Ikäviä uutisia elämästä

Kun joku ihminen kuolee, niin hän on rukoillut tai jättänyt rukoilematta elämänsä aikana. Itte voi rukoilla jälkeenjääneille ja ittensä puolesta.

Mutta ettei olisi niin masentavaa, niin voimme puhua elämästä ja kuolemasta.

Muumilaakson tarinoissa oltiin yhteisen ruokapöydän ääressä syömässä, kun noita tuli luudalla ettimään muumilaaksosta timanttia. Porukka rentoutui kun noita kysyi jotain pientä syödäkseen ja tykkäsi muumimamman pannukakuista.

"Sellainen henkilö joka syö pannukakkua, ja hilloa ,ei voi olla kauhean vaarallinen" -Muumipeikko

(Mää en tykkää mansikkahillosta, pitää olla vadelmahilloa)

Sitten pitäis järjestää hautajaiset ennen ylösnousemusta. No jos alkuvirtenä olisi; " kaunis aamuaurinkomme, kuinka paistat kirkkaasti"

Suntiona ollessa kirkkokuoron eli pirunkarkottimien porukasta mummo tuli valittaan liian himmeästä valastuksesta, ei auttanut kun hymyillä ja räpätä valoa päälle, vaikka tohon ikään mennessä osais kyllä kaulun sanat ulkoa vaikka sävel olisikin hukassa, kuulosti muutenkin pahemmalta kun lemin neliääninen kuoro "on riemu kun saan tulla" ( löytyy youtubesta)