Joskus, jollain reissulla kaikki vaan menee pieleen teitpä mitä tahansa. Tässä on yksi kertomus siitä:
Matka alkoi Malagasta ja kohteena Portugalissa Lissabon. Matkaa kestäisi 14 tuntia/suunta ja se tapahtui heinäkuussä jolloin lämpötila ulkona kolistelee 40-asteen rajoja. Tuohon ei tietenkään kukaan voi vaikuttaa ja bussissa oli hyvä ilmastointi sekä alasvedettävät aurinkosuojat ikkunoissa. Bussista puuttui kuitenkin WC. Matkalla pysähdyttiin vain yhden kerran. Tauko kesti 15 minuuttia ja siinä ajassa olisi pitänyt onnistua hoitamaan sekä vessa-asiat että ruokailu yms. Kaiken muun lisäksi matkaseura oli mitä huonotapaisempaa. Meidän takana istui kaksi Seviljasta kyytiin noussutta vanhusta. Joka 10 sekunnin välein takana istuva mummo kiskaisi penkissäni olevasta kahvasta ja penkki notkahteli edes-taas. Edessä istui äiti lapsensa kanssa. Lapsen penkki kallistettiin jo Malagassa niin alas kuin mahdollista = näin on helpompi pommittaa räkäklimppejä yms. takanaistuvien (=meidän) päälle. Vaikka pyysimmä äitiä korjaamaan lapsensa käytöstä ei hän reagoinut pyyntöihimme millään lailla.
Takaisintulomatka oli ehkä vieläkin kamalampi kokemus. Bussireitti kun kulkee yli vuoriston, pitkin kapeaa serpentiinitietä...ja kuski tuon tuhannen humalassa. Matkaeväänä hällä oli lähdettäessä täysi viskipullo, joka tyhjeni jo ensimmäisen tunnin aikana ja lisää kaivettiin taukopaikassa. Tiellä pysyttiin, mutta pelotti niin peevelisti että tiputaan rotkoon.
Illalla, kun saavuimme Malagaan, Torremolinoksen kohdalla bussiamme ammutiin. Luoti lävisti bussin ikkunan kahden penkkirivin päästä. Onneksi siinä ei juuri silloin istunut ketään. Ulkona oli pilkkopimeää eli kukaan ei nähnyt mistä luoti tuli ja miksise ammutiin bussia kohden. Poliisit saapuivat paikalle ja asiaa setvittiin lähes aamuun asti. Siinä sitä sitten seisoskeltiin bussipysäkillä koko yö muutenkin huonosti sujuneen bussimatkan päätteeksi.
Matka alkoi Malagasta ja kohteena Portugalissa Lissabon. Matkaa kestäisi 14 tuntia/suunta ja se tapahtui heinäkuussä jolloin lämpötila ulkona kolistelee 40-asteen rajoja. Tuohon ei tietenkään kukaan voi vaikuttaa ja bussissa oli hyvä ilmastointi sekä alasvedettävät aurinkosuojat ikkunoissa. Bussista puuttui kuitenkin WC. Matkalla pysähdyttiin vain yhden kerran. Tauko kesti 15 minuuttia ja siinä ajassa olisi pitänyt onnistua hoitamaan sekä vessa-asiat että ruokailu yms. Kaiken muun lisäksi matkaseura oli mitä huonotapaisempaa. Meidän takana istui kaksi Seviljasta kyytiin noussutta vanhusta. Joka 10 sekunnin välein takana istuva mummo kiskaisi penkissäni olevasta kahvasta ja penkki notkahteli edes-taas. Edessä istui äiti lapsensa kanssa. Lapsen penkki kallistettiin jo Malagassa niin alas kuin mahdollista = näin on helpompi pommittaa räkäklimppejä yms. takanaistuvien (=meidän) päälle. Vaikka pyysimmä äitiä korjaamaan lapsensa käytöstä ei hän reagoinut pyyntöihimme millään lailla.
Takaisintulomatka oli ehkä vieläkin kamalampi kokemus. Bussireitti kun kulkee yli vuoriston, pitkin kapeaa serpentiinitietä...ja kuski tuon tuhannen humalassa. Matkaeväänä hällä oli lähdettäessä täysi viskipullo, joka tyhjeni jo ensimmäisen tunnin aikana ja lisää kaivettiin taukopaikassa. Tiellä pysyttiin, mutta pelotti niin peevelisti että tiputaan rotkoon.
Illalla, kun saavuimme Malagaan, Torremolinoksen kohdalla bussiamme ammutiin. Luoti lävisti bussin ikkunan kahden penkkirivin päästä. Onneksi siinä ei juuri silloin istunut ketään. Ulkona oli pilkkopimeää eli kukaan ei nähnyt mistä luoti tuli ja miksise ammutiin bussia kohden. Poliisit saapuivat paikalle ja asiaa setvittiin lähes aamuun asti. Siinä sitä sitten seisoskeltiin bussipysäkillä koko yö muutenkin huonosti sujuneen bussimatkan päätteeksi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.