Otin äsken valokuvan henkilöstä, joka on ilm. tuupannut itse minut jonnekin sivummalle ja uskottelee nyt kuvassa olevansa Minä. Hymyilee.
Ruusuisessa yöpaidassa ja tukka yön = aamupäivän jäljiltä sotkuisella nutturalla.
En nyt ole ihan kovin vanhankaan näköinen... Iho vielä suht. rypytön. Joskus esim. kadonneiden ihmisten (dementia, alzheimer) kohdalla, jopa itseäni nuoremmat, näyttävät lehtikuvissa paljon vanhemmilta. Elämäntapa (raskas työ, tupakointi, alkoholi) myös vaikuttaa kuluttavasti ulkonäköön.
Kävin jokunen päivä sitten muistikokeessa, jonka läpäisin täysin pistein, siltikin menen vielä tarkempiin tutkimuksiin. Hetkellinen, nk. hajamielisyys on jo joitain vuosia vaivannut. Näille, mahd. sairauksille ei tietenkään mitään voi ja onko kunnon hoitoakaan, mutta asian tiedostaminen antaa puhtia tehdä tässä ajassa vielä sen, minkä ehtii ja voi. Erilaisia sairauksia on ollut läpi elämän ja niihin melkoinen määrä pillereitä. Ovat vieneet rahaa, osanhan Kela korvaa, mutta jos purkkeja on paljon...
Ei ulkonäöllä sinänsä ole väliä, jonkinlainenhan senkin täytyy olla. En ole koskaan ollut mikään erityinen itseni laittaja. (Nuorena meikkasin, kunnes totesin, että en tarvitse, se oli vain muilta nuorilta opittu tapa.) Ulos = kauppa -asioille mennessä: sipaisu hiukan tummempaa väriä kulmiin, hiukan poskipunaa ja värillistä huulivoidetta... Pienet, nätit korvakorut ja joskus jokin kaulakoru... Hiuksissa pienet soljet. Katselin aikoinaan, että romaninaisilla on aina kauniisti laitetut hiukset: otin hiukan mallia. Suuret (kulta-) korut eivät kuitenkaan kuulu tyyliini.
Ensi kesänä siirryn tähän 70-aikaan.
Jos Herra suo, olen tuolloin ulkomaan matkalla.
Olen kyllä jonkin verran matkustellutkin, mutta silti myös katsellut haikeana uutiskuvia ihmisistä lentokentällä. Tuntuu, että Kaikki Muut ovat kiertäneet koko maapallon. Päätin muuttaa tämän kohdallani. Ei minua koko maailma ja Eurooppakaan kiinnosta, omat mieltymykseni ovat enemmänkin muinaishistorialliset, eli vanha- ja paikalliskulttuuriset kohteet. Nk. tavallisen Ihmisen elämä, tuolla jossain. Esim. Espanja ja Thaimaa, pelkät turistirannat eivät ole koskaan vedonneet itseeni. On Suomessakin aurinkoisia uimarantoja, jos yksistään niitä kaipaa.
Vähän harmittaa, etten ole nuorempana enempää lomaillut Lapissa. Nyt meikäläinen kyynärsauvoillaan köpöttämässä Levin rinnettä ylös... Just joo. Alkusyksystä siellä on kyllä upea ruska. Ja saamelaismuseo on myös kiehtova.
Yritän nauttia näistä elämäni viime hetkistä / vuosista / vuosikymmenistä, ainakin hetken leikkimällä rikasta.
Olen aina tiedostanut, että kerran tämä maa on jätettävä, jatkettava tuonpuoleiseen. Pyrkinyt elämään tämä tosiseikka mielessä.
Vietän nyt suomalaiskristillistä, melko hiljaista Pääsiäistäni, tuossa selkäni takana pöydällä tuoksuu korillinen keväthyasintteja, sellaisiakin on!
Ruusuisessa yöpaidassa ja tukka yön = aamupäivän jäljiltä sotkuisella nutturalla.
En nyt ole ihan kovin vanhankaan näköinen... Iho vielä suht. rypytön. Joskus esim. kadonneiden ihmisten (dementia, alzheimer) kohdalla, jopa itseäni nuoremmat, näyttävät lehtikuvissa paljon vanhemmilta. Elämäntapa (raskas työ, tupakointi, alkoholi) myös vaikuttaa kuluttavasti ulkonäköön.
Kävin jokunen päivä sitten muistikokeessa, jonka läpäisin täysin pistein, siltikin menen vielä tarkempiin tutkimuksiin. Hetkellinen, nk. hajamielisyys on jo joitain vuosia vaivannut. Näille, mahd. sairauksille ei tietenkään mitään voi ja onko kunnon hoitoakaan, mutta asian tiedostaminen antaa puhtia tehdä tässä ajassa vielä sen, minkä ehtii ja voi. Erilaisia sairauksia on ollut läpi elämän ja niihin melkoinen määrä pillereitä. Ovat vieneet rahaa, osanhan Kela korvaa, mutta jos purkkeja on paljon...
Ei ulkonäöllä sinänsä ole väliä, jonkinlainenhan senkin täytyy olla. En ole koskaan ollut mikään erityinen itseni laittaja. (Nuorena meikkasin, kunnes totesin, että en tarvitse, se oli vain muilta nuorilta opittu tapa.) Ulos = kauppa -asioille mennessä: sipaisu hiukan tummempaa väriä kulmiin, hiukan poskipunaa ja värillistä huulivoidetta... Pienet, nätit korvakorut ja joskus jokin kaulakoru... Hiuksissa pienet soljet. Katselin aikoinaan, että romaninaisilla on aina kauniisti laitetut hiukset: otin hiukan mallia. Suuret (kulta-) korut eivät kuitenkaan kuulu tyyliini.
Ensi kesänä siirryn tähän 70-aikaan.
Jos Herra suo, olen tuolloin ulkomaan matkalla.
Olen kyllä jonkin verran matkustellutkin, mutta silti myös katsellut haikeana uutiskuvia ihmisistä lentokentällä. Tuntuu, että Kaikki Muut ovat kiertäneet koko maapallon. Päätin muuttaa tämän kohdallani. Ei minua koko maailma ja Eurooppakaan kiinnosta, omat mieltymykseni ovat enemmänkin muinaishistorialliset, eli vanha- ja paikalliskulttuuriset kohteet. Nk. tavallisen Ihmisen elämä, tuolla jossain. Esim. Espanja ja Thaimaa, pelkät turistirannat eivät ole koskaan vedonneet itseeni. On Suomessakin aurinkoisia uimarantoja, jos yksistään niitä kaipaa.
Vähän harmittaa, etten ole nuorempana enempää lomaillut Lapissa. Nyt meikäläinen kyynärsauvoillaan köpöttämässä Levin rinnettä ylös... Just joo. Alkusyksystä siellä on kyllä upea ruska. Ja saamelaismuseo on myös kiehtova.
Yritän nauttia näistä elämäni viime hetkistä / vuosista / vuosikymmenistä, ainakin hetken leikkimällä rikasta.
Olen aina tiedostanut, että kerran tämä maa on jätettävä, jatkettava tuonpuoleiseen. Pyrkinyt elämään tämä tosiseikka mielessä.
Vietän nyt suomalaiskristillistä, melko hiljaista Pääsiäistäni, tuossa selkäni takana pöydällä tuoksuu korillinen keväthyasintteja, sellaisiakin on!
Vastaukset 13
Vanhimmat
Voi kauhistus ajatusta jollakin aurinkorannalla oleskelusta,,Suomen kesäkin on jo usein aivan liian kuuma.
Englanti, Skotlanti, Irlannin molemmat puoliskot mielenkiintoisia, toki olen käynyt mutta aina löytyisi uusia paikkoja ihmeteltäväksi.
Kävely vaan mennyt kehnoksi, eipä kovin montaa kilometriä päivässä kestä etteikö alkaisi kivut tulla vastaan.
Naama ja kroppa, ne vanhenevat kaikilla, eikä silä niin väliä ole.
Tuo Englanti, Skotlanti, Irlanti... Ne ovat olleet ajatuksissani käydä, jos vain varallisuutta olisi...
Ei kannata mennä hotelleihin,,ne on kalliita! B&b eli bed and breakfast on yleensä sen nk. pahimman turistikauden jälkeen edullisia.
Liikkuu junilla ja metroilla.
Aloittajan muistikokeesta lääkärin ajokortin uusimiskokeeseen.
Tuttava on 85, saanut lääkärin ajotieto-kokeessa kaikki oikein. On skarpin oloinen nainen. Viideksi vuodeksi eteenpäin saa taas pitää kortin.
Vähän epäilen, pääsisinkö itse läpi 75-vuodesta.
Onkohan ne samat kysymykset kaikilla iästä riippumatta vai nappaako lääkäri satunnaisesti liikennesäännöistä otannan.
Kysymykset olivat melko yksinkertaisia, mutta oli kiikun kaakun, että muistin monesko päivä oli ja mikä viikonpäivä.
Koska käytän jatkuvasti kalenteria, muistin. Muutoin en kyllä olisi muistanut. Eihän tuollaisilla ole eläkeläiselle mitään merkitystä, ei päivistä piittaa. Ainakaan minä en piittaa.
Mihin minä tuota tietoa tarvitsen, onko maanantai vai perjantai? Lauantaisin on sauna, tämä on hyvä muistaa.
Ai, eikö ne olekaan liikennesääntöjä, mitä kortin uusimiskäynnillä kysellään, vaan ihan muita muistitestejä.
Minä olin aikoinani äitiäni viemässä muitintestiin, ja huomasin että jotkut kysymykset olimsellaisia mitä hän ei koskaan ollut edes tiennyt tai käyttänyt elämässään
Esim mikä viikko on nyt, äitini ei koskaan käyttänyt sanontaa viikko ainoastaan päivät ja päivämäärän , joten siitä tulimtietysti miinusta , yritin selvittää hoitajalle ettei hän ole koskaan osannut tai käyttänyt viikoista numeroita . Ei auttanut se oli dementian merkki hoitajan mielestä kun ei kahdeksan kymppisenä tiennyt mikä viikko on meneillä . Jos olisin tiennyt että sellaista kysytään niin olisin sanonut sen etukäteen äidille.kyllä hän sen olisi muistanut . Ja oli joku toinenkin kysymys joka myös oli sellainen mitä hän ei osannut nuorenakaan , mutta testistä on toistakymmentä vuotta etten jaksa edes muistaa mikä, se toimen kysymys oli.
Ajokortin uusiminen on vaativa testi, ensin lääkärin tarkastus ,
erittäin vaativa moinitahoinen muistitesti
kirjoitustaito, lukutaito, psykologinen testi,
piirustustaito,
testi kestää noin tunnin yleensä on lääkäri ja sairaanhoitaja paikalla,
Vaativa se pitää ollakin. Liikenteessä on kysymys ihmishengistä.
Otsikko on lupaavampi ja kutkuttavampi kuin muu juttu. Sori ...
Pitkä perjantaina näin noita-akan 60v.Vuokratalon pihapiirissä Oikeati kerrankin tunisin itseni nuorekkaaksi plus 70v.Mutta kun nainen juo,tupakoi vaikuttaa ulkonäköön isoiten. Kun ei liiku myös kehonkuvaan .
Ihmisiä ei sanota noita-akoiksi. Ehkä sisimpäsi ei ole sen kummillisempi kuin huonot elämäntapataidot omaavan ulkokuori. Pahoittelen, että sanon.
No, tuo itä-Helsingin nainen luulee kyllä itsestään vähän liikoja, sen verran silmäillyt hänen tekstejään.