Mua kohtaan on vain kerran avoimesti osoitettu kiinnostusta, olin silloin muistaakseni 14-vuotias. Häpesin teininä itseäni, eikä tyttökään ollut mun tyyppiä, joten kieltäydyin kylmästi kaikesta kanssakäymisestä. Tämän jälkeen olenkin sitten saanut elellä rauhassa, ilman ahdistavia ja noloja lähestymisyrityksiä.
Miehenä on se etu, että jos ei halua luoda ylimääräisiä ihmissuhteita, niin lähes 100% todennäköisyydellä saa elää rauhassa. En ole tähän päivään mennessä ollut vielä valmis tutustumaan naisiin, joten koen yksinolon erittäin positiivisena asiana. Jos olisin ok-näköinen nainen, niin olisin varmasti joutunut torjumaan useaan otteeseen ei-toivottuja lähestymisyrityksiä.
On myös huvittavaa, että tietääkseni kukaan ei ole koskaan edes yrittänyt flirttailla kanssani. Naisena tähänkin joutuisi varmasti törmäämään usein. Olen kuitenkin ulkonäöllisesti vähintäänkin ok-tasoa, joten siitä flirtittömyys ei varmasti johdu. Veikkaan, että superasiallinen ja todella viileän kylmä käytös antaa musta sellaisen kuvan, että kukaan ei uskalla edes hymyillä. Onkohan niin, että olemus/käyttäytyminen muokkaantuu ikäänkuin automaattisesti tuohon suuntaan, jos tiedostaa sen, että ei halua olla naisten kanssa tekemisissä. Eräänlainen suojakenttä. :)
Pointti tässä viestissä oli, että kaikki eivät edes halua kuulla mistään ihastumisista tai kokea esim. flirttiä. Miehenä olen huomannut, että tähän ei myös käytännön elämässä törmää, ainakaan jos ei itse anna ulospäin jotain vääriä signaaleja. Itse en koskaan käy bilettämässä/baareissa tmv., joka tietysti helpottaa selvästi tilannetta.
Miehenä on se etu, että jos ei halua luoda ylimääräisiä ihmissuhteita, niin lähes 100% todennäköisyydellä saa elää rauhassa. En ole tähän päivään mennessä ollut vielä valmis tutustumaan naisiin, joten koen yksinolon erittäin positiivisena asiana. Jos olisin ok-näköinen nainen, niin olisin varmasti joutunut torjumaan useaan otteeseen ei-toivottuja lähestymisyrityksiä.
On myös huvittavaa, että tietääkseni kukaan ei ole koskaan edes yrittänyt flirttailla kanssani. Naisena tähänkin joutuisi varmasti törmäämään usein. Olen kuitenkin ulkonäöllisesti vähintäänkin ok-tasoa, joten siitä flirtittömyys ei varmasti johdu. Veikkaan, että superasiallinen ja todella viileän kylmä käytös antaa musta sellaisen kuvan, että kukaan ei uskalla edes hymyillä. Onkohan niin, että olemus/käyttäytyminen muokkaantuu ikäänkuin automaattisesti tuohon suuntaan, jos tiedostaa sen, että ei halua olla naisten kanssa tekemisissä. Eräänlainen suojakenttä. :)
Pointti tässä viestissä oli, että kaikki eivät edes halua kuulla mistään ihastumisista tai kokea esim. flirttiä. Miehenä olen huomannut, että tähän ei myös käytännön elämässä törmää, ainakaan jos ei itse anna ulospäin jotain vääriä signaaleja. Itse en koskaan käy bilettämässä/baareissa tmv., joka tietysti helpottaa selvästi tilannetta.
Vastaukset 11
Vanhimmat
niin kovanaama ole kuin mitä annat ymmärtää. Olet oikeasti herkkä, eikö niin? ;)
En tiedä olenko kovanaama, mutta herkkää musta ei saa tekemälläkään. Mun ongelmani en ole tunteiden näyttäminen vaan se, ettei koskaan ole mitään näytettävää. No, jonkinlaista iloa kyllä tunnen joskus kavereideni kanssa, hyvien vitsien/juttujen muodossa.
jatkossakin
Vai mikä on? Eikö koskaan tee mieli olla naisten lähellä? Enkö nyt pelkästään tarkoita seksiä..
Onko sinua joku kovastikin satuttanut silloin kun olit vielä pieni?
oli huora.Heh,heh.
homo, vaan erakko! Etkö sitä todellakaan tajua...
ikäinen olet nyt?
se johon olen ihastunu ja hyvä että olet tuollainen, eipä tarvi vaivautua
älä nyt kaikkia viestejä täällä ime.
No jaa, näissä viesteissää sen näkee että miehenä ei saa olla helppoa. Oli niin tai näin tai ajattelee toisin päin, niin miehenä ei vaan saa olla helppoa.