Minun kanssa kahdestaan, vai onko tämä palstailu enemmän sinun juttu minun suhteen?
Tykkäisitköhän todellisuudessa jutella
Anonyymi-ap
57608
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 57
Vanhimmat
Ollaanhan me juteltu kahdestaan. Hyvin se on minusta sujunut. Jos jutteluaikaa olisi ollut tuplasti tai triplasti enemmän, mihin oltais päästy jutuissa?
Tämä saattoi mennä ohi. Ollaan kyllä puhelimessa juteltu.
Itsellä näissä pelkoa aluksi, luottamuksen puute enemmän siihen, että oletan liikaa asioita ja luulen, et jos joku mulle jotain sanoo menee aluksi pasmat sekaisin? Väärin ymmärretty ja siksi vaistot pelittää vähemmän normisti, enemmän epäilevästi.
Vaatii aina vähän pureskelua ja sen jälkeen voi juttu luistaa ihan toisella tapaa luottamuksen kasvaessa (halu uskoa tähän olettamukseen). Harmittaa itseä, mut minkä menneille voi, jotka vaikuttaa asiaan? Tykkäisin jutella hyvässä hengessä.
Epäily vähän kaikkea hyvää kohtaan on aluksi olemassa, et tuskin toinen on mihinkään hyvään pyrkimässä mun kannalta katsottuna? Kun en koe olevani riittävä. Tiedostan vähätteleväni itseäni kokemattomuuttani. Vaikea jostain syystä luottaa hyvään?
Itselleen oikeanlaisen kanssa voi olla helppokin jutella ensi jännityksen laannuttua?
Erikoiset yksilöt on juuri se miksi jaksan uskoa tähän ihmiskuntaan. Naamatusten silmästä silmään on aina parasta tavata sellaisia. Mutta tämä homma toimii oudosti, joten joskus joutuu tyytymään tietoon että taas yksi sellainen on jossain. Kyllä sekin lämmittää sydäntä.
Et ehkä tiennyt mut mä oon aika etevä small talkin ylläpitäjä irl. Mut en tiedä miten se sun kans sujuis.
Tunnistaminen täällä on aika mahdotonta.
En itse usko että täältä voi ketään oikeasti löytää.
Onnea teille jos löydätte toisenne täältä.
Ei se kai mahdotonta ole.
Niin, sä oot semmonen tyytti, mitä ei voi tulkita väärin.
T.juuppalesta.....
https://m.youtube.com/watch?v=uq05v8356vU
Jos minulta tätä kysyttäisiin, vastaisin, ettei tämä koskaan korvaa sitä, mitä voi syntyä kahden ihmisen vastakkain tapahtuvassa vuorovaikutuksessa. Hyvässä ja pahassa. Toivottavasti tavoitat ihmisesi tuolla reaalimaailmassa.
Ketä sinä mahdat kaivata?
Varmaankin jotain saavuttamatonta, mutta en täydellistä kuitenkaan.
Mikä tekee siitä saavuttamattoman? Realimaailmassa kommunikointi on kyllä hyvä vinkki, johon on helppo yhtyä.
Olen tähän saakka etsinyt hyvää, arvostavaa ihmissuhdetta sieltä, mistä sitä ei ole löydettävissä. En tarkoita palstaa. Luottamus on kaikki. Ilman sitä ei ole mitään.
Toivottavasti et etsi sitä niin kovasti, ettet huomaa sellaisen löytyvän aivan nenäsi edestä.
Sepä luotettavat suhteet on aina ein
Ei ikinä. Vain kaveri materiaalia..
Ei niitä omien haavekuvien ja odotusten täydellisiä tyydyttäviä .
Ja ne asuu naapurissa tai samalla alueella
Et niitä voi nähdä usein .
Ja yhdessä vietetty aika on aivan olennaista.
Ei korvien välissä Salas haaveili netissä
Netti haaveili ei johda mihinkään
Mutta irl ja irli kohtaamiset ja yhdessä tekemiset voi johtaa mihin vain .
Sivusta
Nyt meni kyllä hieman ohi viestisi.
Jos saisin mahdollisuuden istuisin vastakkain silmiin katsoen ja juttelisin mukavia ja syvällisiä vaikka koko yön.
Ota se mahdollisuus, kun tarjoutuu tilaisuus :)
Eikös tällainen mahdollisuus juuri ollut?
Ei juteltu.
Minäkin olin toiveikas, mutta hänyä kiinnosti muut naiset ja asiat, ei minulle edes katsetta uhrannut.
No mutta naisia spedeille pimatsuille sun muille esittävä äijä, mieshän jolkottaa siihen suuntaan missä ruokaa on. Sulle ei selvästi ole kun vaivaudut pitämään tätä näytelmää näille, joilla ei ole muuta elämää kuin tirkistellä asioita mitä ei ole
Hän naisen kanssa voisin todellisuudessa todellisesti jutella, mutta valitettavasti meidän välinen todellisuus on jäänyt menneisyyteen kauan sitten
Tykkään olla hänen kanssaan kahden kesken.
https://www.youtube.com/watch?v=eUS0NgH94_k&list=RDeUS0NgH94_k&start_radio=1
Hänestä huokuu rauha,joka tarttuu ja rauhoittaa mielen.Hänen läsnäolonsa on kuin lahja,joka saa sydämen keventymään.Hänen kanssaan voi olla täysin oma itsensä,ja tuntea olonsa hyväksytyksi.
Minä en ole jutellut tällä palstalla kenenkään kanssa, olen vain lukenut viestejä ja ihmetellyt onko tämä todellakin läpileikkaus suomalaisesta ihmisestä olemmeko todellakin näin yksintäkertaisella tasolla!!
Jos mies on kiinnostunut mutta ei osaa / uskalla tulla juttelemaan tuolla oikeassa elämässä niin eiköhän se jo kerro jotain hänestäkin.
Aikuinen ihminen kyllä haluaa jutella mieluummin kahdestaan kun jonkun palstan välityksellä että siitä kun ottaa nyt sitten koppia ja lähestyy sitä kohdettaan. Jos kerran on kiinnostunut niin ei aina tarvitse odottaa että toinen tulee ja tekee aloitteen ( taas ), varsinkaan jos itse on antanut pakit mutta tullutkin ehkä katuma päälle.
Haluaisin todellakin jutella Kulta Rakas! Haluan tältä palstalta pois lopullisesti. Olemme perhe tänä kesänä jos molemmat haluamme. Kaikki on valmista arkeen ja yhteiseen huolenpitoon ja Rakkauteen. On olut niin paljon varjoja mikä on on pitkittänyt suhdettamme yhteiseen kotiin. Sinä olet juuri se Nainen kenet haluan ja voit olla varma etten irti päästä enkä petä... miehesi ❤️
Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta.
Run to the hills run for your life. Mutta joo tämä koko ketju on aloittajaäijän rakentama haavemaa, missä käsitellään tunteita monenkirjavasti. T naiselta
Eli se vastailee itselleen hyviä pahoja ja rumia mikä tässä on niin kovin vaikea sisäistää?
Voitaisiinko tavata samassa paikassa jossa viime viikolla nähtiin. Iso talo siinä ulkopenkillä aurinkovarjon alla missä istuit naisystäväsi kanssa...Saat varmasti halauksen ja suudelman huulillesi...Mieheltäsi ❤️
Ei olla nähty viime viikolla…
No en tykkää olet mt potilas aivoiltasi jenni
Naiset juttelee ensin koko kylän kanssa ja sitten vasta sen miehen kanssa pitäähän sitä juoruta on elämä niin köyhää.
Ai, oon sitten aika iso poikkeus.
Sinä juoruilet vain pienemmälle piirille, mutta juoruilet kumminkin.
Hyvin hyvin vähän kenestäkään... olen sellainen vaikenen kuin muuri tyyppinen.
Sorrun kyllä välillä valittamaan joistain ihmisistä ja nekin pieniä juttuja sekä tiedostan senkin johtuvan omasta väsymyksestä tai stressistä.
Ei kiinnosta mistä johtuu. Et ole luotettava ja that's it.
En olisi ikinä valinnut palstailua, odotin irl-keskustelua aikani, kunnes aikaikkuna suljettiin...
Joo kuule.
Kyllä, haluan jutella. Tämä on toiminut vain lämpiönä.
Meillä ei loppuisi juttu miehen kanssa, ei vain luotettu siihen, että hyvä juttu olikin oikeasti hyvää. Pelko tappaa hitaasti kaiken kauniin, jos antaa sille vallan. Pakeneminen ei ratkaise mitään, ei toisten kuuntelu, mutta siihen voi ajautua. Jatkuu se elämä silti niinkin.
Meillä toimii puhuminen tai vaikka vaan ollaan puhumatta, yhteisiä juttujakin riittää ettei tekeminen lopu kesken ei kerkeä edes tylsistyä. M-N
Ei olla koskaan kahdestaan
ollaan joskus oltu?
Haluaisin jutella kahdestaan. Täällä on kuitenkin oltava niin kauan, ku kohdataan taas🤍🩷
Kuka kenen kanssa ei nappaa harvemmin naiset on juurikaan osannu kanssani keskustella ja aina valittavat että se olen minä joka ei osaa keskustella ja seuraavaksi itkevät jos kun satun jonkun naisen kanssa kaupungilla juttelemaan miksi siis näen helpommaksi olla yksin en v ittu jaksa enään tähän ikään sitä ainaista kitinää teet niin tai näin ni aina teet väärin v ittua otitte ne tumpelot ensimmäisiksinne kysymyksenä oliko niin tärkiää päästä neitsyydestä ettei si ole sitä netistä oppinu jos ei sillä kerran itselle ole mitään arvoa kyllä siitä joku öljymiljonääri vähintäänkin miljoonia maksaa kun dubaissa käväsee
Miksipä ei niitä näitä, säitä, voisikin tuolla kohdatessa. Mutta jos ajattelet jotain sitä syvällisempiä niin en ole koskaan halunnut mitään sielujen yhteyksiä. . On jo tarpeeksi vaikeaa kertoa totuus itselleen.
Se riippuisi kai sanoista ja asioista koko temppu... tasapaino iloisten aiheiden ja vakavien rakkauteen liittyvien kysymysten välillä silloin, kun se ei enää tunnu niinkään mahdolliselta tai surullista, ei ehkä enää edes kovin tarpeelliselta.
Sydän on särkynyt. Keskustelu vain pahentaisi olotilaani. Hän sivalsi täysin vailla mitään armoa, kun minä rakastin koko sydämestäni. Minua ei satuteta enää.
Ohi!
No en kyllä sinulle vastannutkaan, kunhan kirjoitin omasta kokemuksestani.
Ei ole mitään keskusteltavaa. Enää.
Toki voidaan mikään ei ole muuttunut, trolleja kun riittää livessäkin.
Kysy siltä, jonka kanssa olet viestitellyt, jätä muut rauhaan.
Vähän lannistunutta ja teennäistä kommentointia palstaäijälle jo pidempään ollut sinulla, palstan rauhan puolustaja🤦♀️ TT
Anteeksi, mutta minä vuonna tapasimme ja missäpäin maailmaa?