Tehdä vai ei?!

Siis et kai tosissasi harkitse lapsen tappamista siksi että joku toinen on seonnut tilapäisesti..? Tilannehan voi kääntyä parempaan yhtä nopeasti kuin on alkanutkin. Sen sijaan abortilla surmattua lasta et takaisin saisi enää koskaan, sekö toisi sitten vähemmän surua ja ahdistusta? Tajuatko edes minkä kokoinen ja näköinen lapsesi jo on, ja että joutuisit synnyttämään pienen vauvannäköisen lapsen johonkin kaarimaljalle? Samalla tietenkin riistäisit härskisti isommalta lapseltasi ilon, onnen, tuen ja turvan sisaruksesta.
Jos tilanne ei muuttuisikaan, miksi sinä et pärjäisi yh:na kun niin monet muutkin pärjää ja vielä useammankin kanssa? Eikä sekään tarkoita ettetkö koskaan löytäisi uutta kumppania. Ja elämässä voi milloin tahansa sattua myöhemminkin niin että jäät yksin, esim. ero tai leskeys, et kai silloinkaan ryhtyisi hautomaan lasten tappamista yksinjäämisen takia?
Millaiset tukiverkot sinulla on, esim. vanhempasi tai sisaruksesi? Usein jo näistäkin on mittaamaton apu jos asuvat edes kohtuullisen lähellä.

Ensinnäkin miksi voit vihata jos ihminen on tullut sairaaksi, ei Kai hän voi sille mitään, ei kukaan haluaisi sairasta skitsofreniaan .
Jos et halua toista lasta Juuri nyt niin ota abortti ymmärrän hyvin mielialasi ja chockin sairaudesta .
Päätös onkin tehtävä äkkiä ja toisesta ei Ole avuksi siinä asiassa.
Se on Aina raskasta kun tälläinen sairaus tulee , voisit mennä keskustelemaan siitä terveyskeskukseen ja saat tukea sieltä päätöksiin mitä olisi tehtävä.

Tervehdys. Kotelo, että neuvolassa puhuminen ei onnistu!

Raskaus voidaan keskeyttää jos se on kestänyt alle 12 vkoa. Sinun pitäisi hakea lupaa Valviralta koska viikkoja on enemmän. Toivon ettet siihen päädy vaan pidät lapsesi. Varmaan pärjäät aivan hyvin ilman miestäkin jos hänestä ei olisi vastuuta ottamaan.
Elä tee paniikissa, järkyttyneenä hätiköityjä päätöksiä. Mieti mistä voisit saada keskusteluapua ja vertaistukea. Pidä itsestäsi ja pienokaisista hyvää huolta. Tsemppiä!