Taas jätetään rikossyytteen saaneiden nimet julkaisematta. Pimitetään tietoja kansalaisilta.
https://www.ita-savo.fi/paikalliset/5824800
https://www.ita-savo.fi/paikalliset/5824800
Itukan salailua
Anonyymi-ap
15181
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Mitäs muita on pimitetty ?
Syytettyä on rikosepäilystä huolimatta kohdeltava syyttömänä.
Tämä periaate ilmaistaan sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksessa että YK:n ihmisoikeusjulistuksessa, joiden mukaan rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen. Suomen lain mukaan myös esitutkinnassa rikoksesta epäiltyä henkilöä on pidettävä syyttömänä.
Itukka ei halua joutua vastaamaan kunnianloukkaussyytteeseen. Siksi.
Puhut täyttä puopua. Kysymys on täysin oikeutettu. Syytetyn nimi on julkinen viimeistään, kun syyte on nostettu. Poliisi voi jo saatuaan rikosilmoituksen tiedottaa jopa rikosilmoituksen kohteena olevan henkilön nimen tai esitutkinnan aikanakin. Voit lukea nämä esitutkintalaista.
Kyllä nämä nimet ovat jo tuossa vaiheessa lain mukaan kaikille julkisia, koska asia on ollut tuomioistuimen käsittelyssä syyttäjän nostettua syytteen:
Esitutkintapöytäkirjojen julkisuus määräytyy 24 § 1 momentin 3 kohdan perusteella, jonka mu- kaan rikostutkintaan liittyvät tiedot tulevat julkisiksi, kun asia on ollut esillä tuomioistuimen istunnossa tai kun asiassa on tehty syyttämättä- jättämispäätös tai tutkinnanlopettamispäätös. Lisäksi tutkinnanjohtaja voi jo tutkinnan aikana päättää julkisuudesta.
Sikäli ihan oikeutettua kysyä, miksi lehti ei kerro nimiä. Esimerkiksi erään entisen asianajan nimi oli monasti lehdessä vastaavassa tapauksessa jne.
Joku voisi hakea nämä julkiset pöytäkirjat ja julkaista täällä, koska lehti näitä tietoja koko ajan piilottelee.
Suomalaisella medialla on ollut varsin vakiintunut käytäntö rikoksesta epäiltyjen ja tuomittujen nimien julkaisemisesta. Esitutkinta- tai syyteharkintavaiheessa epäiltyjen nimiä ei yleensä julkaista, elleivät he ole vallankäyttäjiä tai muuten julkisuuden henkilöitä. Tuomion jälkeen nimi yleensä julkaistaan, jos rangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta.
Nykyiset nimikäytännöt ovat pitkän kehityksen tulos. Nimensuoja rikosuutisissa oli olematon 1970-luvulle asti. Nimi pantiin lehteen, jos siltä tuntui, eikä poliisikaan kursaillut kertoessaan epäiltyjen tietoja lehtimiehille.
Nimensuoja tuli Journalistin ohjeisiin vasta vuonna 1976. Syynä oli median suitsemiseksi säädetty Lex Hymy, joka kriminalisoi yksityisyyden loukkaukset. Tuolloisten ohjeiden mukaan epäiltyjen tai tuomittujen nimiä ei ollut syytä julkaista, ellei ”huomattava yleinen etu sitä vaadi”.
Kyllä yleinen etu vaatii näiden nimien julkaisemista. On lehdessä ollut muidenkin syytettyjen nimiä. Yleisen edunvalvojan pitäisi huolehtia asioista. Keidenköhän asioita nämä tunarit edelleen hoitavat ? Pitäisi saada tietää, että voi välttää tällaisten ”palveluksia”.
Edunvalvoja on virkamies ja käyttää huomattavaa valtaa ja häneen on virkamiehenä pitänyt voida luottaa. He hoitavat asemassaan täysin puolustuskyvyttömien ja heikossa asemassa olevien ihmisten asioita. Siksipä ovat saaneet virkarikossyytteenkin. Nimet vain julki, kun julkisessa virassa ovat. On Itukka kertonut muidenkin syytteen saaneiden virkamiesten nimiä. Mikähän syy lehdellä on piilotella ?
Edunvalvoja ei ole kiinteistönhoitaja, talonmies tai isännöitsijä. Ts. on yleensä täysi maallikko kiinteistöön liittyviin huolto- ja kunnossapitotoimiin.
Hyvin todennäköisesti syyte tulee kaatumaan ja siksikin olisi todella typerää julkaista syytetyn nimi.
Edunvalvojan ollessa kunnan virkamies tai työntekijä, kunta tai muu yhteisö on ensisijaisesti vastuussa edunvalvojan aiheuttamasta vahingosta.
Käytännössä, jos edunvalvoja tuomitaan, niin korvaukset maksetaan verovaroista.
Taitavat nämä edunvalvojat olla valtion virkamiehiä. Jos olisi tuottamuksellista, joutuu korvaamaan vahingon valtiolle.
Nimet vain esille.
Nimen julkaisemiseen tuomion jälkeen vaikuttaa muun muassa tuomitun yhteiskunnallinen asema, mutta etenkin rikoksen vakavuus. Jos henkilö on tuomittu vähintään kahden vuoden vankeusrangaistukseen, hänen nimensä kerrotaan jutussa, elleivät erityisen painavat syyt puolla nimen salaamista.
Kiinnittäisin huomiosi 2 + 4 sanaan, ne ovat:
TUOMION JÄLKEEN ja VÄHINTÄÄN KAHDEN VUODEN VANKEUSRANGAISTUKSEEN.
Tämä on tämän palstan osalle kirjoittajista liian vaikeaa ymmärtää.