Näkökulma: Renkaita tuhoavat kraatterit ovat uusi normaali
Suomen tieverkon järkyttävä kunto paljastuu Ely-keskuksen vastauksesta. Renkaita ja vanteita tuhoavat kraatterit valtateillä eivät enää ole poikkeus vaan uusi normaali, johon autoilijoiden täytyy tottua, kirjoittaa Iltalehden Mikko Räsänen.
Kuopat teissä ovat tulleet tutuiksi autoilijoille. Kuvituskuva.
20 autoa kärsi rengasvaurion ajettuaan Kehä I:n rampilla olleeseen kraatteriin, kertoi Iltalehti tammikuussa.
Tuon kaltaiset päivitykset ovat tulleet viime vuosina tutuiksi sosiaalisessa mediassa, kun tutut tai puolitutut ovat raportoineet rengasrikoistaan, joiden aiheuttaja on ollut tiessä ollut kelirikko tai sellaisen seurauksena syntynyt suoranainen kraatteri.
Kelirikkoja täällä on aina ollut. Sellaista asfalttilaatua kun ei ole vielä keksitty, joka kestäisi loputtomiin Suomen talvea ja sulavan ja jäätyvän veden tasaista vuorottelua. Ennemmin tai myöhemmin vesi löytää halkeaman, ja jäätyessään repii sen suuremmaksi.
Tammikuussa autojen renkaita tuhonnut jättikraatteri nousi otsikoihin, koska se vaurioitti niin monia autoja. Tuossa tapauksessa minua ihmetyttää myös toinen seikka. Ely-keskus nimittäin kieltäytyi korvaamasta siihen renkaansa rikkoneille autoilijoille mitään. Ely vieritti syyn tapahtuneesta kuljettajien niskaan ja kertoi, etteivät nämä vain olleet noudattaneet normaalia olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta.
Nuo onnettomuudet tapahtuivat siis rampilla, jossa autot kääntyivät Kehä I:ltä Lahdenväylälle ja valmistautuivat liittymään moottoritien vilinään. Elyn mukaan kuljettajat ovat siis olleet huolimattomia ja ajaneet liian suurta nopeutta, eivätkä olleet varautuneet mahdolliseen kraatteriin.
Olen käynyt useita kertoja Venäjällä ja tottunut siihen, että rajan takaisen Karjalan tiet voivat olla täynnä kraattereita, kuoppia ja muita yllätyksiä. Paikalliset osaavat ulkoa kuoppien sijainnit ja päästelevät teillä vauhtia, mitä ensikertalaisen Suomi-turistin ei kannata yrittää kopioida.
Helsingin tapauksessa ei kuitenkaan oltu rajan takaisilla pikkuteillä vaan Suomen pääkaupungin kehätien ja suuren moottoritien vilkkaassa liittymässä. Suomen tiestön kauheasta kunnosta kertoo paljon se, jos täällä täytyisi valtaväylilläkin ajella kuin Karjalan kinttupoluilla.
IL.FI AUTOT AUTOUUTISET 16.4.2023
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/b5d79347-2551-4000-8243-44529ec4b0c0
Suomen tieverkon järkyttävä kunto paljastuu Ely-keskuksen vastauksesta. Renkaita ja vanteita tuhoavat kraatterit valtateillä eivät enää ole poikkeus vaan uusi normaali, johon autoilijoiden täytyy tottua, kirjoittaa Iltalehden Mikko Räsänen.
Kuopat teissä ovat tulleet tutuiksi autoilijoille. Kuvituskuva.
20 autoa kärsi rengasvaurion ajettuaan Kehä I:n rampilla olleeseen kraatteriin, kertoi Iltalehti tammikuussa.
Tuon kaltaiset päivitykset ovat tulleet viime vuosina tutuiksi sosiaalisessa mediassa, kun tutut tai puolitutut ovat raportoineet rengasrikoistaan, joiden aiheuttaja on ollut tiessä ollut kelirikko tai sellaisen seurauksena syntynyt suoranainen kraatteri.
Kelirikkoja täällä on aina ollut. Sellaista asfalttilaatua kun ei ole vielä keksitty, joka kestäisi loputtomiin Suomen talvea ja sulavan ja jäätyvän veden tasaista vuorottelua. Ennemmin tai myöhemmin vesi löytää halkeaman, ja jäätyessään repii sen suuremmaksi.
Tammikuussa autojen renkaita tuhonnut jättikraatteri nousi otsikoihin, koska se vaurioitti niin monia autoja. Tuossa tapauksessa minua ihmetyttää myös toinen seikka. Ely-keskus nimittäin kieltäytyi korvaamasta siihen renkaansa rikkoneille autoilijoille mitään. Ely vieritti syyn tapahtuneesta kuljettajien niskaan ja kertoi, etteivät nämä vain olleet noudattaneet normaalia olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta.
Nuo onnettomuudet tapahtuivat siis rampilla, jossa autot kääntyivät Kehä I:ltä Lahdenväylälle ja valmistautuivat liittymään moottoritien vilinään. Elyn mukaan kuljettajat ovat siis olleet huolimattomia ja ajaneet liian suurta nopeutta, eivätkä olleet varautuneet mahdolliseen kraatteriin.
Olen käynyt useita kertoja Venäjällä ja tottunut siihen, että rajan takaisen Karjalan tiet voivat olla täynnä kraattereita, kuoppia ja muita yllätyksiä. Paikalliset osaavat ulkoa kuoppien sijainnit ja päästelevät teillä vauhtia, mitä ensikertalaisen Suomi-turistin ei kannata yrittää kopioida.
Helsingin tapauksessa ei kuitenkaan oltu rajan takaisilla pikkuteillä vaan Suomen pääkaupungin kehätien ja suuren moottoritien vilkkaassa liittymässä. Suomen tiestön kauheasta kunnosta kertoo paljon se, jos täällä täytyisi valtaväylilläkin ajella kuin Karjalan kinttupoluilla.
IL.FI AUTOT AUTOUUTISET 16.4.2023
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/b5d79347-2551-4000-8243-44529ec4b0c0
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ei tarvis ole mennä kinttupoluille rajan taa. Kun omasta pitäjästä löytyy aimo montut. Joit kiireellä öljysoralla paikataan.
joo
Tampereella sanotaan pipa päässä rotvallirreunall. Täällä sanotaan ripustus rikki montun äärellä……
tunnetko sanonnan : Hanki elämä itsellesi ?
Aja nyt Nivalaan vie ajokki romuttamolle. Palaa Ylivieskasta uudella autolla. Helppoa!
Täällä ylivieskassa tieasiat rullaa. Nätisti laitettua pintaa ja uutta tehdään keskustaankin. Ei tarvitse hävetä.
Tulipa taas jyttyyteltyä Ylivieskan kautta Nivalaan ja takaisin. Hyvinhän se rullasi kun jarrutti tarpeeksi ajoissa jotta väistää ennätti.
Uutta normaalia on uskomatonta kyllä nykyään kaikki…
Onneksi on kuitenkin yksi puolue, joka pyrkii panemaan asiat oikeaan tärkeysjärjestykseen!
Tieasiat ovat sivuseikka. Paljon tärkeämpää on jakaa rahaa Kreikkaan ja Italian ja Espanjan Sosialistihallituksille. Myös Rahan jakaminen Afrikan Heimopäälliköille on tärkeämpää,kuin että laitettaisiin Suomalaisten tiet kuntoon.
Myös Ilkan työttömyyskorvaukset ovat turhaa rahanmenoa.
Rahat ulkomaille, oma kansa ensin ajattelu on haitallista