Marinin hallitus on jatkanut tätä työn tarjontapolitiikkaa. Ei se nyt oikein ole kuitenkaan tarttunut talouskasvuun sillä lailla kuin Vartiainen oletti. Itse olen sitä mieltä, että meiltä pitäisi lopettaa yritystuet ja antaa luovan tuhon kehittää markkinaehtoisesti taloutta. Koulutus on siihen lääke ja sitä lääkettä Sipilän hallitus parhaansa mukaan tuhosi halutessaan säilyttää nykyisen elinkeinorakenteen. Meillä ei ole Suomessa poliittista halua muuttua ja antaa elinkeinorakenteen muuttua markkinaehtoisesti.

Lipposen hallituksen koulutuspolitiikalla ei ole merkitystä, vaan edellisten vuosikymmenten koulutuspolitiikalla.

Minä en pidä selvänä sitä, että hallituksen kokoonpanot eivät voisi vaikuttaa taloudelliseen kehitykseen huomattavastikin. Poliittiset tahot käänsivät Suomen suunnan teollistumiseen sotien jälkeen. Päätöksenteossa auttoi sotakorvausten maksaminen. Ilman tätä olisimme jääneet maatalouden varaan eli elintasomme olisi ollut umpisurkeaa verrattuna läntisiin verrokkimaihin. Toinen merkittävä päätös oli koulutuspolitiikan vahvistaminen ja ennen kaikkea se, että alettiin aktiivisesti kouluttamaan koko väestöä niin pitkälle kuin kunkin rahkeet sallivat. Se kasvatti Suomen aivopääomaa valtavasti ja Nokian syntymisellekin välttämätön edellytys. On aika lailla sanomattakin selvää, että tästä poliittisesta suunnanvaihdosta vastasivat sosiaalidemokraatit. He näkivät Suomen teollistuneena valtiona, ei maatalousvaltiona.

EU-jäsenyys ei ole ongelma mutta ei ongelmatonkaan. Se on mahdollistanut vapaakauppa-alueen, josta koko alue hyötyy valtavasti. EUssa on hyydyttävää lähinnä sen harjoittama maatalous- ja aluepolitiikka. Sen sijaan pitäisi keskittyä innovaatio- ja tuotekehityspolitiikkaan. EUssa on myös ongelmana se, että se sisältää eritahtisessa kehitysvaiheessa olevia valtioita. Euron osalta tästä hyötyy ennen muuta Saksa, joka saa siitä pysyvää devalvaatiohyötyä, koska euron arvostus määräytyy suunnilleen koko alueen keskiarvon mukaan. Saksan markan arvostus olisi paljon korkeammalla. Soinin populistisille lausunnoille ei kannata antaa mitään arvoa.