Olen puolitoista vuotta ollut avopuolisoni tilalla ns. emännöimässä. Ehkä sitä on ollut vain liian kiltti ja antanut kävellä yli. Kuitenkin mittani nyt viikolla täyttyi.
Mäpä alotan ihan alusta.
Viime kesänä mieheni setä oli käymässä puolisonsa kanssa, asuivat tuolla vanhusten mökissä (heillä on siis oma talo) muutaman yön. Sitten vieraat tulivat tietenkin meillekin. Olipa vaikea siinä sitten olla mukava ja jutella, kun appi ja anoppi oli esiliinana. Appi kuunteli koko ajan vieressä ja anoppi siivosi kukkapenkkiä ja keräili risuja pihasta. Meidän pihasta! Se kävi jo edellisellä viikolla huolehtimassa, että mihinkä meidän roskapönttö siirretään, kun ne vieraat tulee. Kun se oli kuulemma liian näkösällä autotallin seinustalla.
Ja joka samperin hiehon poikimisen se haluaa tietää. Se on töissä paikallisessa marketissa, ja se alkaa sielläkin kyseleen ja urkkimaan kaikenmaailman asioita. Mihin tulee perunamaa meillä, millon se ja se poikii vai onko jo peräti poikinu...Se leikkaa vielä mieheni hiukset. Kerran oltiin yhdessä kaupassa, ja se oli sitten meidän kassalla. Siinähän se sitten alko esitelmöimään miehelleni että sun pitää ostaa hilsesamppoota, huomasin silloin tukanleikkuussa että sulla on hilsettä! Minäpä meen hakemaan, minä tiiän mikä se on hyvä. Arvaa tympäsikö toi ainainen holhoaminen.Onneks oli kaupassa hiljasta.
Sitten uudempiin tapahtumiin.
Meillä kaadettiin pihasta jokunen puu muutama viikko sitten. Ne pätkittiin semmosiksi palasiksi, jotka oli tarkotus sitten polttopuiksi pieniä. Mieheni oli jo sopinut halontekokoneen lainasta. Mutta kuinka ollakaan, appiukko oli sitä mieltä ettei kannata noin vähän takia sitä konetta, hänpä ne joutaa pilkkoa. Mulla oli siinä risusavotta, joista sahasin iltapuhteena saunapuita. Sehän tietenkin sitten kajosi niihinkin, mieheni sitten sanomaan sille kiireesti että minä haluan ne katkoa. Se kyllä karsi ne, mutta ei sitten katkonut. Se siinä huhki aamupäivän, sitten ilmeisesti lakkasi huvittamasta kun se ilmoitti minulle että hän jättää nuo loput pilkkomansa polttopuut minun kasattavakseni. Sitten se oli tympeän olonen kun postit kävin hakemassa ja annoin sille niiden postin. Ilmeisesti se kiskas herneen nenäänsä jo siinä vaiheessa, kun ei saanukaan toimia oman päänsä mukaan.
Sitten yks aamu huonojalkainen lehmä ei päässyt ylös parresta vaan makoili peräpää siellä paskakourussa. Vanha isäntä sitten oli apuna kun koottiin sille nostoteline alle. Lehmä nousi ylös ja jaloilleen ja lähti kävelemään. Päätettiin niin että pannaan se ulos ja lopetetaan se jos ei se toivu. Ukko siihen sitten että kyllä se pitää nyt lopettaa se lehmä. Minähän sanoin varmaan ekaa kertaa koko aikana että minä oon kyllä eri mieltä. Johan alko ääni kiristymään: Kun pellollekin pitäs ehtiä.jos joka aamu pitää tuollanen homma tehä lehmän nostamiseksi ylös, niin ei kerkiä toukotöille ollenkaan. Mä en sanonut mitään koska olin asian päättänyt ja lähdin lehmän kanssa pihalle. Teki kyllä mieleni sanoa, että paljonkos sulla on tuota peltoa? Ja paljonko karjaa? Ukko on ollu eläkkeellä jo 7 vuotta.Ne kuvittelee että ne saa käskeä miten huvittaa.
Ja sitten se viimenen niitti. Eräänä aamupäivänä tuvassa tein noita aamun tiskejä yms. Näin ikkunasta jotain joka sai mut näkemään punaista. Meillä oli navetan ladon edessä sellanen törkykasa. Ei tietenkään mikään nätti, mutta meidän törkykasa, joka mulla oli tarkotus siivota hetikohta pois. Siellä anoppi ja appi siivoaa sitä kasaa pois tohkeissaan, ja mieheni oli mukana. Vai toukotöille kiire. Kiire on vaan sillon kun minä ehotan jotain.
Minä nappasin kengät jalkaan ja takin päälle ja menin sanomaan että nyt kyllä loppu tuollanen peli. Ette te voi tulla tänne sanomaan mitä tehdään milloinkin. Ja sanoin miten paljon mua loukkaa mun kun varpaille astutaan. Mutta ne tuskin kuuli sanaakaan siitä, kun ne alko paasata mulle kuinka mun tulis mennä itteeni ja näin nämä hommat on meillä aina tehty. Ja kyllä he tulevat tänne ihan niinkuin lystäävät, kun kerran haluavat auttaa.
Ei ole pariskuntaa näkyny sen koommin, siitä on nyt jo muutama päivä.
Että vinkiksi luopuneille vanhemmille. Älkää tupatko väkisellä apuun. Meillä siitä on suurempaa haittaa kuin hyötyä. He tulevat tänne tekemään mitä huvittaa, eikä ne ajattele, että tämä on munkin kotini. Miestäni se ei haittaa niin kovasti, mutta mulla pitää olla pihapiirissäni oma rauha. Ei oo kiva jos päivällä appiukko maleksii meidän pihamaalla ja anoppi illalla. Appi siirtelee tavaroita oman mielensä mukaan, suksetkin oli keväällä häipynyt seinän vierestä, minä jo ajattelin että varkaita on käynyt. Appiukko oli vain päättänyt että hiihtokausi on ohi. Sieltähän ne löyty varastosta. ei vaan viittiny mainita mitään. Mehän olis voitu vaikka sanoa sille, mihin ne kuuluu viedä, sehän ei sille passaa.
Ei ne koskaan kysy, että missä tarvittas apua, mikä työ olis oikeesti tärkeä tehä. Ei nurkkien kaapiminen auta meidän kiireitä yhtään. Ne taitaa haluta auttaa itseään enemmän kuin meitä.
ei mulla muuta, oli pakko tulla kertomaan, kun ei jaksa itekseen miettiä vaan tätä asiaa.
Herne nenässä
17
1408
Vastaukset
- Hanna
sinua hyvin...
Meillä asuvat samassa pihapiirissä. Minä olin vain jo alussa niin äkäinen, että tein rajat selviksi, mikä on meidän ja niiden. Pihamaita myöten. Oli tympeää, kun mieheni siskokin änkesi navettapihamaalle tilakauppojen jälkeen. Minä vain olin paikalla, siis navetassa, kun huomasin, että se oli tullut sinne navetan eteen tupakalle (ei asunut enää tilalla). Kävin sille rauhallisesti, mutta tiukasti, sanomassa, että omistussuhteissa on tapahtunut muutos, tämä piha on nyt meidän kotiamme, käydä saat, mutta minä en ennätä työaikaan seurustelemaan, että tulisitko ilmoittaen, ja meidän talon puolelle. Siitä ei ole ollut ongelmaa sen jälkeen. Anoppi ja appi ei ollut niin helppo pala. Poliisin voimin piti anoppi palauttaa "omalle mailleen". Tuli navettaan riehumaan. No nyt on sekin puoli kunnossa, ja tullaan toimeen niiden kanssa. Lailla pitäisi kieltää samassa pihapiirissäkin asumiset.- Opittavaa olisi
Sitä saat mitä tilaat.
- Aloittaja
Enhän mä sitä veljeä muistanutkaan ollenkaan. Sillekin piti sanoa ihan kovasti ennen kuin meni jakeluun. Sitäkään ei meillä sen jälkeen näkynyt varmaan kuukauteen. Nyt me ollaan ihan sujut.
Yhtenä iltana istuimme lomittajan kanssa kahvipoydässä. Oltiin just tultu lomareissulta ja ajattelin että saa vielä tämän illan olla rauhassa, kun aamulla joutuu taas navettaan.
Kuinka ollakaan, tämä velipoika änkeää meille jonkun kaverinsa kanssa korjaamaan sen kaverin tietokonetta. Mulla palo pinna jo siinä vaiheessa kun se alkaa kyselemään että onko kahvia. Minä sitten kysymään että onko vanhempies luona kahvi loppu vai miksi te tänne tuutta sitä juomaan. Vastaus oli että ei me olla ees vielä käyty siellä. Ne sitten levitteli ne kamppensa meidän työhuoneen lattialle, mulla ei enää pokka pitänyt, pistin isännän asialle ajamaan ne pois. Pojat lähtivät häntä koipien välissä. Sai isäntäkin jo oppia sen ettei tuollasta sallita meillä.
Joskus tuo ukkokin on niin nahjus, että se antaa tehä mitä vaan. Monesti tää elämä on niin masentavaa, alistavaa. Tunnetta siitä että kaikki jyrää yli eikä mulla oo mitään sananvaltaa. Sitä pitää näköjään kyynärpäätaktiikalla ottaa se oma tila. Ehkä ne vanhukset luulee että me ei pärjätä ilman niitä.
Vaan minä oon päättänyt näyttää että me pärjätään. Taidetaan pärjätä jopa paremmin, kun kukaan ei käy halkomassa hiuksia navetan siisteydestä tai pihapiirin epätäydellisyydestä. Meillä on joskus vähän epäkohtia ympäristössä ja anoppi ei voi sietää sellasta. Se pistää appiukon asialle, jos on liian vaativa homma itelleen. oon asunu niiden kanssa saman katon alla muutaman kuukauden ja tämän kyllä tulin huomaamaan. Sillä on helkkari haukan silmät, se näkee kyllä kaiken. Ja sekaantuu.
Vaan tämä pihapiiri on meidän, ei sitä voi tulla muokkaamaan mieleisekseen kukaan ulkopuolinen.Mulla on tästä kyllä vähän huono omatunto, nyt oon ite astunu toisen varpaille. Mutta en halua olla aina kynnysmatto, oon ollut liian kiltti liian kauan.
Kiitos sulle, Hanna. Musta tuntu että oon tämän asian kanssa ihan yksin. Eipä kyllä mulla oo ketään joka puolustais, mies ei ota kantaa vaan keikuttelee molempien puolella. No,kaippa tämä kasvattaa luonnetta.... - tiksu
Meillä asutaan jo monetta vuotta samassa talossa! Ei ole ongelmia ollut, vaan eipä minulla olisi aikaa ruokaa joka päivä laittaakaan saati siivota.
Mukava on kun on joku kotimiehenä loman aikana, ei tarvitse hätäillä mitä tapahtuu jos lehmät karkaa tai vedet menee poikki. Lomittajakaan ei paikalla ole 24 tuntia vuorokaudessa silloin.
Tai kipeänä, viimeksi viime talvena piti koko yön oksentamisen jälkeen pyytää vanhuksia navetalle töihin kun en kertakaikkiaan pystynyt eikä isäntä osaa oikein yksin lypsää.
Huolehtiihan tuo anoppi koko ajan kuka poikii ym. Jaksan kyllä sille vastailla, minua väsyttää enemmän riitely kuin työnteko ja mitäpä haittaa siitä on jos hän tietää mitä navetalla tapahtuu? Kun kolmekymmentä vuotta on elämästään antanut tilan eteen ja karjaa hoitanut, olisi minusta suorastaan kamalaa sulkea hänet ulkopuolelle.
Appi auttaa peltotöissä, ehdottelee tottakai missä järjestyksessä tehdään mutta kun sanotaan reilusta ettei käy niin sujuu.
Kenties kaikki ei olekaan anopin vika, ehkä me tilalle ulkopuolelta tulevatkin voisimme enmmän ottaa huomioon miltä tuntuu jättää tila nuorten haltuun. Osaammeko sitten itse ajallamme jättää kotimme ilman että tuntuu pahalta? - Aloittaja
Opittavaa olisi kirjoitti:
Sitä saat mitä tilaat.
Kuka olet ja mitä tarkoitat? Ja kenelle. Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kotirauhaan. Minusta on kotirauhan häirintää jos tullaan huseeraamaan naapurin pihamaalle ja maatilalle omin päin, olkoonkin vaikka sitten omasta lapsesta kyse. Ja vielä päivittäin.
Älä tuu tänne palstalle ärsyttämään, sano mitä sulla on sanottavaa äläkä härnää. - Aloittaja
tiksu kirjoitti:
Meillä asutaan jo monetta vuotta samassa talossa! Ei ole ongelmia ollut, vaan eipä minulla olisi aikaa ruokaa joka päivä laittaakaan saati siivota.
Mukava on kun on joku kotimiehenä loman aikana, ei tarvitse hätäillä mitä tapahtuu jos lehmät karkaa tai vedet menee poikki. Lomittajakaan ei paikalla ole 24 tuntia vuorokaudessa silloin.
Tai kipeänä, viimeksi viime talvena piti koko yön oksentamisen jälkeen pyytää vanhuksia navetalle töihin kun en kertakaikkiaan pystynyt eikä isäntä osaa oikein yksin lypsää.
Huolehtiihan tuo anoppi koko ajan kuka poikii ym. Jaksan kyllä sille vastailla, minua väsyttää enemmän riitely kuin työnteko ja mitäpä haittaa siitä on jos hän tietää mitä navetalla tapahtuu? Kun kolmekymmentä vuotta on elämästään antanut tilan eteen ja karjaa hoitanut, olisi minusta suorastaan kamalaa sulkea hänet ulkopuolelle.
Appi auttaa peltotöissä, ehdottelee tottakai missä järjestyksessä tehdään mutta kun sanotaan reilusta ettei käy niin sujuu.
Kenties kaikki ei olekaan anopin vika, ehkä me tilalle ulkopuolelta tulevatkin voisimme enmmän ottaa huomioon miltä tuntuu jättää tila nuorten haltuun. Osaammeko sitten itse ajallamme jättää kotimme ilman että tuntuu pahalta?Meillä ei sellanen onnistu. Kovapäisiä ovat molemmat vanhukset, ei ne suostu mihinkään kompromisseihin. Varsinkaan appi, se kiskasee tuon herneen nokkaansa heti, kun vähänkin väittää vastaan. Ja sitten se mököttää. Ei sellasen kans voi asua saman katon alla, joka ei oo valmis joustamaan.
On ihan hyvä että ei vähään aikaan näykään. Ei olla voitu edes postiamme ite hakea koko aikana, kun ei hennonu sanoa, ettei tartte tuoda. - Hanna
tiksu kirjoitti:
Meillä asutaan jo monetta vuotta samassa talossa! Ei ole ongelmia ollut, vaan eipä minulla olisi aikaa ruokaa joka päivä laittaakaan saati siivota.
Mukava on kun on joku kotimiehenä loman aikana, ei tarvitse hätäillä mitä tapahtuu jos lehmät karkaa tai vedet menee poikki. Lomittajakaan ei paikalla ole 24 tuntia vuorokaudessa silloin.
Tai kipeänä, viimeksi viime talvena piti koko yön oksentamisen jälkeen pyytää vanhuksia navetalle töihin kun en kertakaikkiaan pystynyt eikä isäntä osaa oikein yksin lypsää.
Huolehtiihan tuo anoppi koko ajan kuka poikii ym. Jaksan kyllä sille vastailla, minua väsyttää enemmän riitely kuin työnteko ja mitäpä haittaa siitä on jos hän tietää mitä navetalla tapahtuu? Kun kolmekymmentä vuotta on elämästään antanut tilan eteen ja karjaa hoitanut, olisi minusta suorastaan kamalaa sulkea hänet ulkopuolelle.
Appi auttaa peltotöissä, ehdottelee tottakai missä järjestyksessä tehdään mutta kun sanotaan reilusta ettei käy niin sujuu.
Kenties kaikki ei olekaan anopin vika, ehkä me tilalle ulkopuolelta tulevatkin voisimme enmmän ottaa huomioon miltä tuntuu jättää tila nuorten haltuun. Osaammeko sitten itse ajallamme jättää kotimme ilman että tuntuu pahalta?seurusteltiin, puhuttiin selväksi, ettei saman katon eikä samaan pihapiiriin ruveta. Anoppikin oli silloin kovasti tuota mieltä, sanoi, että on itse joutunut kärsimään niin, kun anoppi asuu yläkerrassa. En haluaisi asua omienkaan vanhempien kanssa yhdessä. Ja menin naimisiin mieheni kanssa, en hänen lapsuusperheen kanssa. Sovittiin, että kun tilakaupat tehdään, vanhukset muuttavat tilalta pois. Mutta hepä tekikin täyskäännökseen. Eivät lähteneet! Heidän vika tämä on.
- Aloittaja
Hanna kirjoitti:
seurusteltiin, puhuttiin selväksi, ettei saman katon eikä samaan pihapiiriin ruveta. Anoppikin oli silloin kovasti tuota mieltä, sanoi, että on itse joutunut kärsimään niin, kun anoppi asuu yläkerrassa. En haluaisi asua omienkaan vanhempien kanssa yhdessä. Ja menin naimisiin mieheni kanssa, en hänen lapsuusperheen kanssa. Sovittiin, että kun tilakaupat tehdään, vanhukset muuttavat tilalta pois. Mutta hepä tekikin täyskäännökseen. Eivät lähteneet! Heidän vika tämä on.
Väen vängällä nuokin tuohon lähelle halusivat jäädä. Jos olisin voinut asiaan vaikuttaa, en olisi tuosta tonttia heille myynyt. Sitäpaitsi lähempänä keskustaa sais jo eurollakin tontin. Anopilla olis lyhyt työmatkakin. Se kai olis kaikille paras. Varsinkin jos tällanen meno vielä jatkuu.
Kyllä se taitaa olla niin, että vanhuksilla ei ole halua luopua ja aloittaa toisenlaista, vapaampaa elämää. Vaan ne haluaa vielä vuosien päästäkin tehä aina vaan niitä samoja juttuja. Olla niin isäntää ja emäntää, ja astua nuorempien varpaille yhtenään. Herää kysymys, miksi sitten luopuivat tilanpidosta, jos ei kerran ilmankaan pärjää. Ja kyllä paljon kehuja työstä kuule karjatilan vanhemmilta emänniltä, aina ne valittaa kuinka raskasta se oli. Mutta silti ne väen vängällä jatkaa ja jatkaa ja tunkeutuu joka paikkaan.
Aina ei oikeen tajua....
Meillä ei viiti edes grillata kesällä kun tuntuu että joku kyttää koko ajan. Istutan niin helvetinmoisen kuusiaidan väliin että eivät mahdu kulkemaan meidän takapihan poikki(sitäkin ne harrastaa, koskaan ei tiedä minkä ikkunan takana joku hiippailee) eikä näy läpi.
Se talokin on rakennettu niin, että keittiön, kodinhoitohuoneen ja makuuhuoneen ikkunat ovat meille päin. Ettei varmasti jää mitään näkemättä. Kyllähän tässä jo tulee vainoharhaseks.
Hermostuttaa jo valmiiks, kun laidunkausi alkaa ihan just, ja appiukko on tehnyt yleensä aitaukset. Joka kesä mieheni valittaa, kun ei se tee niitä oikein. Sähkö ei kulje ihan perimmäiselle laitumelle ollenkaan ja veräjätkin on mitä sattuu, huonoista värkeistä koottu. Ja kun minä yritän sanoa, että ei kaikkea romuja säästellä, jos tehdään tosissaan hommia. Hankitaan kunnon vermeet. Mutta ei, nuuka mikä nuuka. Vaikka ei oo edes sen rahoista pois.
Tuokin kuja, mistä lehmät kulkee laitumille, oli
aidattu pitkälti meidän nurmikolle, ainakin puoli metriä meidän nurmikolla. Leikkaa siinä sitten sähkölangan ali nurmikkoa.
Saapa nähä joko se kohta nielee ylpeytensä ja tulee niitä aitoja kokoamaan. Toivottavasti ei tule, kun se tekee ne miten sattuu. Eikä sille voi antaa palautettakaan kun se ei kestä sitä olenkaan. Se lähtee mököttämään ja jättää hommat puolitiehen. - ierikka
Onhan tuota riittänyt itsellekin tuosta vanhemmasta sukupolvesta harmia. Emännän vanhemmat tulivat toukotöihin kaveriksi, varmaankin hyvää tarkoittaen mutta silti aikamoinen rasite. Appi ukko on niin tarkka niistä pihan siisteyksistä ym minun mielestä toisarvoisista asioista ja tuo vielä ne kantansa julki. Eilen se erehtyi viimeisen virheensä tekemään kun autooni istahti ja alkoi luennoimaan että pitäisi auto siivota sisältä!ei enää ymmärrystä riittänyt vaan tuumasin että hommaa joku joutilas siivoomaan niin hyvä tulee, minä en autoja jouda tähän aikaan vuodesta nuolemaan. on tässä nyt saanut vähän rauhaa ympärilleen kun appi hiukan älysi miettiä sanojaan.
- Aloittaja
Tänä aamuna kiskottiin tuohon pellolle lehmien juottovaunu. Ilmeisesti hallitus on tahollaan päättänyt, että nyt pannaan elukat laitumelle. Anoppi on taas tainnu pistää nokkansa asiaan joka ei sille kuulu.
Tuo vanha traktorinraatokin piti raahata meidän tontille, koko kevään se on saanu olla vanhuksien pihalla. Minusta tuon joutais romuttaa, on se sen verran hirveä kapistus.
Ollaan päätetty rakentaa uusi navetta, tuo vanha ei palvele enää ketään. Mua ei kyllä yhtään kiinnosta ajatella koko asiaa tämän enempää. Vähän luulen että meidän tiet erkanee ennen pitkää. En usko että mä haluan jatkaa tuolla mieheni valitsemalla linjalla. Että vanhemmat saa sanella tahdin, ei yhdessä sovita mistään. Ja vaikka sovitaan, sopimuksesta ei tarvi pitää kiinni. Eikä lupauksiaan toteuttaa. Siis mulle. Muille kyllä.
Mun voimat on ihan lopussa, en jaksa enää yhtään. Tuntuu niin raskaalta lähteä pois, oon niin jo kiintyny noihin eläimiin, ja ehkä jotenkin tuohon mieheenkin. Enkä mä tiedä mihinkä edes menisinkään, mitä alkaisin tekemään. Mutta tosiasia on se, ettei täällä mikään muutu. Saan pahoittaa mieleni jatkuvasti, kun tuntuu ettei mulla oo sananvaltaa, eikä mun mielipiteitäni oteta tosissaan. Ts. mikään ei mene kaaliin. Ukot käy sotkemassa kaikki paikat eivätkä vahingossakaan korjaa jälkiään. Meillä on ollut jo monta kuukautta navetan ladossa jyväkasa. Vanha ukko teki sinne jyväsiilon, josta sähkömylly jauhaa itekseen jauhoja eläimille. Vaan kun se teki sen puusta, eihän sen liitokset pitäny. Nyt siellä on evästä kovasti varpusille. Joista ne sitten valittaa kun niitä on liikaa.
Minu kai ne pitää siivota pois, ei ne siivoa ite, vaikka appiukolla olis kyllä aikaa. Se on melko raskasta hommaa jyvien lapiointi. Sitäpaitsi kun tuo lato on melko ahdas, sillekin tilalle olis muutakin käyttöä.Kai sitä pitää ottaa härkää ja itteään sarvista ja mennä lapioimaan. On jo valmiiks selkä niin kipeä, ettei päässy kunnolla sängystäkään ylös.
Mä en vaan jaksais aina alistua kaikkeen "joutaviin" hommiin. Mun oma isä oli alistava ja määräilevä, oikea tyranni. Mä en enää halua sellasta kokea.
Kunpa asioista edes yhdessä neuvoteltas, niin asia olis eri. Mutta ei, kaikki tekee ja elää just niin kuin itteään huvittaa. Miksipä minä en sitten sais. No siksi kun mulla ei oo oikeutta. Mähän olen miniä.- Hanna
se varmasti on. Meillä eivät onneksi sekaannu enää tähän tilanpitoon. Mutta silmä- ja korvapuoleksi tässä on pitänyt opetella, kun pihamaalla liikkuu. Pitää osata olla niin, ettei näe anoppia&appea, jos ovat omalla pihamaallaan.
Voisitko pitää lomaa tai voisitko lähteä miehesi kanssa pienelle lomalle? Hieman etäisyyttä tilaan. Minulle oli joskus kaupalla tai kirjastossakin käynti pieni tuulahdus. Teillä ei taida olla vielä lapsia? Minä olisin varmaan tämän yhteiselon lopettanut, jos ei olisi ollut lapsia. Onko sulla alan koulutusta, siis oletko käynyt maatalousalan kouluja? Jos et, voisitko mennä sellaiselle, räätälöidylle kurssille? - Aloittaja
Hanna kirjoitti:
se varmasti on. Meillä eivät onneksi sekaannu enää tähän tilanpitoon. Mutta silmä- ja korvapuoleksi tässä on pitänyt opetella, kun pihamaalla liikkuu. Pitää osata olla niin, ettei näe anoppia&appea, jos ovat omalla pihamaallaan.
Voisitko pitää lomaa tai voisitko lähteä miehesi kanssa pienelle lomalle? Hieman etäisyyttä tilaan. Minulle oli joskus kaupalla tai kirjastossakin käynti pieni tuulahdus. Teillä ei taida olla vielä lapsia? Minä olisin varmaan tämän yhteiselon lopettanut, jos ei olisi ollut lapsia. Onko sulla alan koulutusta, siis oletko käynyt maatalousalan kouluja? Jos et, voisitko mennä sellaiselle, räätälöidylle kurssille?Eihän meillä oo lapsia, tuskin tuleekaan,jos näin jatkuu. Monesti oon huokassu että hyvä kun ei oo.
Mä en kyllä nyt just jaksais niiden kanssa, hyvä kun jaksaa noiden eläinten kanssa. En tiedä sitten tuosta opiskelustakaan, kuinka siihen riittäis energiaa. Lomaa mulla kyllä olis käyttää. Tekis mieli ottaa viikon loma ja lähteä jonnekin...jättää ukko tänne pöristelemään apulantojaan. Kaikilla olis hyvä mieli. Tosin kyllä kun kissa on poissa niin hiiret hyppii pöydällä. Anoppi hyökkää heti navettaan siivoamaan. Perkele kun otti kerran kupoliin, kun isäntä oli tyräleikkauksessa keväällä. Se meni sinne su-iltana, eikä meille annettu lomittajaa sunnuntaiksi. Jouduin pyytämään vanhuksia kaveriksi iltanavetalle. Anoppi sitten tuli kyllä, mutta sen aika meni siivoukseen. Kyllähän se lypsi tietenkin, mutta ei muuta. Minä sain tehdä kaiken muun. Se kolas parsia varmaan tunnin ja toisen mokoman kynsi maitohuoneessa. Oli viimenen kerta kun pyydän. Yksin tuntuu sujuvan paljon paremmin.
Se ei oikein tunnu tajuavan että 28:n lehmän karjassa on pikkusen ripeempi tahti kuin 10:n lehmän. Se ei kyllä ajattele mitään muuta kuin siivoamista. Joskus tympii kun se käy kehumassa miten paljon se on siivonnu millonkin, kuinka hän on pyyhkiny seinät ym...Tuntuu aina että se kattelee tarkaan kaikki paikat kun se käy.
Taas mä jauhan tätä samaa...on vaan niin paljon jääny hampaankoloon.
- Aloittaja
Nyt oon taas asiaa miettinyt. Noiden vanhusten on turha oottaa että minä lähden sovittelemaan tätä tilannetta. Myönnän, että sanoin ehkä vähän liian kovaäänisesti kantani, mutta tulee sitä sanottua aina kaikenlaista muullonkin.Ei ollu paha.
En voi ottaa syytä yksistään niskoilleni, en ole ainoa joka teki väärin. Itehän ne väkisellä tukkii tänne pihamaalle, kulkevat mistä haluavat ja tekee mitä huvittaa. Haluavat vielä komentaa muakin. Aivan kuin mua ei olis olemassakaan.Ja minäkö nyt oon se joka oon loukannu. Ite teki sitä päivittäin.
Pysyköön siellä vaan, omalla tontillaan! Jos mieheni ei mitään sano, ei se tarkoita sitä että kaikki on heille sallittua sillä verukkeella että he ovat tässä joskus asuneet. Kauppakirjat on tehty, nyt ollaan naapureita ja kunnioitetaan toisten kotirauhaa. Kyllähän meillekin päin niiden pihamaa on melko epämiellyttävän näkönen, jos aletaan kytätä ja hakea epäkohtia. Vaan enpä mä kattele juuri sinnepäin. Taitaa olla anopinkin aika hankkia elämä ja lopettaa aikuisten lastensa paapominen.- ukon nahjus
Hyvä jos emännät ottaisivat sitä isäntää korvista kiinni ja sanoisivat asian lyhyesti ja ytimekkäästi.
Joko tai! Elämästä menee maku, jos joutuu tappelemaan elukoiden ja ihmisten kanssa päivittäin.
Ottakaapa vaikka viikon loma ja pakkaatte omat tavarat ja lähdette (tumntemattomaan osoitteeseen) paluun jälkeen kysytte uudestaan joko tai? - Aloittaja
ukon nahjus kirjoitti:
Hyvä jos emännät ottaisivat sitä isäntää korvista kiinni ja sanoisivat asian lyhyesti ja ytimekkäästi.
Joko tai! Elämästä menee maku, jos joutuu tappelemaan elukoiden ja ihmisten kanssa päivittäin.
Ottakaapa vaikka viikon loma ja pakkaatte omat tavarat ja lähdette (tumntemattomaan osoitteeseen) paluun jälkeen kysytte uudestaan joko tai?Täältä ei kyllä uskalla lähteä mihinkään, ne kaks hyökkää takuuvarmasti tänne huseeraamaan kun ollaan pois. Mulla on kyllä oikeesti loman paikka, appiukko käy aamusin kaivamassa laitumelta kuivettunutta sontaa kukkapenkkiin ja aina palaa hihat kun sen näänkin.Hakis edes joltain toiselta kohalta....vaan just siitä että näkyy navetan ikkunasta ensimmäiseksi.
Isäntä kyllä tietää kaiken mutta sen mielestä mä ylireagoin. Ehkä niinkin, mutta minusta vähän tuntuu että appivanhemmat tästä sais lähteä viikon lomalle. Että sais edes hetken rauhan mielelleen. Musta vähän tuntuu että he ajattelevat että heillä on oikeus elää täällä niinkuin haluavat sillä verukkeella, että he ovat tässä asuneet ennen. Jumalauta, ei heillä oo täällä enää mitään omistuksessaan. Eivät he saa päättää kuka lehmistä pannaan teuraaksi ja miten mikäkin työ tehdään. Helvetti mulle ei oo jääny mitään muuta hommia kuin siivous, tiskaus,ruoanlaitto ja lypsäminen kun appi oli jatkuvasti täällä määräämässä ja mieheni salli sen viimeseen asti. Vaikka itse on ollut isäntänä jo 8 v. Olis ollu kiva tehä välillä jotain muutakin....kuten aitauksia tai jotain ympäristönhuoltohommia, ei sisällä jaksa aina vaan olla. Mutta ei mulla ollu rohkeutta mennä sanomaan että minä haluaisin tehdä tuon työn. Ei vaan ole ollut sanansijaa. Ja jos isännän kanssa oli joku asia sovittu että näin tehdään (esim. hiehojen paikoista navetassa)niin jo on appiukko keksinyt "paremman" tavan ja niin se sitten tehdään jos en ole ite kattomassa.
Mulla on hirveen huono omatunto siitä, että joutui sanomaan asiasta. Tuskin meidän välit korjaantuu täysin, appi on ottanut niin itteensä ettei oo vieläkään naamaansa näyttänyt. Sitä mahtaa hävettää kun niin kovasti uhosi että kyllä hän tulee apuun millon ja miten huvittaa eikä sitten ollutkaan pokkaa. - Ukon nahjus
Aloittaja kirjoitti:
Täältä ei kyllä uskalla lähteä mihinkään, ne kaks hyökkää takuuvarmasti tänne huseeraamaan kun ollaan pois. Mulla on kyllä oikeesti loman paikka, appiukko käy aamusin kaivamassa laitumelta kuivettunutta sontaa kukkapenkkiin ja aina palaa hihat kun sen näänkin.Hakis edes joltain toiselta kohalta....vaan just siitä että näkyy navetan ikkunasta ensimmäiseksi.
Isäntä kyllä tietää kaiken mutta sen mielestä mä ylireagoin. Ehkä niinkin, mutta minusta vähän tuntuu että appivanhemmat tästä sais lähteä viikon lomalle. Että sais edes hetken rauhan mielelleen. Musta vähän tuntuu että he ajattelevat että heillä on oikeus elää täällä niinkuin haluavat sillä verukkeella, että he ovat tässä asuneet ennen. Jumalauta, ei heillä oo täällä enää mitään omistuksessaan. Eivät he saa päättää kuka lehmistä pannaan teuraaksi ja miten mikäkin työ tehdään. Helvetti mulle ei oo jääny mitään muuta hommia kuin siivous, tiskaus,ruoanlaitto ja lypsäminen kun appi oli jatkuvasti täällä määräämässä ja mieheni salli sen viimeseen asti. Vaikka itse on ollut isäntänä jo 8 v. Olis ollu kiva tehä välillä jotain muutakin....kuten aitauksia tai jotain ympäristönhuoltohommia, ei sisällä jaksa aina vaan olla. Mutta ei mulla ollu rohkeutta mennä sanomaan että minä haluaisin tehdä tuon työn. Ei vaan ole ollut sanansijaa. Ja jos isännän kanssa oli joku asia sovittu että näin tehdään (esim. hiehojen paikoista navetassa)niin jo on appiukko keksinyt "paremman" tavan ja niin se sitten tehdään jos en ole ite kattomassa.
Mulla on hirveen huono omatunto siitä, että joutui sanomaan asiasta. Tuskin meidän välit korjaantuu täysin, appi on ottanut niin itteensä ettei oo vieläkään naamaansa näyttänyt. Sitä mahtaa hävettää kun niin kovasti uhosi että kyllä hän tulee apuun millon ja miten huvittaa eikä sitten ollutkaan pokkaa.sanoa isännälle miten asiat on ja sanoa KUNNOLLA, ettei menis "yli reagoinniksi".
Kun ukkonne älyää mikä on tilanne ja valitsee emäntänsä eli sinut tai vanhempansa, niin sitten asiat alkavat aueta ja sujumaan.
Vaikka appivanhempasi tulisivat paikalle, niin ehkä isännän silmät avautuisivat kun katoaisit mailmalle.
- Anonyymi
Olisi kiva kulla miten kirjoittajill menee nyt tilalla. Mm eräs kirjoittaja suunnitteli navetan laajentamista ja erä taisteli tunkeilevan ex isännän kanssa. Tiedän tuskan kun saa itse tapella vanhan isännän kanssa jonka pitää aina jumalauta olla pätemässä tajuamatta että on hidas, vanhaat tiedot,jne.
Sanoinkin tyttärelleni että jos en joskus itse tajua pysyä poissa niin sanojaa suoraan että:" Mene helvettiin siitä: :)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Hakalan asunnossa on kuvattu aikuisviihdesivusto Onlyfansin kautta julkaistu pornovideo.
Keskustan puheenjohtajan Antti Kaikkosen avustaja Jirka Hakala ei jatka tehtävässään. Keskustan puoluelehti Suomenmaa ke442634- 1252020
- 901705
- 1621309
Mitä harrastuksia kaivatullasi on?
Mitä harrastuksia sinulla? Onko teillä yhteisiä harrastuksia?681260- 511147
- 691092
- 611066
Mitäs jos hyökkään rakastuneesti kimppuusi
Tuleeko painimatsi vai "painimatsi". Jää nähtäväksi 😂731029Kannattaako suomalaisen nuoren lähteä Thaimaahan au pairiksi? Mitä olet mieltä?
Chiang Mai Pohjois-Thaimaassa kutsuu neljä suomalaista au pairia elämänsä seikkailuun. Arki toisella puolella maailmaa t32977