"olen tottunut määräämään kotonani"

Anonyymi-ap

Tulipa tuossa toisesta ketjusta taas mieleeni, että millaisia asioita te tuolla tarkoitatte? Tuon kaltaisiin lausahduksiin, hieman eri muodoissaan, törmää tällä palstalla usein. Minä taas jään aina tuon kanssa miettimään, että anteeksi mutta mitä mahdat tuolla tarkoittaa. Millaisia ne ovat ne asiat, joissa koette, että tuollainen ongelma tulisi eteen? Millaisesta asiasta sinun täytyy saada kodissasi määrätä? Millaisilla asioilla on teille niin paljon väliä, että ne aiheuttavat tuollaista pohdintaa?

Mä itse olen jotenkin niin pitkälti ja valtaosassa asioista "ihan sama" tyyppinen ihminen, että en jotenkin pääse lainkaan sisään tuohon ajatukseen. Oikeastaan ainoat jutut, jotka voisivat mua häiritä, ovat juurikin sellaisia, joissa toinen yrittäisi määrätä miten minun täytyy tai miten saan toimia. Yritän tässä tätä kirjoittaessani oikein pohtimalla pohtia, että mikä normaaliin elämään liittyvä asia häiritsisi minua niin paljon, että mulle tulisi tuollainen olo. Elämäntapoihin liittyviä asioita keksin kyllä, mutta niistä oikein mikään ei minusta kuulu minun määräysvaltani piiriin, vaan pikemmin siihen millaista seuraa itselleni valitsen.

Puhutaanko tässä nyt jostain, että toinen levittää jonkun moottorin osat keittiön pöydälle? Ensinnäkin sellaisia tyyppejä olisi mun elinpiiristäni vaikea löytää ja itseasiassa en mä siitäkään kohtausta saisi, jos tyyppi osaa siivota jälkensä. Eihän yksikään oikeasti järjellä varustettu yksilö kai itsekään halua syödä keskellä moottoria ja öljyä ja kaikkea muuta paskaa?

140

703

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Ei ole minullakaan sellaista asennetta että haluaisin määrätä. Ainoa asia on se mistä voisin huomauttaa, jos käsiä ei pestä kotiin tullessa.

      • Anonyymi

        Kyllä, jollain hygieniajutuilla tietenkin on väliä. Vaan mulle tuo on enemmän sellainen noihin elämäntapoihin liittyvä juttu, kuin määräämistä. Kyllä mä oletan, että normaali ihminen pesee kätensä myös vessakäynnin jälkeen, eikä niistä nenäänsä verhoihin.


    • Anonyymi

      kuin joksinrn sloiyud olidi ykxsdi lasude

      mutytsa tuollsainen siks hsaudksskin hsrrsdteens josd ksytdoo sbsruuttsa; yhritä tunnidstells ksikkis yähy6ijätjrdyrlmiä

      • Anonyymi

        No juu, se olisi tietenkin hankalaa, jos ei tajua sanaakaan mitä toinen puhuu.🙂


      • Anonyymi

        Oletko hullu? Mitä galaksikieltä tuo on?


    • Anonyymi

      This is my home, you sit here and you nowhere

      • Anonyymi

        Ok, eli sulle toi tarkottaa oikein kunnon pomottamista? Määrätkö sä myös vierailles istumapaikan ja silleen?


      • Anonyymi

        And what is it that your trying to say with this


    • Anonyymi

      Itse en koe haluavani määrätä, enemmänkin kyse on tottumuksesta. Olen ollut talouteni ainoa aikuinen jo 10 vuotta ja tottunut siihen, että minä päätän miten ja milloin asiat tehdään. Päätän koska siivotaan, mitä ruokaa laitetaan, koska leikkaan ruohon, ostanko vihreät vai vaaleanpunaiset sohvatyynyt, vaihdanko lamppuja vai annanko olla, minkä merkkisen pesukoneen ostan, minne vien auton huoltoon, koska valot sammuu, miten tarkasti lajitellaan.. Lukemattomia pieniä päätöksiä arjessa, joista minä olen ollut vastuussa jo ikuisuuden yksin.

      Olen luonteeltani hyvin joustava enkä kyllä saa riitaa aikaiseksi esim sitä, miten pyykit on ripustettu, mutta olen ehkä jo huomaamattani piintynyt omiin tapoihini ja se voisi aiheuttaa kitkaa, jos tämän kaiken keskelle tulisikin kumppani. Uskon kyllä, että keskustelemalla, sopimalla ja toinen toisensa huomioon ottamalla kaikki, tai ainakin lähes kaikki, on soviteltavissa mitä tulee kodinhuoltoon ja elämäntyyliin. Mutta täysin kivutonta se ei takuulla olisi.

      • Anonyymi

        Täytyy lisätä sen verran, että nyt kun tuota ajattelin, niin olisi itseasiassa ihana ajatus, kun olisi toinen aikuinen jakamassa kaikkea eikä ihan kaikesta tarvitsisi päättää itse. Se on pitemmän päälle aika raskastakin, kun ihan kaikessa on yksin, olipa kyse sitten rikkoutuneesta kodinkoneesta tai lapsen kanssa väittelystä, mutta ihan kaiken kun tekee yksin kauppakassien purkamisesta pölyjen pyyhkimiseen ja lupapaperien täyttämiseen, niin miten ihanaa olisikaan, kun joskus joku tulisi halaamaan ja sanoisi, että mene lepäämään, minä laitan..


      • Anonyymi

        Ok, mutta mikä noista on sinulle tärkeää, että siitä pitäisi määrätä, vai onko mikään?

        Minä en vaan kykene tajuamaan, että mitä hiivatin väliä olisi vaikka sillä mitä ruokaa laittaa. Jos ei maistu mitä toinen laittaa, niin syö sitten jotain muuta. Tai jotkut lamput tai auto, miksi ketään kiinnostaisi minne vien autoni huoltoon tai minkä merkkinen pesukone on? Ei minua ainakaan kiinnosta p.skaakaan kenenkään auton huollot tai pesukoneen merkki. Mulle riittää, että se kone pesee pyykit puhtaiksi, eikä ole tarpeettoman kallis, jos minä osallistun sen ostamiseen. Omilla rahoillaan saa ostaa vaikka kymppitonnin koneen, en välitä.

        Mä en vaan ole koskaan tajunnut miten kukaan voi saada aikaiseksi riidan pyykkien ripustamisesta, astioiden laittamisesta pesukoneeseen, paperirullan pyörimisssunnasta tai mistään muusta vastaavasta. Sen ymmärrän, jos vaate menee väärästä kuivaustavasta pilalle tai jos toinen laittaa koneeseen konepesua kestämättömiä astioita. Vaan eihän tuo ole mitään määräämistä. Tuskin se toinenkaan tarkoituksella haluaa pilata toisen vaatteita tai tuhota jotain astioita. Tai näin ainakin oletan, jos täysijärkisestä ihmisestä on kysymys.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ok, mutta mikä noista on sinulle tärkeää, että siitä pitäisi määrätä, vai onko mikään?

        Minä en vaan kykene tajuamaan, että mitä hiivatin väliä olisi vaikka sillä mitä ruokaa laittaa. Jos ei maistu mitä toinen laittaa, niin syö sitten jotain muuta. Tai jotkut lamput tai auto, miksi ketään kiinnostaisi minne vien autoni huoltoon tai minkä merkkinen pesukone on? Ei minua ainakaan kiinnosta p.skaakaan kenenkään auton huollot tai pesukoneen merkki. Mulle riittää, että se kone pesee pyykit puhtaiksi, eikä ole tarpeettoman kallis, jos minä osallistun sen ostamiseen. Omilla rahoillaan saa ostaa vaikka kymppitonnin koneen, en välitä.

        Mä en vaan ole koskaan tajunnut miten kukaan voi saada aikaiseksi riidan pyykkien ripustamisesta, astioiden laittamisesta pesukoneeseen, paperirullan pyörimisssunnasta tai mistään muusta vastaavasta. Sen ymmärrän, jos vaate menee väärästä kuivaustavasta pilalle tai jos toinen laittaa koneeseen konepesua kestämättömiä astioita. Vaan eihän tuo ole mitään määräämistä. Tuskin se toinenkaan tarkoituksella haluaa pilata toisen vaatteita tai tuhota jotain astioita. Tai näin ainakin oletan, jos täysijärkisestä ihmisestä on kysymys.

        Ei ehkä mikään ole niin tärkeää, että minun olisi siitä pakko määrätä 🤔 Enemmänkin voisin vain ärsyyntyä vaikkapa siitä, jos toinen aina ripustaa pyykit niin, että vaatteet kuivuvat ryppyisiksi, mutta ei tuollaiset mitään maailmanloppuja ole. Olen aika höveli kodinpitäjä, niin vaatisi todella paljon ennen kuin kuppi menisi täysin nurin. Ehkä sitten, jos toinen ei tekisi mitään eli jättäisi kaiken minulle niin se kiristäisi kyllä hermoja. No paperirullan pyörimissuunta on kyllä aika tarkka juttu, siitä määrään minä 😄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ehkä mikään ole niin tärkeää, että minun olisi siitä pakko määrätä 🤔 Enemmänkin voisin vain ärsyyntyä vaikkapa siitä, jos toinen aina ripustaa pyykit niin, että vaatteet kuivuvat ryppyisiksi, mutta ei tuollaiset mitään maailmanloppuja ole. Olen aika höveli kodinpitäjä, niin vaatisi todella paljon ennen kuin kuppi menisi täysin nurin. Ehkä sitten, jos toinen ei tekisi mitään eli jättäisi kaiken minulle niin se kiristäisi kyllä hermoja. No paperirullan pyörimissuunta on kyllä aika tarkka juttu, siitä määrään minä 😄

        Mä en osaa edes sanoa mihin suuntaan meillä vessapaperirulla pyörii, jos en mene vessaan tarkistamaan miten päin mahtaa olla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mä en osaa edes sanoa mihin suuntaan meillä vessapaperirulla pyörii, jos en mene vessaan tarkistamaan miten päin mahtaa olla.

        Käännän jopa työpaikalla rullan toisinpäin, jos se pyörii väärään suuntaan 😄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Käännän jopa työpaikalla rullan toisinpäin, jos se pyörii väärään suuntaan 😄

        Se on sitten selvästi sinulle hyvin tärkeä asia. Minä taas en välitä p.skaakaan miten päin se pyörii. Olen tyytyväinen, kunhan on laitettu uusi rulla loppuneen tilalle. 🙂


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on sitten selvästi sinulle hyvin tärkeä asia. Minä taas en välitä p.skaakaan miten päin se pyörii. Olen tyytyväinen, kunhan on laitettu uusi rulla loppuneen tilalle. 🙂

        Täytyyhän sitä ihmisellä jotain neurooseja olla 😁 Ja hajut ovat itseasiassa sellaisia, joissa olen hyvin tarkka. Minulla on lähestulkoon hajuton koti, siivoan hajustéettomilla pesuaineilla, pyykki on hajusteetonta, en käytä mitään tuoksukynttilöitä, käsienpesusaippua ja tiskiaineet ovat hajusteettomia jne sillä olen tuoksuherkkä, niin siinä voisi olla yksi kriisin paikka, jos mies olisikin kova hajusteiden ystävä. Siedän jonkin verran hajusteita esim shampoossa eli niin herkkä en ole, mutta esim huuhteluaineet aiheuttavat hillittömän aivastelupuuskan ja usein päänsärkyä, niin pyrin pitämään kodin mahdollisimman hajustettomana.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Täytyyhän sitä ihmisellä jotain neurooseja olla 😁 Ja hajut ovat itseasiassa sellaisia, joissa olen hyvin tarkka. Minulla on lähestulkoon hajuton koti, siivoan hajustéettomilla pesuaineilla, pyykki on hajusteetonta, en käytä mitään tuoksukynttilöitä, käsienpesusaippua ja tiskiaineet ovat hajusteettomia jne sillä olen tuoksuherkkä, niin siinä voisi olla yksi kriisin paikka, jos mies olisikin kova hajusteiden ystävä. Siedän jonkin verran hajusteita esim shampoossa eli niin herkkä en ole, mutta esim huuhteluaineet aiheuttavat hillittömän aivastelupuuskan ja usein päänsärkyä, niin pyrin pitämään kodin mahdollisimman hajustettomana.

        Tuskin sinä nyt heti ensimmäisenä edes kovin kovasti tuoksuvaan mieheen ihastuisit. Luulisi yökötyksen niihin tuoksuihin iskevän jo ennen saman katon alle muuttamista. 🙂

        Itsekään en ole suuri hajusteiden ystävä, vaikka en täysin hajusteettomasti eläkään. Mua suorastaan ahdistaa käydä kesäisi esim. siskoni kesämökillä (jonne hän aina oikein kutsumalla kutsuu ja lopulta pakko on mennä), kun hän käyttää niin julmetun voimakkaasti tuoksuvia pyykinpesuaineita. Mua niin ahdistaa nukkua niissä lakanoissa ja tuntuu, että itsekin tuoksun siltä samalta koko seuraavan viikon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuskin sinä nyt heti ensimmäisenä edes kovin kovasti tuoksuvaan mieheen ihastuisit. Luulisi yökötyksen niihin tuoksuihin iskevän jo ennen saman katon alle muuttamista. 🙂

        Itsekään en ole suuri hajusteiden ystävä, vaikka en täysin hajusteettomasti eläkään. Mua suorastaan ahdistaa käydä kesäisi esim. siskoni kesämökillä (jonne hän aina oikein kutsumalla kutsuu ja lopulta pakko on mennä), kun hän käyttää niin julmetun voimakkaasti tuoksuvia pyykinpesuaineita. Mua niin ahdistaa nukkua niissä lakanoissa ja tuntuu, että itsekin tuoksun siltä samalta koko seuraavan viikon.

        Totta, hajusteiden lutraaminen tulisi kyllä esiin hyvin nopeasti jo mieheen tutustuessa. Tuota olen joskus miettinyt, että miten mahdan reagoida, jos tutustuisin ihanaan mieheen, mutta hän käyttää liikaa hajusteita, niin miten ottaisin asian kauniisti esiin 😁 Onneksi ei ole vielä tullut eteen..

        Itselläni ottaa huuhteluaine pahasti henkeen ja tukkii nenän. Vienkin yleensä omat lakanat, jos menen yöpaikkaan, jossa tiedän käytettävän runsaasti hajusteita. On totta, että hajusteet tarttuvat yllättävän hanakasti ja monesti olen pessyt lakanat kahdesti kotiin tultuani, jotta kyläpaikan hajut hälvenevät lakanoista. Näin käy, vaikka veisin omat täkit ja tyynyt. Hassua, miten jotkut voivat elää niin voimakkaiden hajujen keskellä..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Totta, hajusteiden lutraaminen tulisi kyllä esiin hyvin nopeasti jo mieheen tutustuessa. Tuota olen joskus miettinyt, että miten mahdan reagoida, jos tutustuisin ihanaan mieheen, mutta hän käyttää liikaa hajusteita, niin miten ottaisin asian kauniisti esiin 😁 Onneksi ei ole vielä tullut eteen..

        Itselläni ottaa huuhteluaine pahasti henkeen ja tukkii nenän. Vienkin yleensä omat lakanat, jos menen yöpaikkaan, jossa tiedän käytettävän runsaasti hajusteita. On totta, että hajusteet tarttuvat yllättävän hanakasti ja monesti olen pessyt lakanat kahdesti kotiin tultuani, jotta kyläpaikan hajut hälvenevät lakanoista. Näin käy, vaikka veisin omat täkit ja tyynyt. Hassua, miten jotkut voivat elää niin voimakkaiden hajujen keskellä..

        Mun siskollani on vuoden omaa muksuani vanhempi ja hän on tässä vuosien varrella antanut paljon vaateita kiertoon yms. Mä olen joskus miettinyt, että ihanaa tietysti, että ne vaatteet ovat pestyjä, mutta toisaalta taas miettinyt, että kivempi kun eivät olisi. Sen hajusteen hajun saaminen pois niistä vaatteista vie aikaa.


      • Anonyymi

        Ei!
        Sä olet outo.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ok, mutta mikä noista on sinulle tärkeää, että siitä pitäisi määrätä, vai onko mikään?

        Minä en vaan kykene tajuamaan, että mitä hiivatin väliä olisi vaikka sillä mitä ruokaa laittaa. Jos ei maistu mitä toinen laittaa, niin syö sitten jotain muuta. Tai jotkut lamput tai auto, miksi ketään kiinnostaisi minne vien autoni huoltoon tai minkä merkkinen pesukone on? Ei minua ainakaan kiinnosta p.skaakaan kenenkään auton huollot tai pesukoneen merkki. Mulle riittää, että se kone pesee pyykit puhtaiksi, eikä ole tarpeettoman kallis, jos minä osallistun sen ostamiseen. Omilla rahoillaan saa ostaa vaikka kymppitonnin koneen, en välitä.

        Mä en vaan ole koskaan tajunnut miten kukaan voi saada aikaiseksi riidan pyykkien ripustamisesta, astioiden laittamisesta pesukoneeseen, paperirullan pyörimisssunnasta tai mistään muusta vastaavasta. Sen ymmärrän, jos vaate menee väärästä kuivaustavasta pilalle tai jos toinen laittaa koneeseen konepesua kestämättömiä astioita. Vaan eihän tuo ole mitään määräämistä. Tuskin se toinenkaan tarkoituksella haluaa pilata toisen vaatteita tai tuhota jotain astioita. Tai näin ainakin oletan, jos täysijärkisestä ihmisestä on kysymys.

        Etkö ymmärrä. Sanon nyt suoraan: olet naurettava.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Käännän jopa työpaikalla rullan toisinpäin, jos se pyörii väärään suuntaan 😄

        Mä tiedän jo tuon.
        Sulla on näitä omia suuruuskuvitelmia itsestäsi ja nerokkaista uudistusprojwkteista.
        En tietenkään ole päässyt näkemään, mutta voin vain kuvitelka, miten mahdoton ja mahtipontinen olet osannut olla ja olet työelämässä. Lycka till.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Etkö ymmärrä. Sanon nyt suoraan: olet naurettava.

        No mutta sehän on hyvä. Nauru pidentää ikää.


      • Anonyymi

        Kuule. Olen sua jopa piirun verran vanhempi tai no käytännössä damanikäinen. Mitä, kun itsellenikin on tullut ja muodostunut omat tapani ja rituaalit?
        Tästä ei kovastikaan puhita, mutta ns. vanhempien ihmisten elämien 6hteensovittaminen ei ole yksinkertaista.
        Jos alusta toinen jo vankasti pitää kiinni omista tavpistaan ja päättää kuin yksineläessään, ei sille toiselke jää kuin hiukan naurettava "lapsen asema" huushollissa. Tuo asetelma tappaa parisuhteen intensiteetin.
        Tosin, toisenkin olisi pitänyt jo alusta "ottaa asemansa" eikä jäödä holhottavaksi naurettavuudeksi, epävarmaksi, uskaltamattomaksi.
        Ei se ollut kummankaan vika. Osaamattomuutta.
        Tämä on nyt koettu ja nähty.


      • Anonyymi

        Ei ollut. Ei ollut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuule. Olen sua jopa piirun verran vanhempi tai no käytännössä damanikäinen. Mitä, kun itsellenikin on tullut ja muodostunut omat tapani ja rituaalit?
        Tästä ei kovastikaan puhita, mutta ns. vanhempien ihmisten elämien 6hteensovittaminen ei ole yksinkertaista.
        Jos alusta toinen jo vankasti pitää kiinni omista tavpistaan ja päättää kuin yksineläessään, ei sille toiselke jää kuin hiukan naurettava "lapsen asema" huushollissa. Tuo asetelma tappaa parisuhteen intensiteetin.
        Tosin, toisenkin olisi pitänyt jo alusta "ottaa asemansa" eikä jäödä holhottavaksi naurettavuudeksi, epävarmaksi, uskaltamattomaksi.
        Ei se ollut kummankaan vika. Osaamattomuutta.
        Tämä on nyt koettu ja nähty.

        Tietysti jos muuttaa toisen asuntoon, niin siihen liittyy varsinkin alussa tietty dynamiikka. Vaan miten suhde kestää, jos toinen ei koskaan pääse "asukkaan" asemaan, vaan pysyy ikuisesti "vieraan" asemassa?

        Lisäksi mulle herää kysymys, että miksi ne "omat tavat" ovat niin tärkeitä, että niitä pitää tuputtaa myös sille toiselle? Siis sen ymmärrän, jos jonkin asian tekemiselle tietyllä tavalla on selkeä käytännön syy. Jos esimerkiksi jokin laite on "omapäinen" (eli siis toisinsanoen vähän rikki, mutta korjaainen ei kannata ja uuttakaan ei ole vielä järkeä ostaa), tai tuolla kohtaa mainitut lumityö on syytä tehdä tietyllä tavalla tai lopputalvesta edes auto ei enää mahdu (itsehän työnnän valtaosan pihan lumista ajotien varteen, myöskin kauempaa pihasta, jolloin kaupunki hoitaa ne koneellisesti .vettiin sieltä eivätkä jää tukkimaan pihaa) tia jos vaikka kissa tai miksei koirakin on kohta pöydällä nuolemassa likaista ruoka-astiaa, jos sen sinne jättää (eikä koulutus auta), tai jotain muuta vastaavaa. Vaan siis jos mitään selkää käytännön syytä ei ole, niin miksi toinen ei saa hoitaa asioita miten tahtoo ja itse sitten tekee omalla tavallaan?

        Ja kyllä siitä mä olen täysin samaa mieltä, että sen toisen osapuolen täytyy myös tarvittaessa itse ottaa se tilansa. Mä en kykene tajuamaan sitäkään, että miksi mukautua johonkin epämääräiseen "pysyvän vieraan" asemaan, jos sen asunnon pitäisi olla ihan virallisesti omakin koti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tietysti jos muuttaa toisen asuntoon, niin siihen liittyy varsinkin alussa tietty dynamiikka. Vaan miten suhde kestää, jos toinen ei koskaan pääse "asukkaan" asemaan, vaan pysyy ikuisesti "vieraan" asemassa?

        Lisäksi mulle herää kysymys, että miksi ne "omat tavat" ovat niin tärkeitä, että niitä pitää tuputtaa myös sille toiselle? Siis sen ymmärrän, jos jonkin asian tekemiselle tietyllä tavalla on selkeä käytännön syy. Jos esimerkiksi jokin laite on "omapäinen" (eli siis toisinsanoen vähän rikki, mutta korjaainen ei kannata ja uuttakaan ei ole vielä järkeä ostaa), tai tuolla kohtaa mainitut lumityö on syytä tehdä tietyllä tavalla tai lopputalvesta edes auto ei enää mahdu (itsehän työnnän valtaosan pihan lumista ajotien varteen, myöskin kauempaa pihasta, jolloin kaupunki hoitaa ne koneellisesti .vettiin sieltä eivätkä jää tukkimaan pihaa) tia jos vaikka kissa tai miksei koirakin on kohta pöydällä nuolemassa likaista ruoka-astiaa, jos sen sinne jättää (eikä koulutus auta), tai jotain muuta vastaavaa. Vaan siis jos mitään selkää käytännön syytä ei ole, niin miksi toinen ei saa hoitaa asioita miten tahtoo ja itse sitten tekee omalla tavallaan?

        Ja kyllä siitä mä olen täysin samaa mieltä, että sen toisen osapuolen täytyy myös tarvittaessa itse ottaa se tilansa. Mä en kykene tajuamaan sitäkään, että miksi mukautua johonkin epämääräiseen "pysyvän vieraan" asemaan, jos sen asunnon pitäisi olla ihan virallisesti omakin koti.

        Mitkä hlvtan lumityöt?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitkä hlvtan lumityöt?

        Suomi on pohjoinen maa, jossa tyypillisesti sataa talvisin lunta jopa eteläisintä Suomea myöden. Runsas lumentulo usein haittaa arkista elämää, kuten kotoa poistumista. Arki saattaa hankaloitua erityisen paljon, jos lunta on satanut runsaammin. Suomalaiset ovat kuitenkin ahkeraa kansaa ja tehdäkseen arjestaan sujuvampaa, ovat he ottaneet tavakseen lapioida tai lakaista kotiensa ovien edustat ja kulkuväylät lumesta niin, että kulku helpottuu. Isojen alueiden ollessa kyseessä lumi poistetaan koneellisesti. Kerrostalossa asuvat säästyvät usein lumenluonnin vaivalta, mutta lukuisat muut suomalaiset ovat tänäkin talvena käyttäneet tuntikausia pitääkseen kotipihansa kulkuväylät kulkukelpoisina ja turvallisina.

        Siinä sinulle ystäväiseni lumityöt selitettynä. Aukesiko?


    • Vähän sillain "talon tavalla" mennään.
      Jos vaikka tyhjennän vieraassa paikassa tiskikonetta, niin yritän olla varma siitä, mihin astiat pitää laittaa, tai sitten kysyn.

      Minun kotonani ei mielellään syödä lakki päässä, edes nuoriso. Ja minun ruokapöydälleni eivät kuulu kissat eikä koirat. - Ehkä pieniä juttuja, mutta minä en tahdo ainakaan tahallani ärsyttää kylässä, vaan toimin kuten talon väkikin, vaikka minulla ei olisi luonnostaan jotakin tietynlaista tapaa.
      Kyläpaikassa minulle ei ole väliä, vaikka kissakin tulisi kahvipöytään, jos se on emännän mielestä ok.

      • Anonyymi

        No mutta mikä noista on mitään muuta kuin normaaleja hyviä käytöstapoja? Harvalla nyt esimerkiksi ne kaikki astiat kerralla siellä koneessa ovat, että eipä niitä useinkaan tulisi mieleen alkaa eri kaappeihin laittaa. Että tuossa nyt näkyy olevan öautasia, mutta laitanpa kahvikupit siihen päälle? Ei kai nyt kukaan normaali ihminen toimi noin?


      • Anonyymi kirjoitti:

        No mutta mikä noista on mitään muuta kuin normaaleja hyviä käytöstapoja? Harvalla nyt esimerkiksi ne kaikki astiat kerralla siellä koneessa ovat, että eipä niitä useinkaan tulisi mieleen alkaa eri kaappeihin laittaa. Että tuossa nyt näkyy olevan öautasia, mutta laitanpa kahvikupit siihen päälle? Ei kai nyt kukaan normaali ihminen toimi noin?

        Ruokailuvälineet nyt löytävätkin helposti paikkansa, mutta jos siellä on vaikka jotakin kulhoja tai kattiloita, niin niillä on monesti omat paikkansa, mistä niitä tarvittaessa etsitään.

        Se nyt ei ollut pääpointti vaan esimerkki asioista, mitkä tehdään talon tavalla. 🙂


      • Anonyymi
        Xena-183 kirjoitti:

        Ruokailuvälineet nyt löytävätkin helposti paikkansa, mutta jos siellä on vaikka jotakin kulhoja tai kattiloita, niin niillä on monesti omat paikkansa, mistä niitä tarvittaessa etsitään.

        Se nyt ei ollut pääpointti vaan esimerkki asioista, mitkä tehdään talon tavalla. 🙂

        Mutta onko tuossa sitten joillekin ihmisille jotain epäselvää? Tarvitseeko tuollaisesta jonkun määrätä? Alkaako joku ihminen vain tunkemaan astioita minne sattuu? Koen jotenkin epätodennäköiseksi, että ihminen, joka alkaa oudossa paikassa konetta tyhjentää, ei muka kysyisi tavaroiden paikkoja vaan lykkisi ne minne sattuu. Ainakaan itselleni ei ole koskaan osunut yhtään tuollaista ihmistä kohdalle.

        Pointtina siis se, että onko tuo nyt oikeasti sellainen asia, jota tarkoitetan kun sanotaan, että "olen tottunut määräämään kotonani" ja "kyllä olisi iso opetteleminen, jos tähän joku muu tulisi"? Opetteleminen mihin?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mutta onko tuossa sitten joillekin ihmisille jotain epäselvää? Tarvitseeko tuollaisesta jonkun määrätä? Alkaako joku ihminen vain tunkemaan astioita minne sattuu? Koen jotenkin epätodennäköiseksi, että ihminen, joka alkaa oudossa paikassa konetta tyhjentää, ei muka kysyisi tavaroiden paikkoja vaan lykkisi ne minne sattuu. Ainakaan itselleni ei ole koskaan osunut yhtään tuollaista ihmistä kohdalle.

        Pointtina siis se, että onko tuo nyt oikeasti sellainen asia, jota tarkoitetan kun sanotaan, että "olen tottunut määräämään kotonani" ja "kyllä olisi iso opetteleminen, jos tähän joku muu tulisi"? Opetteleminen mihin?

        Tuo esimerkkini on kyllä ihan elävästä elämästä 😄 Minulla on miestä ja lapsia myöten ollut astianpesukoneen tyhjentäjiä, jotka jättävät osan astioista vain pöydälle, koska ne ovat "vaikeita" ja siitä ne sitten pyhän hengen voimalla siirtyvät omille paikoilleen kaappiin..

        En minä tiedä. En jaksa ajatella muita esimerkkejä mistä sitten jostakusta olisi kovin tärkeää määrätä hänen kotonaan.


      • Anonyymi
        Xena-183 kirjoitti:

        Tuo esimerkkini on kyllä ihan elävästä elämästä 😄 Minulla on miestä ja lapsia myöten ollut astianpesukoneen tyhjentäjiä, jotka jättävät osan astioista vain pöydälle, koska ne ovat "vaikeita" ja siitä ne sitten pyhän hengen voimalla siirtyvät omille paikoilleen kaappiin..

        En minä tiedä. En jaksa ajatella muita esimerkkejä mistä sitten jostakusta olisi kovin tärkeää määrätä hänen kotonaan.

        No eikö sen asian voi kerran heille neuvoa? Kai nyt ainakin se aikuinen ihminen ihan kerrasta tai korkeintaan kahdesta oppii oikean paikan? Minusta tuo kuulostaa hyvin pieneltä ja väliaikaiselta ongelmalta, eikä nyt ainakaan sellaiselta, jonka takia pohtisi "kykenenköhän enää parisuhteeseen, kun olen niin tottunut määräämään kotonani". Tuskin oikeasti astioiden laittaminen oikeaan kaappiin tai, että kissa ei saa olla pöydällä, ovat niitä asioita mistä puhutaan. Vai ovatko ihmiset oikeasti noin ahdistuneita astioista?


      • Anonyymi kirjoitti:

        No eikö sen asian voi kerran heille neuvoa? Kai nyt ainakin se aikuinen ihminen ihan kerrasta tai korkeintaan kahdesta oppii oikean paikan? Minusta tuo kuulostaa hyvin pieneltä ja väliaikaiselta ongelmalta, eikä nyt ainakaan sellaiselta, jonka takia pohtisi "kykenenköhän enää parisuhteeseen, kun olen niin tottunut määräämään kotonani". Tuskin oikeasti astioiden laittaminen oikeaan kaappiin tai, että kissa ei saa olla pöydällä, ovat niitä asioita mistä puhutaan. Vai ovatko ihmiset oikeasti noin ahdistuneita astioista?

        Et ole käynyt minun astiakaapeillani 😂


      • Anonyymi
        Xena-183 kirjoitti:

        Et ole käynyt minun astiakaapeillani 😂

        Kuulostaa kyllä todella monimutkaiselta järjetelyltä, jos ei sitä normaalijärjellä varustettu ihminen neuvomalla opi. Ehkä joku kaaviokuva kaapinovessa auttaisi. 🙂


      • Anonyymi

        Et sä mitään kysy. Et sä neuvottele. Et sä puhu, keskustele.

        Sä määräät.
        Ainoa toimiva mallihan on sivistynyt diktatuuri.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Et sä mitään kysy. Et sä neuvottele. Et sä puhu, keskustele.

        Sä määräät.
        Ainoa toimiva mallihan on sivistynyt diktatuuri.

        Haluaisitko keskustella? 🙂


      • Anonyymi
        Xena-183 kirjoitti:

        Haluaisitko keskustella? 🙂

        Vitit en nyt enää. Ootko dille?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Vitit en nyt enää. Ootko dille?

        En jaksa enää sun kanssa. Eilen olisin vielä jaksanutkin.


    • Anonyymi

      Onko se enää koti jonne on mukava mennä jos kokee kotonaan tarvetta määräillä kuinka kotona toimitaan kuinka asiat tehdään eikö siitä ny saatana saa jokainen jo töissään tarpeeksi vieläkö täytyy työmoodi olla päällä kotonakin

      • Anonyymi

        Niin, en tiedä ja siksipä kysyn. Mä en ihan aidosti tajua mitä tuolla sanonnalla tarkoitetaan ja millaisia asioita ihmiset sitten pitävät noin tärkeinä. Mä ymmärrän sen, jos toinen on jotenkin täysin toista huomioimaton ääliö, joka vaikka huudattaa jotain telkkaria tai tietokonetta tmv. täysillä koko illan. Tai jos kyseessä on joku Välis tyyppinen kaikesta komentelija. Vaan kun minusta tuossa on kyse käytöstapojen puutteesta jos ei kykene toista lainkaan huomioimaan.


      • Anonyymi

        Kun tapasimme, Sinä olit työttömänä ollut pidempään ja yhteenmuutettuamme ilmeisesti koit hyväksi, että mulla oli virkatyö, terveys ja hankin asunnon sulle.
        Kiitos- ja anteeksi -sanoja ei puhees3esi ole sisältynyt menneinä vuosina.

        Ei jäänyt ikävä. Vituttaa tuhlatut vuodet.


    • Anonyymi

      Laitan istumapaikat, lapset korkeimmille tuoleille ja matalampaan lisäpöytään, isot ihmiset varsinaiseen ruokapöytään, molemmat pöydät letkassa. Pitää järjestellä että mahdutaan, vieraat eivät pahastu.
      En muuten puutu, en edes patista käsien pesuun. Syököön vaikka sormilla tai olkoon syömättä.
      Jos joku alkaisi toimia ihan oudosti, varmaan sanoisin. Tutut käyjät tuntevat talon tavat niin että käyttäytyvät kuten minäkin, ei mitään ristiriitoja tule.
      Asun päiviä miesystävän luona. En osaa täyttää hänen tiskikonettaan. en varsinkaan tyhjentää, en ole perehtynyt hänen kaappeihinsa. Jos otan jonkun tavaran käyttöön tilapäisesti, laitan huolellisesti takaisin just samaan kohtaan. Hän on niin järjestelmällinen (minä en) että pyrin olla tekemättä mitään muuta kuin lehden lukua ja television katsomista. Onneksi ollaan paljon muualla kuin kotona.

      • Anonyymi

        Ok, no tuossa onkin melkoinen komento jo. Sun kohdallasi tajuan mitä sanonta tarkoittaa. Jokainen tyylillään. 🙂


    • Nautin hiljaisuudesta ja olen herkkä metelille. Puoliso taas kaipaa hälyä. Hänen lapsuudenkodissa oli aina kolme telkkaria ja radio päällä, eikä niitä kukaan katsellut tai kuunnellut.

      Suhteen alussa puoliso yritti luoda metelillä kodikkuutta yhteiseen asuntoomme.
      Ärähdin sen verran voimakkaasti, ettei asiasta enää tarvinnut neuvotella.

      Nykyään hän huomioi auditiivisen herkkyyteni upeasti, ja olemme tehneet järjestelyjä, jotta hän voisi kylpeä melussa.

      • Anonyymi

        Eli teille tuo ei ollut mikään ongelma lopulta ja sopu sijaa antaa. Kyllähän tuohon tosiaan ratkaisu aina löytyy, jos halua on. 🙂


    • Anonyymi

      Tärkeintä on, että rodullista puhtautta on noudatettu ja noudatetaan. Huorinteoille ei ole kotilinnassani tilaa, joten kumppanien määrän tulee olla yksinumeroinen (korkeintaan 4).

      • Anonyymi

        Tuo nyt taas ei taida liittyä esittämääni kysymykseeni mitenkään. Sinä puhut parinvalintakriteereistä ja minä taas parisuhteen aloittamisen mahdollisista ongelmista, vaikka se sopiva ja kriteerit täyttävä olisi jo löytynyt. Tai no näin ainakin, jos et tarkoita, että parisuhteessa ollessa tuo korkeintaan 4 ekstraa olisi täysin ok.


      • Anonyymi

        Olet sä kyllä wittumainen.


    • Anonyymi

      Mä olen pohtinut välillä täällä ihan tota samaa, että mitä tolla tarkotetaan. Toi kuulostaa mustakin jotenkin oudolta, että mistä siellä kotona nyt pitää määräillä. Että millasta kahvia juodaan ja mitä ruisleipää saa ostaa vai? Jos niissä ollaan kovin eir linjoilla, niin kai nyt molemmilla voi olla omanssakin?

      Mä ymmärrän sellasen näkökannan, että jos on kovin meneväistä sorttia ja on tottunut kulkemaan ihan ekstemporee ja kulkemaan reissuillaan "villinä ja vapaana", niin voi olla vaikea ajatella ilmoittavansa toiselle menoistaa ja varsinkaan jos ne pitäisi suunnitella etukäteen. Tuolloin varmaan onkin iso kynnys opetella ottamaan toinen tuossa hommassa huomioon. Itselleni taas omista menoista ilmoittaminen on ollut itsestäänselvää jo muksusta saakka ja vaikka en ole parisuhteessa, niin kyllä mun pidemmistä menoistani aina joku on tietoinen ja informoitu.

      Vaan siis kun kysymyksenä on tuo kotona "määrääminen", niin en minäkään tuota tajua.

      • Anonyymi

        Joo, tuon aloittajakin tajuaa. Jos nyt tosiaan on kovasti meneväistä sorttia tai tottunut ja tykkää täysin ekstemporee reissuista, niin sitten sopeutuminen voi olla vaikeampaa. Tosin voihan silloinkin etsiä toisen samanmoisen, kun heitäkin kerta on. En vain tiedä kuinka moni sitten olisi valmis siihen että toinenkin olisi samanlainen. 🙂


    • Anonyymi

      Pitkässä parisuhteessa ja perheellisenä todellakin haaveilen asunnosta, jossa kaikki on just tasan niin kuin minä haluan. Ei kenenkään jätöksiä ja jälkiä siivottavana. Vain ihana harmoninen rauha, ja kaikki tavarat siellä mihin ne viimeksi jätin, puhtaina, itse valittuina. . Saa nukkua kun haluaa, sydö mitä galuaa tai olla syömättä.. Aaah mikä onnen tyyssija se olisi.

      • Anonyymi

        Aloittajllakin on lapsi ja tuon nukkumisen ymmärrän. Vaikka toisaalta mä saan nukkua ihan miten haluan ja syödä mitä haluan tai olla syömättä. En tajua miten perhe tai varsinkaan parisuhde tuohon vaikuttaa. Ovatko monet ihmiset oikeasti jotain ruokanatseja, että talossa on rajoitettu mitä saa syödä?

        Mä en siivoa kenenkään jätöksiä, enkä jälkiä. Muut sivoavat ne itse. 🙂


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aloittajllakin on lapsi ja tuon nukkumisen ymmärrän. Vaikka toisaalta mä saan nukkua ihan miten haluan ja syödä mitä haluan tai olla syömättä. En tajua miten perhe tai varsinkaan parisuhde tuohon vaikuttaa. Ovatko monet ihmiset oikeasti jotain ruokanatseja, että talossa on rajoitettu mitä saa syödä?

        Mä en siivoa kenenkään jätöksiä, enkä jälkiä. Muut sivoavat ne itse. 🙂

        Ehkä et ole elånyt pitkässä parisuhteessa. Silloin ei voi ymmärtääkään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ehkä et ole elånyt pitkässä parisuhteessa. Silloin ei voi ymmärtääkään.

        Olen elänyt 13 vuotta parisuhteessa. Lasketaanko se pitkäksi parisuhteeksi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen elänyt 13 vuotta parisuhteessa. Lasketaanko se pitkäksi parisuhteeksi?

        Ei. Kokeile 30v niin tiedät mistä puhun.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei. Kokeile 30v niin tiedät mistä puhun.

        Jaa ... vanhempani ovat olleet naimisissa 50 vuotta, eivätkä edelleenkään syö aina samoja ruokia samaan aikaan. Onko tuossa jossain keskivälissä sitten joku tuollainen vaihe ja sitten taas helpottaa nuo ruokavaatimukset?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jaa ... vanhempani ovat olleet naimisissa 50 vuotta, eivätkä edelleenkään syö aina samoja ruokia samaan aikaan. Onko tuossa jossain keskivälissä sitten joku tuollainen vaihe ja sitten taas helpottaa nuo ruokavaatimukset?

        Ja kun mietin tuota nukkumista, niin isäni on niin kauan kun kykenen muistamaan noussut ylös ennen kuutta. Äitini taas nukkuu aina vapaapäivinä ylitse kymmenen-yhdentoista. Enkä mä muista kenenkään koskaan kenenkään toisen sotkuja siivoilleen. Tosin muistan tietenkin tarkasti vain siltä ajalta kun asuin vielä kotona ja siitä on aikaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aloittajllakin on lapsi ja tuon nukkumisen ymmärrän. Vaikka toisaalta mä saan nukkua ihan miten haluan ja syödä mitä haluan tai olla syömättä. En tajua miten perhe tai varsinkaan parisuhde tuohon vaikuttaa. Ovatko monet ihmiset oikeasti jotain ruokanatseja, että talossa on rajoitettu mitä saa syödä?

        Mä en siivoa kenenkään jätöksiä, enkä jälkiä. Muut sivoavat ne itse. 🙂

        Olit ns. siittäjä. Etävanhempi. Suhteesi aikuiseen lapsersi on kylmä. Olematon suorastaan.
        Sinä olet suhteissasi humpannut läpi elämäsi, mikä on nykyisin jo lähes vanhuuttaksikkea hyvää ukolle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olit ns. siittäjä. Etävanhempi. Suhteesi aikuiseen lapsersi on kylmä. Olematon suorastaan.
        Sinä olet suhteissasi humpannut läpi elämäsi, mikä on nykyisin jo lähes vanhuuttaksikkea hyvää ukolle.

        Minä olen nainen, että tuo siittäminen ei oikein luonnistu. Lapseni taas on vielä roimasti alaikäinen, että tuohon aikuisuuteen on vielä aikaa ja suhteemme on lämmin ja läheinen. Suhteita minulla on ollut tasan kaksi, että enpä ole ehtinyt kauheasti humpata.


    • Anonyymi

      Kunnon moottoripää syö keittonsakin mäntäkulhosta kiertokangesta tehdyllä lusikalla ja tuumii aterian päätteeksi: This is the way...

    • No itsrlle tulee mieleen kyllä ihan käytännön asiat.

      Minusta nykyään omakotitalossa yksinasuvana on hyvä, että teen ksiken itse. Silloin se tulee tehtyä myös jatkossa itseä ajatellen.

      Esimrrkki... aiemmin lumityöt tehtiin kolalla. Koetin neuvoa exää työntämään lumet pitkälle ja rakentamieni luiskien perille, eli päätyyn asti. Syy oli se, että tontin lumenjättömaat oli ja on yhä pienet, joten piti olla kekseliäs, että lumat sai läjättyä. Kun kuitrnkin exä työnti luiskat tukkoon ja oikoi hommissa, se työllisti minua vaan ebemmän, kun olisi jättänyt kolaamatta tsi olisi tehnyt edes ossn pihasta oikein...

      Mä en sanoisi jotain syyttä, että miksi joku täällä kämpässä pitäisi tehdä just niin tai näin...sille on perustelu. Ja hyvä syy, mutta jotkut ihmiset vaan näkee siinä punsista, eikä kuuntele edes perusteluja...

      Siksi sanoisin kuten otsikossa sanottiin...

      • Anonyymi

        Ahaa. Eli sä siis oletat jotenkin automaattisesti, että toinen olisi heti sellainen, ettei kuuntele peruteluita? Eikö se kuitenkin ole ihan itse valittavissa, että millaisen tyypin valkkaa? Ja jos ei toinen tee "oikein", niin eikö ne hommat voi sitten hoitaa itse?

        Ja juu, lumityöt ovat sellainen juttu, jossa kokemus opettaa miten tontilla homma toimii. Varsinkin jos ei ole koskaan omakotitalossa asunut, niin noita ei välttämättä noin vain tajua. Sekin vaikuttaa missä asuu. Täällä pk-seudulla esim. sitten kun sitä tulee, niin sitä tulee kanssa. Jos ei ole jo ensimmäisten lumien kanssa miettinyt, että mihin niitä kolaa, niin voipi olla lopputalvesta hyvin kapeat urat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ahaa. Eli sä siis oletat jotenkin automaattisesti, että toinen olisi heti sellainen, ettei kuuntele peruteluita? Eikö se kuitenkin ole ihan itse valittavissa, että millaisen tyypin valkkaa? Ja jos ei toinen tee "oikein", niin eikö ne hommat voi sitten hoitaa itse?

        Ja juu, lumityöt ovat sellainen juttu, jossa kokemus opettaa miten tontilla homma toimii. Varsinkin jos ei ole koskaan omakotitalossa asunut, niin noita ei välttämättä noin vain tajua. Sekin vaikuttaa missä asuu. Täällä pk-seudulla esim. sitten kun sitä tulee, niin sitä tulee kanssa. Jos ei ole jo ensimmäisten lumien kanssa miettinyt, että mihin niitä kolaa, niin voipi olla lopputalvesta hyvin kapeat urat.

        Lumitöissä vaikuttaa myös mm. kolaajan koko ja sukupuoli. Lumi on hel**tin raskasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lumitöissä vaikuttaa myös mm. kolaajan koko ja sukupuoli. Lumi on hel**tin raskasta.

        No minusta ei ole ja olen 60 kiloinen nainen. Minusta se homma on ihan hyvää kuntoilua, mutta ei "helvetin raskasta". Vaan voi se jonkun mielestä tietenkin olla. 🙂


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No minusta ei ole ja olen 60 kiloinen nainen. Minusta se homma on ihan hyvää kuntoilua, mutta ei "helvetin raskasta". Vaan voi se jonkun mielestä tietenkin olla. 🙂

        Lumityöt ovat raskaita, moni on menettänyt siinä henkensä. Riippuu tietysti paljonko lunta luo, mistä ja mihin luo. Olen 50 kiloinen nainen, lumikolan pituinen. Suorastaan mahdottomuus kolata lumet pihan luiskalle, jossa on reippaasti nousua. Pelkkä satanut lumi on tietysti kevyempi kolata kuin massoittain katolta pikkupihalle pudonnut suojalumi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ahaa. Eli sä siis oletat jotenkin automaattisesti, että toinen olisi heti sellainen, ettei kuuntele peruteluita? Eikö se kuitenkin ole ihan itse valittavissa, että millaisen tyypin valkkaa? Ja jos ei toinen tee "oikein", niin eikö ne hommat voi sitten hoitaa itse?

        Ja juu, lumityöt ovat sellainen juttu, jossa kokemus opettaa miten tontilla homma toimii. Varsinkin jos ei ole koskaan omakotitalossa asunut, niin noita ei välttämättä noin vain tajua. Sekin vaikuttaa missä asuu. Täällä pk-seudulla esim. sitten kun sitä tulee, niin sitä tulee kanssa. Jos ei ole jo ensimmäisten lumien kanssa miettinyt, että mihin niitä kolaa, niin voipi olla lopputalvesta hyvin kapeat urat.

        No jos ei toimi kuten perusteluissa sanotaan, en näe että perusteluita ymmärretäänkään.

        Tuolla on tullut ilmi, että kevyehkö naisihminen ei samoin jaksa/pysty kolaamaan kuin voinakkaampi ja painavampi/pidempi mies...totta, vaan itsekin jouduin suojasäällä varsinkin aloittamaan kolaamisen luiskasta ja siirtyä sitten varsinaiseen pihaanpäin takaperoisesti... ihan saman kilomäärän saa lunta kuskattua, joskin enemmän joutuu kävelemään edestakaisin. Eli pieni fyysinen koko ja voimien puute oli ja on huono selitys. Pyysin jopa olemaan kolaamatta lumia, jos ei kolaa kunnolla. Itse sain luiskat pidettyä kunnossa ja samalla poistaa lumetkin.

        Kyseinen henkilö kyllä piti sitä kivana liikuntana, mutta lähestulkoot kiusasi minua sillä.

        Ja kyllä... nytten olenkin mieluummin oman tönöni herrana, kuin alkaisin jollekulle taas selittämään miksi täällä täytyisi jotain tehdä niin ja noin.


      • Anonyymi
        Disseisback kirjoitti:

        No jos ei toimi kuten perusteluissa sanotaan, en näe että perusteluita ymmärretäänkään.

        Tuolla on tullut ilmi, että kevyehkö naisihminen ei samoin jaksa/pysty kolaamaan kuin voinakkaampi ja painavampi/pidempi mies...totta, vaan itsekin jouduin suojasäällä varsinkin aloittamaan kolaamisen luiskasta ja siirtyä sitten varsinaiseen pihaanpäin takaperoisesti... ihan saman kilomäärän saa lunta kuskattua, joskin enemmän joutuu kävelemään edestakaisin. Eli pieni fyysinen koko ja voimien puute oli ja on huono selitys. Pyysin jopa olemaan kolaamatta lumia, jos ei kolaa kunnolla. Itse sain luiskat pidettyä kunnossa ja samalla poistaa lumetkin.

        Kyseinen henkilö kyllä piti sitä kivana liikuntana, mutta lähestulkoot kiusasi minua sillä.

        Ja kyllä... nytten olenkin mieluummin oman tönöni herrana, kuin alkaisin jollekulle taas selittämään miksi täällä täytyisi jotain tehdä niin ja noin.

        Tai ehkä ei ole samaa mieltä. Ehkä silloin kannattaa keskustella, ei määrätä. Ja taas voidaan tietenkin todeta, että jollei toisen tekmä kelpaa, niin eikö silloin ole parempi vain tehdä itse? Tuskin kovin moni alkaa väkipakolla lumitöitä tekemään, jos sanoo, että haluaa tehdä ne itse. Onko joku siis oikeasti joskus ihan väkipakolla tunkenut tekemään lumitöitä "väärin"? Jos on, niin lienee ollut muutenkin aika outo ihminen. Minustakin on outoa, että kolaisi vain osan. Itse kolaan, koska en halua sitä lunta isona määränä sisälle ja silloin ei auta, jos jättää ovat kolaamatta. Siitä olen samaa mieltä, että voimien puute on huono tekosyy. Kyllä heikompikin saa isotkin lumityöt tehtyä, vaikka se vähän enemmän aikaa viekin.


      • Anonyymi
        Disseisback kirjoitti:

        No jos ei toimi kuten perusteluissa sanotaan, en näe että perusteluita ymmärretäänkään.

        Tuolla on tullut ilmi, että kevyehkö naisihminen ei samoin jaksa/pysty kolaamaan kuin voinakkaampi ja painavampi/pidempi mies...totta, vaan itsekin jouduin suojasäällä varsinkin aloittamaan kolaamisen luiskasta ja siirtyä sitten varsinaiseen pihaanpäin takaperoisesti... ihan saman kilomäärän saa lunta kuskattua, joskin enemmän joutuu kävelemään edestakaisin. Eli pieni fyysinen koko ja voimien puute oli ja on huono selitys. Pyysin jopa olemaan kolaamatta lumia, jos ei kolaa kunnolla. Itse sain luiskat pidettyä kunnossa ja samalla poistaa lumetkin.

        Kyseinen henkilö kyllä piti sitä kivana liikuntana, mutta lähestulkoot kiusasi minua sillä.

        Ja kyllä... nytten olenkin mieluummin oman tönöni herrana, kuin alkaisin jollekulle taas selittämään miksi täällä täytyisi jotain tehdä niin ja noin.

        Mä jäin oikein miettimään tuota lumien osittain kolaamista. Olisiko voinut olla, että tuo kyseinen ihminen ei halunnut kahlata lumessa vaikkapa ovelle ja viedä sitten tosiaan kilotolkulla lunta mukanaan sisälle tmv. ja siksi teki ne lumityöt osittain ja jätti sulle loput? Keskutelitteko te koskaan aidosti, että miksi hän toimi noin? Jotenkin tosi outoa, jos tekisi noin kiusallaan. Tai no jos kyse on ollut vaikka naapurista, niin lumitöillä kiusaavasta naapurista on mullakin kokemusta, kun rivitalossa asuin. Vaan jos kyse on omasta kumppanista, niin ei ole normaalia kiusta, vaan olisko tosiaan voinut hänelläkin olla ihan syy?


      • Anonyymi
        Disseisback kirjoitti:

        No jos ei toimi kuten perusteluissa sanotaan, en näe että perusteluita ymmärretäänkään.

        Tuolla on tullut ilmi, että kevyehkö naisihminen ei samoin jaksa/pysty kolaamaan kuin voinakkaampi ja painavampi/pidempi mies...totta, vaan itsekin jouduin suojasäällä varsinkin aloittamaan kolaamisen luiskasta ja siirtyä sitten varsinaiseen pihaanpäin takaperoisesti... ihan saman kilomäärän saa lunta kuskattua, joskin enemmän joutuu kävelemään edestakaisin. Eli pieni fyysinen koko ja voimien puute oli ja on huono selitys. Pyysin jopa olemaan kolaamatta lumia, jos ei kolaa kunnolla. Itse sain luiskat pidettyä kunnossa ja samalla poistaa lumetkin.

        Kyseinen henkilö kyllä piti sitä kivana liikuntana, mutta lähestulkoot kiusasi minua sillä.

        Ja kyllä... nytten olenkin mieluummin oman tönöni herrana, kuin alkaisin jollekulle taas selittämään miksi täällä täytyisi jotain tehdä niin ja noin.

        Lissän vielä, että mä jäin meinaan miettimään miten itse toimin. Jos mä tulen esim. kotiin ja on tullut lunta, niin en mä ala ylensä heti niitä lumitöitä kokonaan tehdä. Teen juuri sen verran, että pääsen nätisti sisälle. Sitten mene sisälle ja vaihdan vaatteet ja syön ja rentoudun hetken ja menen myöhemmin erikseen tekemään ne loput lumityöt. Jos joku alkaisi mulle natista, että olisi muka joku pakko tehdä ne heti kun tulee kotiin, niin haistattaisin pitkät moiselle vaatimukselle. Sama on tilanne usein, jos aamulla on satanut lunta. teen juuri sen mikä on pakko ja jätän loput myöhemmäksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lumityöt ovat raskaita, moni on menettänyt siinä henkensä. Riippuu tietysti paljonko lunta luo, mistä ja mihin luo. Olen 50 kiloinen nainen, lumikolan pituinen. Suorastaan mahdottomuus kolata lumet pihan luiskalle, jossa on reippaasti nousua. Pelkkä satanut lumi on tietysti kevyempi kolata kuin massoittain katolta pikkupihalle pudonnut suojalumi.

        No juuri tuossa joulun alla kolasin useamman päivän aikana kasautuneen jumalattoman lumimäärän, kun olin ollut kipeänä kun sitä lunta vaan tuli ja tuli. Sitä oli liiottelematta miltei puoli metriä kasautunutta lunta ja olin vielä puolikuntoinen. Vaan kyllä mä ne tein, kun en halunnut odottaa, että sataa vielä lisää ja sitähän tosiaan satoin vaan lisää. Ei mua katolta tulletkaan lumet häiritse, mutta niitä on yleensä ihan turha edes yrittää kolata mihinkään. Menee lapiohommiksi.

        Tämä siis aloittajalta, joka tosiaan on 60 kiloa painava naisihminen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        No juuri tuossa joulun alla kolasin useamman päivän aikana kasautuneen jumalattoman lumimäärän, kun olin ollut kipeänä kun sitä lunta vaan tuli ja tuli. Sitä oli liiottelematta miltei puoli metriä kasautunutta lunta ja olin vielä puolikuntoinen. Vaan kyllä mä ne tein, kun en halunnut odottaa, että sataa vielä lisää ja sitähän tosiaan satoin vaan lisää. Ei mua katolta tulletkaan lumet häiritse, mutta niitä on yleensä ihan turha edes yrittää kolata mihinkään. Menee lapiohommiksi.

        Tämä siis aloittajalta, joka tosiaan on 60 kiloa painava naisihminen.

        Oletan, että nämä yllä olevat viestit on samalta anonyymiltä.

        Kyseessä oli minun ex-vaimo. Keskusteltiin monesti ja ei hän mitenkään erityisemmin perustellut mitään, vaan hänestä hän toimi oikein...olisi varmaan pitänyt olla vaan sitten siivoamatta hänen jälkensä ja antaa koittaa kolata omalla tavallaan, kerta niin halus... mutta ei siitä olisi tullut mitään...

        Mutta hän ei muista juuri piitannutkaan, vaan oli tekevinään aina "hyvää", vaikka kuinka sanoi, että sitä se ei ole.

        Tässä olisi saanut tehtyä osittainkin lumityöt niin, että ois saanut pihan puolipuhtaaksi eikä olisi tarvinnut tehdä luiskalle työntöjä. Olisi päässyt puhtain jaloin autolle ja ovelle, mutta sekään ei kelvannut.

        Juttujen perusteella sinun kanssasi ei tulisi vastaavaa khänää...


      • Anonyymi
        Disseisback kirjoitti:

        Oletan, että nämä yllä olevat viestit on samalta anonyymiltä.

        Kyseessä oli minun ex-vaimo. Keskusteltiin monesti ja ei hän mitenkään erityisemmin perustellut mitään, vaan hänestä hän toimi oikein...olisi varmaan pitänyt olla vaan sitten siivoamatta hänen jälkensä ja antaa koittaa kolata omalla tavallaan, kerta niin halus... mutta ei siitä olisi tullut mitään...

        Mutta hän ei muista juuri piitannutkaan, vaan oli tekevinään aina "hyvää", vaikka kuinka sanoi, että sitä se ei ole.

        Tässä olisi saanut tehtyä osittainkin lumityöt niin, että ois saanut pihan puolipuhtaaksi eikä olisi tarvinnut tehdä luiskalle työntöjä. Olisi päässyt puhtain jaloin autolle ja ovelle, mutta sekään ei kelvannut.

        Juttujen perusteella sinun kanssasi ei tulisi vastaavaa khänää...

        No jos muistan oikein, niin sen eksäsi kanssa taisi olla paljon muutakin ongelmaa.

        No minun kanssa ei tosiaan lumitöistä saa kränää aikaiseksi. tässä nyt on kuitenkin tullut noita tehtyä ihan kakarasta asti ja vaikken mä siitä puuhasta oikeasti lainkaan pidä, niin on se ihan hyvää liikuntaa. Liikuntana mä sen puuhan aina otan.

        Itselläni oli lumitöissä toisen eksäni kanssa sellainen ongelma, että hän ei tehnyt niitä. Ensiksi itse halusi maalle omakotitaloon ja jumalattoman pihan, jossa oli vielä läpiajo (hän siis tosiaan ihan itse halusi juuri sen talon), sitten ei suotunut tekemään lumitöitä. Von sano, että siinä kohtaa, kun stiä kolattavaa oli useampi sata neliötä, niin alkoi tehdä tiukkaa. Mä kun en periaatteestakaan suostunut alkamaan ostaa omillani lumilinkoa, kun en ollut sinne korpeen alunperinkään halunnut. Miehen mielipide oli, että hän tekee muutenkin ruumiillista työtä, niin hän ei enää lumitöitä siihen päälle tee. "Hetkittäin" koin sen hieman epäreiluksi, ettei edes puolia tehnyt, vaikka oli puolet suurempikin kuin minä. 😂


      • Anonyymi kirjoitti:

        No jos muistan oikein, niin sen eksäsi kanssa taisi olla paljon muutakin ongelmaa.

        No minun kanssa ei tosiaan lumitöistä saa kränää aikaiseksi. tässä nyt on kuitenkin tullut noita tehtyä ihan kakarasta asti ja vaikken mä siitä puuhasta oikeasti lainkaan pidä, niin on se ihan hyvää liikuntaa. Liikuntana mä sen puuhan aina otan.

        Itselläni oli lumitöissä toisen eksäni kanssa sellainen ongelma, että hän ei tehnyt niitä. Ensiksi itse halusi maalle omakotitaloon ja jumalattoman pihan, jossa oli vielä läpiajo (hän siis tosiaan ihan itse halusi juuri sen talon), sitten ei suotunut tekemään lumitöitä. Von sano, että siinä kohtaa, kun stiä kolattavaa oli useampi sata neliötä, niin alkoi tehdä tiukkaa. Mä kun en periaatteestakaan suostunut alkamaan ostaa omillani lumilinkoa, kun en ollut sinne korpeen alunperinkään halunnut. Miehen mielipide oli, että hän tekee muutenkin ruumiillista työtä, niin hän ei enää lumitöitä siihen päälle tee. "Hetkittäin" koin sen hieman epäreiluksi, ettei edes puolia tehnyt, vaikka oli puolet suurempikin kuin minä. 😂

        Joo, ei ollut ainoa asia, missä ei oltu ja olla samalla aaltopituudella. Siksipä hän on exä. 😄


      • Anonyymi

        Tjaa, aika pienistä asioista, täällä kinataan. Mulla nyt homma meni muutaman asteen syvemmälle. Tuli ero tyttären isän kanssa. Siis mä ilmoitin kauniisti hänelle, ett voisi pysyä sen ex-vaimonsa hoiteissa; hänellä ei ole enää mitään oikeutta ilmestyä mun kotiini; aina kun itse niin halusi. Mies tuli ja meni, omia aikojaan ja mun sanomiset ohitettiin, ilmeisesti olan kohautuksella!

        Mä omistan oman asuntoni, johon Mimmin isä; ei ole sijoittanut latin latia; joten mä myös määrään, ketkä mun pihapiirissäni pyörivät!
        Jostain lumen luomisesta, tai tiskikoneen täytöstä ei meille ole erimielisyyksiä tullut. Kyllä meillä syyt ovat syvemmällä... enkä minäkään ole puhdas pulmunen!

        Mutt ei mun kotini ole mikään majatalo; minne ilmaannutaan, kun katto päänpäälle on saatava. Vedoten siihen ett meillä on yhteinen lapsi; mitään muuta yhteistä meillä ei enää olekaan... Jos ei lasketa, naapuriin kantamaani soppakattilaa, josta hänkin keittoa lautaselleen ammensi. Se tie ollaan nyt kuljettu aika pitkälti loppuun asti, sen hänkin varmaan jo on oivaltanut. Mä pelasin nyt ihan itsekkäistä syistä viimeisimmän erän pokeria!
        Mies sai lopultakin järjestettyä Mimmin tapaamiset muualle, joten kokonaistilanne alkaa selviytymään, ja pian minäkin saan taas omasta elämästäni kiinni.

        Tässä olen ollut aika vaikeassa tilanteessa, koska mun Faija on ollut koko ajan, Mimmin isän fanittaja. Faijan mielestä, mun pitäisi niellä ylpeyteni ja "Ottaa lapseni isä sellaisena kuin hän on! Miehet nyt vaan ovat erilaisia... kuin naiset heidän toivoisi olevan!"
        Faija on sovinisti... ajatelkoot mitä lystää; kunhan pitää ajatuksensa ominaan ja lopettaa sotkeutumasta mun yksityiselämääni.
        trollikka

        Flunssa muuten alkaa olla selätetty, just tultiin Mimmin kanssa pihalta sisälle, mikrottamaan jotain haukattavaa. Systeri tuolla köhii sängyssään, haluavansa myös ruokaa; vaikka vispipuuroa!


      • Anonyymi
        Disseisback kirjoitti:

        Joo, ei ollut ainoa asia, missä ei oltu ja olla samalla aaltopituudella. Siksipä hän on exä. 😄

        Et pitänyt muuna kuin kimppa-asujana ja laskujen maksajana.
        Minä ja lapseni sinä tekee sen yhteenlaskettuna, että sulle jäi elintaso ja maksuja 1/3 osaa.
        Määräysvalta. Omat menot. Ikuinen bailaus.

        Nyt se loppui.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tjaa, aika pienistä asioista, täällä kinataan. Mulla nyt homma meni muutaman asteen syvemmälle. Tuli ero tyttären isän kanssa. Siis mä ilmoitin kauniisti hänelle, ett voisi pysyä sen ex-vaimonsa hoiteissa; hänellä ei ole enää mitään oikeutta ilmestyä mun kotiini; aina kun itse niin halusi. Mies tuli ja meni, omia aikojaan ja mun sanomiset ohitettiin, ilmeisesti olan kohautuksella!

        Mä omistan oman asuntoni, johon Mimmin isä; ei ole sijoittanut latin latia; joten mä myös määrään, ketkä mun pihapiirissäni pyörivät!
        Jostain lumen luomisesta, tai tiskikoneen täytöstä ei meille ole erimielisyyksiä tullut. Kyllä meillä syyt ovat syvemmällä... enkä minäkään ole puhdas pulmunen!

        Mutt ei mun kotini ole mikään majatalo; minne ilmaannutaan, kun katto päänpäälle on saatava. Vedoten siihen ett meillä on yhteinen lapsi; mitään muuta yhteistä meillä ei enää olekaan... Jos ei lasketa, naapuriin kantamaani soppakattilaa, josta hänkin keittoa lautaselleen ammensi. Se tie ollaan nyt kuljettu aika pitkälti loppuun asti, sen hänkin varmaan jo on oivaltanut. Mä pelasin nyt ihan itsekkäistä syistä viimeisimmän erän pokeria!
        Mies sai lopultakin järjestettyä Mimmin tapaamiset muualle, joten kokonaistilanne alkaa selviytymään, ja pian minäkin saan taas omasta elämästäni kiinni.

        Tässä olen ollut aika vaikeassa tilanteessa, koska mun Faija on ollut koko ajan, Mimmin isän fanittaja. Faijan mielestä, mun pitäisi niellä ylpeyteni ja "Ottaa lapseni isä sellaisena kuin hän on! Miehet nyt vaan ovat erilaisia... kuin naiset heidän toivoisi olevan!"
        Faija on sovinisti... ajatelkoot mitä lystää; kunhan pitää ajatuksensa ominaan ja lopettaa sotkeutumasta mun yksityiselämääni.
        trollikka

        Flunssa muuten alkaa olla selätetty, just tultiin Mimmin kanssa pihalta sisälle, mikrottamaan jotain haukattavaa. Systeri tuolla köhii sängyssään, haluavansa myös ruokaa; vaikka vispipuuroa!

        Mä olen sun aiemmista jutuistasikin ymmärtänyt, että ongelmia todellakin oli. Vaan siis mä olen ollut siinä luulossa, että teillä ei ole mitään parisuhdetta. Tai ehkä luen tekstisi jotenkin väärin, mutta jotenkin tuosta jää mulle kuva ikäänkuin jotakin kuitenkin olisi.

        Tuo on jännä juttu, miten jotkut isät ovat vahvasti oman lapsensa puolella ja toiset taas jotenkin hassusti asettuvat sinne sen toisen osapuolen puolelle. Tai no osalla on sitten tietenkin myös omat vahvat mielipiteensä täysin puolista riippumatta ja sama koskee tietysti myös äitejä. Mä itse olen ollut tuttavapiirissäni huomaavinani, että ne ovat tietyntyyppiset miehet, jotka menevät sinne "vävypojan" puolelle, mutta en nyt lähde esittämään analyysiä isästäsi. Luultavasti tunnet hänet ilman mun panostanikin 😀.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Et pitänyt muuna kuin kimppa-asujana ja laskujen maksajana.
        Minä ja lapseni sinä tekee sen yhteenlaskettuna, että sulle jäi elintaso ja maksuja 1/3 osaa.
        Määräysvalta. Omat menot. Ikuinen bailaus.

        Nyt se loppui.

        Mitä höpöä? Mun tuloilla mentiin vähintään 3/5 osaa..

        Mutta mitäs siitä enää...oli ja meni miten meni...


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tjaa, aika pienistä asioista, täällä kinataan. Mulla nyt homma meni muutaman asteen syvemmälle. Tuli ero tyttären isän kanssa. Siis mä ilmoitin kauniisti hänelle, ett voisi pysyä sen ex-vaimonsa hoiteissa; hänellä ei ole enää mitään oikeutta ilmestyä mun kotiini; aina kun itse niin halusi. Mies tuli ja meni, omia aikojaan ja mun sanomiset ohitettiin, ilmeisesti olan kohautuksella!

        Mä omistan oman asuntoni, johon Mimmin isä; ei ole sijoittanut latin latia; joten mä myös määrään, ketkä mun pihapiirissäni pyörivät!
        Jostain lumen luomisesta, tai tiskikoneen täytöstä ei meille ole erimielisyyksiä tullut. Kyllä meillä syyt ovat syvemmällä... enkä minäkään ole puhdas pulmunen!

        Mutt ei mun kotini ole mikään majatalo; minne ilmaannutaan, kun katto päänpäälle on saatava. Vedoten siihen ett meillä on yhteinen lapsi; mitään muuta yhteistä meillä ei enää olekaan... Jos ei lasketa, naapuriin kantamaani soppakattilaa, josta hänkin keittoa lautaselleen ammensi. Se tie ollaan nyt kuljettu aika pitkälti loppuun asti, sen hänkin varmaan jo on oivaltanut. Mä pelasin nyt ihan itsekkäistä syistä viimeisimmän erän pokeria!
        Mies sai lopultakin järjestettyä Mimmin tapaamiset muualle, joten kokonaistilanne alkaa selviytymään, ja pian minäkin saan taas omasta elämästäni kiinni.

        Tässä olen ollut aika vaikeassa tilanteessa, koska mun Faija on ollut koko ajan, Mimmin isän fanittaja. Faijan mielestä, mun pitäisi niellä ylpeyteni ja "Ottaa lapseni isä sellaisena kuin hän on! Miehet nyt vaan ovat erilaisia... kuin naiset heidän toivoisi olevan!"
        Faija on sovinisti... ajatelkoot mitä lystää; kunhan pitää ajatuksensa ominaan ja lopettaa sotkeutumasta mun yksityiselämääni.
        trollikka

        Flunssa muuten alkaa olla selätetty, just tultiin Mimmin kanssa pihalta sisälle, mikrottamaan jotain haukattavaa. Systeri tuolla köhii sängyssään, haluavansa myös ruokaa; vaikka vispipuuroa!

        Joo, no mä mietinkin aloitusta niin, että kyllä mä nykyään täällä sanoisin mitä ja miten tehdään, ihan sen takia, että tää tontti on mun aluetta.

        Jos nyt sattuisi niin, että tänne tontin sisään kamppeensa kantais nainen, niin ilman hyviä perusteluja, hän ei kaappeja siirtelis ja alkai tekemään miten mitäkin lystää...varsinkin jos se touhu vaikeuttaa mun arkea.

        Sulla toi suhde tais olla aika lyhyt...mulla kesti 18 vuotta...


    • Anonyymi

      "Määrätä" sana käy herkkään korvaani. Ei olisi kivaa määrätä kotona ketään, ainoastaan ohjata tärkeimmissä asioissa. En myöskään tunne oloa kotoisaksi kenenkään luona, jos käydään määräilemään, ohjata saa tarvittaessa. Pitää myös harkita miten monessa asiassa ohjaa, on haitallista jos yhteinen aika menee ohjailuun, siitä kärsii suhde.

      • Anonyymi

        Aloittaja ajattelee pitkälti samoin. En tajua lainkaan juuri tuota "määräämistä". Maailmassa on hyvin vähän asiota, joista kokisin tarvetta määrätä yhtään mitään. Ne mistä määräisin ovat terveyteeni ja hyvinvointiini liittyviä ja oletan, että minua rakastava yksilö ei muutenkaan tietoisesti toimisi noita vastaan, enkä minäkään häntä vastaan. Ja siis kyllähän nyt jäkeä ihminen oikasti oppii asiat korkeintaan muutamasta neuvomisesta. Jos sitä neuvomista aletaan tarvita jatkuvasti, niin ongelma on jossain muualla, eikä se "määräämällä" parane.


      • Anonyymi

        Älä nyt naurata. Ohjaaja. Mikä luulet olevasi?
        Mä olisin voinut ohjata sua. Mun tavoille ja toiveille.


    • Anonyymi

      Kuulehan poikanen: jos, siis jos, jos, jos olisit joskus ollut pwrheenisä, esim kolme lasta ja vaimo - et puhuisi noin.
      Sinä bi olet vain leppoisasti leoattanut sinbe tänbe, vuokrat ja laskut maksamatta, vedättänyt ihmisiä, sekä miehiä että naisia, toivottavasti et lapsia.
      Töysin itsekäs.

      • Anonyymi

        Kenelle sinä oikein puhut? Jos aloittajalle, niin olet kyllä pahimmanlaatuisesti hakoteillä. aloittaja on nainen ja täydellisen hetero, äiti ja hoitanut aina asiansa hyvin ja luotettavasti.


    • Anonyymi

      Minä näivetyin eräässä suhteessa. Alistuin. Katsoin sivusta.
      Mutta: minulta ei myöskään kysytty mitään. Toinen teki todellakin kaiken omalla, entisellä moodilla, eikä tullut yhtään vastaan. Olin kuin huonekalu. Tosin olen kiitollinen, että hän todella teki kaiken! Minä en olisi kai osannut yhtä hyvin, joten en saanut edes mahdollisuutta osallistua, mun aikatauiluissani ja mun tavallani.
      Hävisin. Minusta tuli olematon ja muka-osaamaton.
      Keittiö oli hänen tonttinsa, pyykkitsydeemit hänen tavallaan, kauppaostokset ja kaupat, ostosvalinnat, ruoat ja niiden laitto myös (pois minulta).
      Mitä virkaa minulle jäi?
      Ei yhtään mitään.

      Se on nyt menneisyyttä.
      Nyt on taas oma elämä ja oma koti.

      • Anonyymi

        Eikö tuo ollut hyvä vaimo ja nainen eli sinun tehtäväsi olis ollut miesten työt ja emännän hemmottelu


    • Anonyymi

      Kun löydät oman miehen niin sen kanssa saat äänesi kuuluviin ja toiveitasi sanoa ja kompromisseja tehdä mut viimeisen sanan sanoo miehesi

      • Anonyymi

        Jos puhut aloittajalle, niin aloittajalla on mies ja tilanne ei todellakaan ole kuvaamasi. Vaan sinun sanomanasi tuo ei yllätä. Olethan suorastaa yksi inspiraationi aloitukselle äärimmäisenä määräilijänä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos puhut aloittajalle, niin aloittajalla on mies ja tilanne ei todellakaan ole kuvaamasi. Vaan sinun sanomanasi tuo ei yllätä. Olethan suorastaa yksi inspiraationi aloitukselle äärimmäisenä määräilijänä.

        Ei mies määrää eikä määräile vaan sanoo lopullisen päätöksen


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei mies määrää eikä määräile vaan sanoo lopullisen päätöksen

        Eli mies päättää sen lopullisen sanan tai päätöksen


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei mies määrää eikä määräile vaan sanoo lopullisen päätöksen

        Juu, ei sano. Viimeisen päätöksen sanoo meillä se, jolle asialla on enemmän väliä. En kauaa katselisi miestä, joka kuvittelisi sekuntiakaan "viimeistä sanaa" missään sellaisessa, joka koskettaa lähinnä vain minua. Enkä myöskään mene ottamaan itse kantaa sellaisiin asioihin, jotka eivä juurikaan minua kosketa, jollei oikein erikseen kysytä.

        Sinätaas olet pikku kotistalin, joka ei osaisi olla otamatta kantaa mihinkään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei mies määrää eikä määräile vaan sanoo lopullisen päätöksen

        Vanhanaikaista. Ei ole tätä päivää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vanhanaikaista. Ei ole tätä päivää.

        Mut luonnollista ja noin se on aina ollut ja niin se tulee olemaankin oli sit kyse ihmisistä eläimistä tai kasveista


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mut luonnollista ja noin se on aina ollut ja niin se tulee olemaankin oli sit kyse ihmisistä eläimistä tai kasveista

        Tuossa ei ole mitään luonnollista. Luonto ei tunne mitään tuollaista, jossa kumpikaan sukupuoli tekisi erityisesti päätöksiä ja sanoisi viimeisiä sanoja tai murahduksia. Jos luontoa miettii, niin on paljon luonnollisempaa, että naaras tekee päätöksiä, mutta eivät nekään päätökset ole mitenkään urosten puolesta tehtyjä. Naaras päättää omasta puolestaan ja luonnossa hyvin usein uros tulee sitten naaraan perässä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juu, ei sano. Viimeisen päätöksen sanoo meillä se, jolle asialla on enemmän väliä. En kauaa katselisi miestä, joka kuvittelisi sekuntiakaan "viimeistä sanaa" missään sellaisessa, joka koskettaa lähinnä vain minua. Enkä myöskään mene ottamaan itse kantaa sellaisiin asioihin, jotka eivä juurikaan minua kosketa, jollei oikein erikseen kysytä.

        Sinätaas olet pikku kotistalin, joka ei osaisi olla otamatta kantaa mihinkään.

        Voihan mies antaa luvan sinulle että saat päättää itse jonkin asian mut kotiasioista eli yhteisistä asioista mies päättää


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voihan mies antaa luvan sinulle että saat päättää itse jonkin asian mut kotiasioista eli yhteisistä asioista mies päättää

        Höpsis. Miehelleni ei tulis mieleenkään puuttua asioihini. Hän ei ole ihmisenä sellainen, kuten en ole minäkään. Enemmän hän meillä pohtii kotiasioita, kun hänelle esim. on enemmän väliä mitä hän syö. Mulle taas on pitkälti aivan sama mitä syön, kunhan se nyt ei ole kovin pahaa.

        Niihin kotiasioihin, joihin mies ei ota mitään kantaa kuuluvat esim. autooni liittyvt asiat. Niin kauan kun kyse on minun autostani, niin mä määritän ihan itse millaisen ostan, koska ostan, missä käytän huollossa ja milloin jne. Jos mies haluaa ottaa mihinkään noista kantaa, niin hoitakoon sitten homman itse ja maksakoon myös.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Höpsis. Miehelleni ei tulis mieleenkään puuttua asioihini. Hän ei ole ihmisenä sellainen, kuten en ole minäkään. Enemmän hän meillä pohtii kotiasioita, kun hänelle esim. on enemmän väliä mitä hän syö. Mulle taas on pitkälti aivan sama mitä syön, kunhan se nyt ei ole kovin pahaa.

        Niihin kotiasioihin, joihin mies ei ota mitään kantaa kuuluvat esim. autooni liittyvt asiat. Niin kauan kun kyse on minun autostani, niin mä määritän ihan itse millaisen ostan, koska ostan, missä käytän huollossa ja milloin jne. Jos mies haluaa ottaa mihinkään noista kantaa, niin hoitakoon sitten homman itse ja maksakoon myös.

        Auto on yhteinen päätös ja mies sanoo sinulle ostetaan 1982 pontiac transam 5.7 litran koneella niin sinä ajelet sillä ja mies sanoo hänelle chevy van niin mies ajaa vanilla ja pontiacilla ja sinä vierellä noin se asia on


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Auto on yhteinen päätös ja mies sanoo sinulle ostetaan 1982 pontiac transam 5.7 litran koneella niin sinä ajelet sillä ja mies sanoo hänelle chevy van niin mies ajaa vanilla ja pontiacilla ja sinä vierellä noin se asia on

        Ei ole, vaan se on auton käyttäjän ja ostajan päätös. Jos autoa käytetään yhdessä ja se ostetaan yhdessä, niin se on yhteinen päätös. Tässä tapauksessa kyse ei ole yhteisestä autosta, eikä siihen ole käytetty senttiäkään yhteisiä rahoja, joten päätös ei ole yhteinen.

        Mies saa tietenkin myös ostaa itse itselleen ihan tasan millaisen auton itse haluaa. Asia ei voisi minua vähempää kiinnostaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Auto on yhteinen päätös ja mies sanoo sinulle ostetaan 1982 pontiac transam 5.7 litran koneella niin sinä ajelet sillä ja mies sanoo hänelle chevy van niin mies ajaa vanilla ja pontiacilla ja sinä vierellä noin se asia on

        Ja minua on täysin turha yrittää pakottaa yhtään minkäänlaisen auton rattiin, johon en itse halua. Ei tule onnistumaan, vaikka mitä tekisi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja minua on täysin turha yrittää pakottaa yhtään minkäänlaisen auton rattiin, johon en itse halua. Ei tule onnistumaan, vaikka mitä tekisi.

        Mies sanoo lähdetääs kauppaan mis pontiacin avaimet tuus jo ja pontiac hörähtää käymään ja kuulet kun sanotaan lait turvavyö kiinni ja lähdette ostoksille


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mies sanoo lähdetääs kauppaan mis pontiacin avaimet tuus jo ja pontiac hörähtää käymään ja kuulet kun sanotaan lait turvavyö kiinni ja lähdette ostoksille

        Sanon, että mene vaan. En näe mitään syytä lähteä autokaupoille mukaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mies sanoo lähdetääs kauppaan mis pontiacin avaimet tuus jo ja pontiac hörähtää käymään ja kuulet kun sanotaan lait turvavyö kiinni ja lähdette ostoksille

        Mä olen muuten tasan kerran istunut auton kyydissä, niin että mieheni on ajanut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sanon, että mene vaan. En näe mitään syytä lähteä autokaupoille mukaan.

        Ruokakauppaan kylläkin olette menossa hakeen vähän tupakkii


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mä olen muuten tasan kerran istunut auton kyydissä, niin että mieheni on ajanut.

        Käyttekö kaupassa kahdella autolla kyl yhdessä ja yhdellä autolla menette


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ruokakauppaan kylläkin olette menossa hakeen vähän tupakkii

        No sinne ajan sitten minä. Miehellä kun ei ole autoa. Jos hän itselleen sellaisen joskus hankkii, niin sitten voin kyytiin istuakin. Vaan pelkkää tupakkaa ei autolla mennä hakemaan. Sitä saa kävellen lähikaupastakin ja minua ei siihen tarvita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Käyttekö kaupassa kahdella autolla kyl yhdessä ja yhdellä autolla menette

        Ei tässä taloudessa ole kuin yksi auto. Mies kulkee yleensä kaikki matkansa polkupyörällä ja menee harvoin niin kauas, ettei sillä pääsisi. Ei hän tee autolla yhtään mitään. Mulla taas on autolle enemmän käyttöä ja kuljen usein pidempää matkaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli mies päättää sen lopullisen sanan tai päätöksen

        Jos mietitään sellaiia yhteisiä asioita, jotka mies on saanut ihan itse päättää, niin sellaisiin kuuluu mm. televisio ja siihen liittyvä äänentoisto. Asia oli minulle yksi lysti, joten sanoin, että tee miten haluat. Ilmoitin vain sen, paljonko minä olen maksimissaan valmis niihin omia rahojani laittamaan ja jos mies haluaa tuosta yli puolet kalliimmat (kuten halusi) niin hän sitten maksoi sen erotuksen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No sinne ajan sitten minä. Miehellä kun ei ole autoa. Jos hän itselleen sellaisen joskus hankkii, niin sitten voin kyytiin istuakin. Vaan pelkkää tupakkaa ei autolla mennä hakemaan. Sitä saa kävellen lähikaupastakin ja minua ei siihen tarvita.

        Kyllä tarvitaan sinut mukaan tupakki ostoksille ja voi olla että teette pienen ajelu lenkinkin ja vaik ei ajelemaan niin sinä mukaan päätetty


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä tarvitaan sinut mukaan tupakki ostoksille ja voi olla että teette pienen ajelu lenkinkin ja vaik ei ajelemaan niin sinä mukaan päätetty

        Ei tarvitse. Minä en polta, joten minusta ei ole siellä mitään iloa. Ajelulenkkejä en harrasta, eli ei kiitos.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos mietitään sellaiia yhteisiä asioita, jotka mies on saanut ihan itse päättää, niin sellaisiin kuuluu mm. televisio ja siihen liittyvä äänentoisto. Asia oli minulle yksi lysti, joten sanoin, että tee miten haluat. Ilmoitin vain sen, paljonko minä olen maksimissaan valmis niihin omia rahojani laittamaan ja jos mies haluaa tuosta yli puolet kalliimmat (kuten halusi) niin hän sitten maksoi sen erotuksen.

        Viik viik mut nyt lähdette tupakki ostoksille mies ei jaksa enään kinastella vaan sanoo nyt mentiin ja vani käynnistyy ja lähdette ja mies voi tulla kanssasi kauppaan mut jos vikiset niin saat hakea yksin kaupasta tupakkii mies odottaa autossa ja kun palaat autolle mies kysyy sinulta haluatko johonkin vai mennäänkö kotiin keittään kahvit


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Viik viik mut nyt lähdette tupakki ostoksille mies ei jaksa enään kinastella vaan sanoo nyt mentiin ja vani käynnistyy ja lähdette ja mies voi tulla kanssasi kauppaan mut jos vikiset niin saat hakea yksin kaupasta tupakkii mies odottaa autossa ja kun palaat autolle mies kysyy sinulta haluatko johonkin vai mennäänkö kotiin keittään kahvit

        Mies saa mennä. En minä häntä estä. Minua on täysin turha yrittää pakottaa mukaan. Mitä enemmän yrittää, niin sitä varmemmin en lähde.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Viik viik mut nyt lähdette tupakki ostoksille mies ei jaksa enään kinastella vaan sanoo nyt mentiin ja vani käynnistyy ja lähdette ja mies voi tulla kanssasi kauppaan mut jos vikiset niin saat hakea yksin kaupasta tupakkii mies odottaa autossa ja kun palaat autolle mies kysyy sinulta haluatko johonkin vai mennäänkö kotiin keittään kahvit

        Jos ei mies jaksa kinastella, niin sitten hänen kannattaa lopettaa se. Minä olen jo viimeisen sanani sanonut ja se on ei kiitos.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Viik viik mut nyt lähdette tupakki ostoksille mies ei jaksa enään kinastella vaan sanoo nyt mentiin ja vani käynnistyy ja lähdette ja mies voi tulla kanssasi kauppaan mut jos vikiset niin saat hakea yksin kaupasta tupakkii mies odottaa autossa ja kun palaat autolle mies kysyy sinulta haluatko johonkin vai mennäänkö kotiin keittään kahvit

        Ja toki voin käydä kaupasta hakemassa tyhmälle miehelle "tupakkia". Otan vaikka ison puskan oraganoa. Oppiipahan olemaan lähettämättä tätä naista tupakkiostoksille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mies saa mennä. En minä häntä estä. Minua on täysin turha yrittää pakottaa mukaan. Mitä enemmän yrittää, niin sitä varmemmin en lähde.

        Huh huh sinä se jaksat mut kun tulet takasin autolle niin mies kysyy ostitko 2-4 askii ettei jatkuvasti tarvi rampata kaupassa auto hörähtää käyntiin ja lähdette kotiin päin keitteleen kahveita


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huh huh sinä se jaksat mut kun tulet takasin autolle niin mies kysyy ostitko 2-4 askii ettei jatkuvasti tarvi rampata kaupassa auto hörähtää käyntiin ja lähdette kotiin päin keitteleen kahveita

        En ole edes lähtenyt, enkä tule lähtemään. Mies tehköön miten haluaa. nopeammin hän se tupakkinsa saa, kun lopettaa tyhjän känäämisen ja menee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huh huh sinä se jaksat mut kun tulet takasin autolle niin mies kysyy ostitko 2-4 askii ettei jatkuvasti tarvi rampata kaupassa auto hörähtää käyntiin ja lähdette kotiin päin keitteleen kahveita

        Totuushan on se, että jos olen kerran sanonut ei, niin en mä tule enää sen jälkeen tyhmään känäämiseen edes vastaamaan. Olen kuin en edes kuulisi moista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huh huh sinä se jaksat mut kun tulet takasin autolle niin mies kysyy ostitko 2-4 askii ettei jatkuvasti tarvi rampata kaupassa auto hörähtää käyntiin ja lähdette kotiin päin keitteleen kahveita

        Ja mun mieheni polttaa niin vähän, että tuo 4 askia riitäisi hänelle yli kuukaudeksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja toki voin käydä kaupasta hakemassa tyhmälle miehelle "tupakkia". Otan vaikka ison puskan oraganoa. Oppiipahan olemaan lähettämättä tätä naista tupakkiostoksille.

        Älä uhoo vaan mene ja saat käskyn osta jotain pullaa kans saat itse päättää mitä pullaa kahvin kans täytyy ol kastamista teille


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Totuushan on se, että jos olen kerran sanonut ei, niin en mä tule enää sen jälkeen tyhmään känäämiseen edes vastaamaan. Olen kuin en edes kuulisi moista.

        Joopa joo mut mies kysyy otatko toisen pullan ja juotte kahvia ja kahvin päätteeksi mies kysyy mennäänkö yhdessä suihkuun


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voihan mies antaa luvan sinulle että saat päättää itse jonkin asian mut kotiasioista eli yhteisistä asioista mies päättää

        Mun kotiasioista, päätän minä itse... eikä yksikään jo ulkoistettu ex-mies. Parempi hänenkin ymmärtää ett tuulet ovat muuttuneet.
        Nyt ei mikään hento lounaistuuli puhalla, vaan pohjoisen jäätävän kylmä viima.
        Mä katsoin läpisormieni, liiankin kauan... uskoin ja toivoin ja petyin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Älä uhoo vaan mene ja saat käskyn osta jotain pullaa kans saat itse päättää mitä pullaa kahvin kans täytyy ol kastamista teille

        Ei tarvitse uhota, sen kun tekee vaan. Uhoaminen on enemmän noita sinun juttujasi. Minä en sellaista harrasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joopa joo mut mies kysyy otatko toisen pullan ja juotte kahvia ja kahvin päätteeksi mies kysyy mennäänkö yhdessä suihkuun

        Enpä nyt ole aikeissa syödä pullaakaan ja kahvitkin on tälle päivälle jo juotu. Vaan mies saa tietenkin toimia miten tahtoo. Suihkuun en mene koskaan kenenkään toisen kanssa. Illalla ajattelin käydä saunassa, mutta sielläkin käyn yksin tai korkeintaan muksun kanssa. Mies käy sitten itsekseen tai myös muksun kanssa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Älä uhoo vaan mene ja saat käskyn osta jotain pullaa kans saat itse päättää mitä pullaa kahvin kans täytyy ol kastamista teille

        Käskyllä saa muuten vaan toteamuksen, että suksi kuuseen. Käskyt eivät toimi lainkaan. Se muuten toimiin molempiin suuntiin. Meillä ei kumpikaan toistaan käske ja komentele. Me ollaan molemmat ihan liian itsepäisiä, että komentelu toimisi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Enpä nyt ole aikeissa syödä pullaakaan ja kahvitkin on tälle päivälle jo juotu. Vaan mies saa tietenkin toimia miten tahtoo. Suihkuun en mene koskaan kenenkään toisen kanssa. Illalla ajattelin käydä saunassa, mutta sielläkin käyn yksin tai korkeintaan muksun kanssa. Mies käy sitten itsekseen tai myös muksun kanssa.

        Mikä on ongelma?
        Voi, miten pieniä ongelmia.
        Odota elämää. Kyllä se opettaa ja koulii.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joopa joo mut mies kysyy otatko toisen pullan ja juotte kahvia ja kahvin päätteeksi mies kysyy mennäänkö yhdessä suihkuun

        Ei mies kysynyt tuollaista.
        Möllötti tietsikan, telkun tai kirjan ääressä.
        Loppuvaiheessa oli extratyöaikoja ja työpäiviä,

        Töiden ja päivien jälkeen lopulta kotiin: aluksi klo 19 - 22 - 23.30 - 01.30 - 02.30 - 03.20- 5.15 - 06.30.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikä on ongelma?
        Voi, miten pieniä ongelmia.
        Odota elämää. Kyllä se opettaa ja koulii.

        Hän taitaa olla vähän hankala nainen ja ei niin vähääkään mikään ei ole hyvä ja mikään ei ole hyvin


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei mies kysynyt tuollaista.
        Möllötti tietsikan, telkun tai kirjan ääressä.
        Loppuvaiheessa oli extratyöaikoja ja työpäiviä,

        Töiden ja päivien jälkeen lopulta kotiin: aluksi klo 19 - 22 - 23.30 - 01.30 - 02.30 - 03.20- 5.15 - 06.30.

        Ei mikään ihme ei kukaan mies halua hankalan luokse voi voi sentään


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mut luonnollista ja noin se on aina ollut ja niin se tulee olemaankin oli sit kyse ihmisistä eläimistä tai kasveista

        Eläimillä usein naaras päättää. Mies seuraa ja tottelee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikä on ongelma?
        Voi, miten pieniä ongelmia.
        Odota elämää. Kyllä se opettaa ja koulii.

        Sitä kannattaa kysyä Välikseltä. Hänhän se kuvittelee, että määräily ja komentelu kuuluu normaaliin parisuhteeseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hän taitaa olla vähän hankala nainen ja ei niin vähääkään mikään ei ole hyvä ja mikään ei ole hyvin

        Se ongelma, että mikään ei ole hyvin ja mikään ei kelpaa, on palstalle kirjoittamiesi juttujen valossa sinulla itselläsi. Sinulle ei kelpaa mikään sopuisa ja normaali, vaan ihan kaikesta on pakko yrittää vääntää konfliktia.

        Minulle taas lähes kaikki on hyvä ja lähes kaikki käy hyvin. Niin kauan kun kumpikaan ei yritä toistaan komentaa ja määrätä, niin kaikki on hyvin ja hyvää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Enpä nyt ole aikeissa syödä pullaakaan ja kahvitkin on tälle päivälle jo juotu. Vaan mies saa tietenkin toimia miten tahtoo. Suihkuun en mene koskaan kenenkään toisen kanssa. Illalla ajattelin käydä saunassa, mutta sielläkin käyn yksin tai korkeintaan muksun kanssa. Mies käy sitten itsekseen tai myös muksun kanssa.

        Kahvinkeitintä ei ole.


        Pullat ja kaku= voita,, vehnäjauhoa ja sokeria.
        Leivo ja syö. Terveellistä.
        Tietty, jos sul on laskut ja mässyt, nannaa pitää vetää myös.

        Mun ei tarvitse. En halua. Suolistoni ei kestä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se ongelma, että mikään ei ole hyvin ja mikään ei kelpaa, on palstalle kirjoittamiesi juttujen valossa sinulla itselläsi. Sinulle ei kelpaa mikään sopuisa ja normaali, vaan ihan kaikesta on pakko yrittää vääntää konfliktia.

        Minulle taas lähes kaikki on hyvä ja lähes kaikki käy hyvin. Niin kauan kun kumpikaan ei yritä toistaan komentaa ja määrätä, niin kaikki on hyvin ja hyvää.

        Just noinhan se on. Juttujensa perusteella Välis on aivan jumalattoman vaikea ihminen, jolle kaikki, siis aivan kaikki, pitää mennä juuri tasan kuten hän haluaa. Hän ei vaikuta olevan kykenevä yhteenkään ainoaan kompromissiin, eikä hänen elämässään ole lainkaan tilaa toiselle ihmiselle, tämän toiveille tai ajatuksille. Välikselle ei mikään ole hyvä, eikä mikään kelpaa, vain se mikä on tasan ja täyin kuten hän itse haluaa. Väliksestä tulee mieleen tuollainen taaperoikäinen lapsi, joka ei osaa vielä lainkaan joustaa omissa toiveissaan, eikä ole vielä oppinut, että muillakin ihmisillä on oma tahto.


    • Anonyymi

      Mulle tuli tossa mieleen yksi asia, jossa todella monilla pariskunnilla on kuulemma tuollainen määräilyongelma. Se ei ei yleensä liity parinmuodostukseen, vaan tulee esille myöhemmässä vaiheessa, mutta koska kyse on niin selkeästi samasta asiasta, niin mainitsen tämän. Kyseinen asia on lastenhoito ja erityisesti vauvanhoito. Tuossakin on juttu, jota en ole koskaan tajunnut. Sen ymmärrän, että toisen ei voi antaa toimia selkeästi lapselle haitallisella tavalla, mutta tuon ulkopuolella itselleni ainakin on aivan sama miten toinen toimii, kunhan toimii.

      Taustaa sen verran, että mun mieheni oli ulkomaankomennuksella vuoden, silloin kun olin raskaana. Hän oli poissa käytännössä oikeastaan koko raskausajan ja kotiutui kun lapsi oli 4 kuukautta vanha. Tuossa olis ollut erinomainen paikka sille, että hän olisi voinut "tehdä kaiken väärin", mutta minä nyt en vaan ole luonteeltani yhtään tuollainen. Olrtiin kaikki kotona muutaman päivän niin, että, mies ehti kotiutua rauhassa ja katsella taas ympärilleen. Sen jälkeen mä kuitenkin jätin miehen ihan kaksi lapsen kanssa ja menin omia menojani (tietenkin sovitusti). Keskustelu oli tyyliin "Missä asiassa haluat neuvoja? Haluatko ohjeita johonkin juttuun?" ja sen jälkeen hän hoiti asiat omalla tavallaan ja minä omallani. Mä en ole koskaan seisonut vieressä katselemassa miten mies vaikkapa vaipan vaihtoi ja hyvin tuo selvisi kaikesta.

    • Anonyymi

      "Määräily" ei kuulu minkäänlaiseen (hyvään, kelvolliseen) parisuhteeseen. No eipä kyllä muihinkaan suhteisiin. Perheessä ja kumppanin kanssa asuessa saattaa silti tulla erimielisyyttä monesta asiasta, niistä neuvotellaan asia kerrallaan.

      Suurin ongelma yhteiselossa taitaa olla se, ettei toinen osaa siivota jälkiään tai se on liian hidasta toisen aikatauluun.

      - Sheena

      • Anonyymi

        Sheena ei nyt tiedä, mistä puhuu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sheena ei nyt tiedä, mistä puhuu.

        Sheena on nyt vähän ulkona mutta sheenan olis vaan parempi harjoitella suodatinpussin käyttöä et osaa sit keittää kahvit kun se herra oikea saapuu kahville


    • Minun kotonani suodatinpussit viikataan kahvinkeittimen suotimeen. 😏

    • Anonyymi

      Sheena, odota ja mieti.

    Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. En tullut, koska käytit päätäsi.

      Ja koska ihmiset pilaavat sillä mahdollisuudet, kaikki mikä toimii vaatii oman lähestymistapani. Kun levittää punaisia m
      Ikävä
      37
      2726
    2. Miten kaivattusi teki sinuun lähtemättömän vaikutuksen?

      Minulla kävi niin, että hän laittoi ruokaa, kun olin nälkäinen. Tie miehen sydämeen käy vatsan kautta.
      Ikävä
      89
      1174
    3. Alkon myynti putosi kesäkuussa 10 prosenttia

      Niin se hallitus tuhoaa valtion verokertymää ylisuurella alkoholiverolla, kun kansalaiset hankkivat juomansa ulkomailta.
      Maailman menoa
      127
      979
    4. Oliko mies vetäytyminen

      Toimiva veto? Miten meille kävi. Ei hyvin ja mahdottomalta tuntuu tilanne nyt.
      Ikävä
      60
      950
    5. Mitä söitte Hänen kanssaan yhdessä viimeksi?

      Tällainen vihjeketju:)
      Ikävä
      66
      907
    6. Ulosotossa olevan tulisi saada itse päättää

      Maksetaanko hänen ulosotossa olevia velkoja takaisin yksi kerrallaan vai ripotellen pikku summia sinne tänne, kuten ulos
      76
      858
    7. Oon tässä pohtinut että se nainen

      Ei sovi sulle. Ihmetyttää mitä näet hänessä. Mieheltä miehelle
      Ikävä
      70
      805
    8. EU:lta tyly ratkaisu Temulle

      On se hyvä, että EU on vihdoin ja viimein puuttunut noiden Kiinan krääsän kauppiaiden toimintaan. https://www.is.fi/ta
      Maailman menoa
      99
      802
    9. Nainen on ihana

      ilta-päivää tosi söpölle naiselle 🤗😘☺ Jos saisin sinut nainen oisin onnellisin mies Etpäs tiedäkään keneltä tämä on?
      Ikävä
      25
      718
    10. Hallinto-oikeus kumosi valtuuston päätöksiä

      Teksti-tv kertoo, että valtuuston päätöksentekoon on osallistunut varavaltuutettu jolla ei ollut oikeutta osallistua. Mi
      Ähtäri
      30
      684
    Aihe