Kuka keksi Rakkauden?

YstäväRakas,

Kerro mulle, mitä mieltä olet. Miksi jättäisit minut tyhjiöön, tietämättömyyteen, nolliesi kanssa?

Pitääkö minun olettaa ja tulkita Sinua (vastoin luovia taitojani), väistelyitäsi, keksiä omat ratkaisuni, ilman sinun arvokasta vuorovaikutustasi? Minä tykkään olla täysin, usein, joskus jopa ärsyttävän erimieltä kanssasi;
se on niin hauskaa ja riemullista, suorastaan *hersyvän ihanaa*

Miten tuntuukin siltä, että
Jatkuvasti minulla on sinuun yhteys, jota sinä hallitset jollain kummallisella KUMInauhan omaisella narulla, kiristämällä ja löysäämällä! Varmaan jotain harhaisia ajatuksia oletan: ne sopii tänne suolen keskusteluihin: nämä yhteyden skitsoilut, oletan taas.


Minä haluan kuulla sinun ajatuksiasi, älä Rakas sulje minua pihalle, nautin viisauksistasi ja ristiriitaisuuksistasi. Keskeneräisyys ei ole synti, vaan siunaus. Elämä on pitkä matka, eikä koskaan kukaan oo niin valmis, että pystyisi lyömään elämän rakkaille tilanteille pisteen järjen kera.

Näissä erimielisyyksissämme me vaan *mielestäni* kahlaamme lähemmäksi toisiamme, suuren puhtaan yhteisen ymmärryksen alati virtaavassa joessa. Meidän ei tarvitsisi olla toisistamme erossa, vaikka olemmekin niin *toisiamme hylkiviä* ja vastenmieleisen samankaltaisen erilaisia. Silti .. mä uskon että meillä on paljon vielä kesken, liian paljon. Liian paljon hukattavaksi, tuhlattavaksi, unohdettavaksi ja poistettavaksi.

ÄLÄ vältä Ongelmia kanssani: sillä minä olen ongelma, sinä olet ongelma ja Me olemme sitäkin suurempi ongelmavyyhti. En suostu menettämään sinua. %taistelen% katkeraan loppuun asti, mitään ei ole vielä menetetty. Vai mitä olet mieltä?

Uskon, että sinäkin lopulta uskot, vaikka pikkuhiljaa itseesi ja mahdollisuuksiimme. Minä ainakin uskon vahvasti. MEIHIN.

Mutta ei kukkokaan lauleskele aaavemariaa väkisin, eihän? Kaikki aikanaan, ilman mitään väkisin makaamisia. Mä uskon että tästä maailman paras, erittäin hyvä tulee, joskus, jossain, jotenkin.
*Vahvista uskoasi* Sinäkin rakkaani!

*paremmaksi kaikki muuttuu*
*USKOssa on hyvä elää*
~KPP~