että rintaan koskee mutta kokee olevansa riittämätön ja siksi ei oikein uskalla lähestyä...?
Mitä jos rakastaa naista niin
Anonyymi-ap
821940
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 82
Vanhimmat
ei auta,kun lähestyä. Ikinä ei voi kenestäkään tietää,ellei tutustu ja lähesty
Kerronko vain yksinkertaisesti suoraan että olen rakastunut sinuun?
no mikä ettei :) kuka se nainen onkaan tai voihan alkuun sanoa,että pidän paljon,riippuu tilanteesta
Älä, ellei toinen ole osoittanut kiinnostusta. Lähesty ensin lievemmin.
Pitää keksiä jotain. Pakko kyllä jotain ainakin yrittää sanoa koska tunne on niin vahva ja hän on ajatuksissa ihan kokoajan... Kertaan kotonani mitä olen kokenut hänen kanssaan. Jutut, hymyt, ilmeet jne jne.. on jäänyt mieleen ja mietin niitä hetkiä...
😍😋😍😋😍😋😍😋😍
❤️ Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#17829265j
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️💋❤️💋❤️🔞
Miksi koet olevasi riittämätön,?
En tiedä se on vaan tunne...
Mistä moinen? Ehkä hän ajattelee samoin.
En nyt oikein liian paljon haluaisi tänne sepustaa tietoja... On minulla aavistus silti että hänkin miettii tai odottaa vaistoan että hänkin pitää minusta mutta jokin takaraivossa silti painaa.
oletko itse käyttäytynyt jotenkin oudosti? Oletko puhunut muista naisista? muistele. Vai käyttäytyikö nainen oudosti,sanoiko jotain,mikä on sulla jäänyt mieleen.
Ei ole mitään tuommoista...
Tunnustelemalla ensin varovasti voi lähestyä vähitellen.
Kerro naisesta? Ikää noin suuunnilleen, missä olet tavannut jne? - Nainen
Oletko vielä kovin nuori?
En ole. Molemmat ollaan nelikymppisiä.
Missä olette tavanneet?
No sitten annan neuvon. Ota yhteyttä vaikka ensin ystävyysmielessä vai joko olette yhteydessä? Kuitenkin sellainen neutraali lähestyminen alkuun. Sinä riitä varmasti, jos hän sinusta pitää. Jos näette usein, niin tee tikusta asiaa. Hakeudu lähelle. Kerta et enää ole mikään poikanen, niin on aika olla mies, eikö? Vai haluatko miettiä kymmenen vuoden päästä "miksi en tehnyt mitään"?
Olemme tekemisissä ja juttelemme. Olet varmasti oikeassa!
Räkälässä.
Kannattaa tuupata nitro kielen alle. Se auttaa rintaongelmiin.
Ei se välttis nuihin rakkauden vaivoihin auta tuo nitro😋😁
Tuikkaa pari nitroo, auttaa noihinki. Mulla koko purkki, aika täynnä kielen alunen.
Mikä on nui- nuihin.
Puhu vihdoinkin suomea.
Ookko Lapista.
Oletteko missä tavanneet? Ja mikä naisessa vetää puoleesi? 😊
Kaikki hän on vaan minun mieleen rakastan häntä... En viitsi liikaa kertoa tänne.
Se on mielestäni aika paljon jo kerrottu tänne kun kerrot rakastavasi häntä. 🤭😊 Kerro joku pieni asia tänne, vaikka luonteenpiirre ja silmien väri. 🤭😊
Hänellä on harmaat silmät ja joskus kun hän hymyilee ja jää katsomaan minua silmiin olen kuin taivaassa kaikki muu ympäriltä katoaa ja tuntuu kun ei nähtäiskään kun toisemme...
Kaikki muu katoaa? Kerro jotain mitä siinä ympärillä on ollut?
Aloittaja voisi tulla vähän valottamaan tilannetta lisää.
Valhetta. Lupauksia. Petturi.
Näissäkin pätee. Sanonta. Ne ei pelaa jotka pelkää. Jos sä jotain tahdot niin eipä se itsestään mikään elämässä tapahdu.
Niinpä. Jotain pitäisi keksiä.
Miksi tuollainen ajatus että olisit riittämätön?
Aika tuttua juttua mullekin :) En ole saanut kunnolla nukutuksi pääsiäisen jälkeen ja tuntuu vähän rytmihäiriöitäkin. Nainen pyörii mielessä ja tekemättömät työt. Tulisiko tästä kesästä se erilainen kesä, sellainen mitä ei ole koskaan vielä ollut, saa nähdä miten käy :)
Olisin voinut kirjoittaa samanlaisen viestin...
Olitko sinäkin vintillä..
Tuo riittämättömyyden tunne on varmaan suurin syy miksi minä tai sinä tai kukaan täällä kirjoittelee. Ne, joilla ei sitä tunnetta ole, olisi jo ottanut selvää asioista eikä jäisi tänne haaveilemaan. Olen rakastunut itse yhteen mieheen, mutta keksin monta syytä miksi en kelpaa hänelle. Se särkee sydämen ja estää toimimasta.
Ehkäpä se riittämättömyyden tunne korostuu kun tulee ikää lisää.
Onkos aloittaja sun nimikirjaimet T. P?
🤫🤫🤫
Eijo.
Rintakipu/sydänoireet lakkaa joskus mutta tunteet ei häviä niiden mukana. Fyysisesti tulee helpottamaan mutta sisäinen kalvaus jatkuu.
Miksi se sisäinen tunne jää kalvamaan?
Asiat, siis tunteet jää selvittämättä ja sitä myöten jäävät vaivaamaan. Toki hyvällä tavalla sinänsä mutta kuluttaahan se pikkuhiljaa. Raadollista.
No kyllä mä nyt sen verran ymmärrän, että ne asiat ja tunteet jää sinne kalvamaan, mutta tarkoitinkin, miksei niitä voi selvittää? Sehän se kuluttaa ja on sitä raadollista. Itse sen tekee sellaiseksi, jos ei mee ja selvitä. TIetysti jos ei mahdollisuutta, niin tilanne jää tuollaiseksi ja se todellakin jää kalvamaan. Siinä sitä useimmiten kovettaa vain itteensä, kun pitäis tavallaan nöyrtyä asioiden edessä, vaikka ne tekiskin kipeetä selvittää, mutta aina parempi, että selvittää kuin jättää sikseen. Jää epäluuloihin, epäuskoihin ja omien olettamusten kanssa ns. yksin ja se jos mikä kalvaa ja syö sisintä. Itte oon aina mieluummin tykänny puhua asiat kuin jättää ne vaivaamaan ikuisiksi ajoiksi. Se nimittäin satuttaa vielä pitkään.
Ehkä ei niinkään ylpeys mutta suojien laskeminen. Avautuminen. Toki toiselta voi odottaa asiallista suhtautumista mutta silti, voi suhtautua myös pilkallisesti huomatessaan toisen... antautumisen. Ihmiset elävät kuitenkin hetkessä ja yleensä pyrkivät saamaan niistä itselleen hieman arjen kevennystä vaikka toisen kustannuksella.
No se on jo asia sinänsä ja erikseen tuo tuollainen raadollisuus, että haetaan oikein kevennystä elämään toisen syvimmistä tuntemuksista. Ne suojat on kuitenkin yleensä laskettava, jos haluaa aidon kokemuksen tai muuten jää vaillinaiseksi. Jos uskoo ihmiseen, voi avata paljon helpommin niitä muurejaan ja porttejaan, kun tietää, ettei toinen varta vasten satuta, vaikka sinne sisimpään päästäisikin hänet. Se taas on sen toisen hölmöyttä, jos hän tekee niin. Ei sen jälkeen ainakaan siihen ihmiseen voi hirveesti varata eikä kertoa asioitaan, tuskin enää mitään. On tässä tullut ittekin satutetuksi, mutten anna jäädä niiden kalvaa mieltä enkä muuttaa mua ihmisenä, muutenhan se kaikki minä olisi hukassa .. kuten olikin hetken aikaa. Jos uskot yhtään siihen ihmiseen, ettei se ole sulle paha, niin sinuna kertoisin tai pyrkisin ainakin juttusille. Helpottaa varmasti, kun juttelee.
Hyväkin usko toiseen ei kuitenkaan ole tiedon väärti ja menneisyyteni on kuitenkin paljolti vaikuttanut siihen, miten nykyään toiseen/toisiin suhtaudun, voimakkaistakin tunteista huolimatta. Todennäköisesti tulee käymään niin, että pidän tämän sisälläni ja tunteet tähän toiseen kuoleentuvat ajan kanssa tai säilyvät keinutuoliin saakka. Aika näyttänee mutta nyt täytyy jo toivotella hyvää yötä.
Okei. Kaikkea hyvää sinulle kuitenkin ja hyvää yötäkin tässä samalla. Jospa ne asiat selkenisivät vielä parhain päin.
Mistä sä mies oikein selität tässä monologissa? Suoraan puppugeneraattorista tulee
NO EI vaan yritin keskustella tuossa ja lohduttaa ja jotain ..
Ai että. Viisautta. Parhautta.
Koska ei halua. Mykkä.
Kalvaa nabasta alaspäin.
Antaa mennä...
Tässä tapauksessa loppuelämän. Wanhoja.
Mut jos naisella on punainen nenä sellainenkin yleensä nähdään sirkuksessa
Voitko olla hänelle riittävä?
"Kyllä" =ota häneen yhteyttä
"Ei"= Älä mieti asiaa vaan siirry elämässä eteenpäin
Entä jos vois olla enemmänkin kuin vain riittävä? Siirry seuraavaan, niinkö?
Ei tuollaista voi itse tietää kysymättä. Typerä neuvo. Lapsen neuvo.
Ei kai sitä muuta voi kuin tulla nähdyksi omana itsenään ja katsoa mihin se riittää. Että toinenhan sen päättää etkä sinä, mikä on tarpeeksi. Altistaa itsensä ja selvittää näin onko tämä rakkautesi arvoinen, hyväksymällä. Miten olet ehtinyt noin pakahtua.
On naisia joilla ei ole tunteita
Käy hammaslääkärissa tai parturissa tai laihdutusklinikalla tai tanssikurssilla tai kaikissa noissa paikoissa. Tai sitten vaan lyöt sitä kyynärpäätä kiveen. Kyllä se siitä tokenee.
Kaikki kokee riittämättömyyttä. Näetkö mitään merkkejä että ois sinkku tai kiinnostunut?
"Mitä jos rakastaa naista niin että rintaan koskee mutta kokee olevansa riittämätön ja siksi ei oikein uskalla lähestyä...?"
Hmmmmmm?
Olet oikeassa. Kaltaisesi luuserin on paras pysyä vaan poikaporukoissa kaljoittelemassa.
Olen ihastunut mieheen ja oletan hänen ajattelevan samoin kuin sinä.. tulee satutetuksi.. ei riittä.. mutta mielestäni hän on täydellinen virheineen juuri minulle joten älä anna oman epävarmuutesi viedä sinulta mahdollisuutta aitoon onneen ja ehkä mahdollisesti siihen loppuelämän suhteeseen.. usko itseesi, oot hyvä just sellaisena kuin olet.<3
Tosi kivasti sanottu. 😊 Juuri näinhän se menee. Ei sitä edes odota toiselta täydellisyyttä, kun aidot tunteet on pelissä. Jokainenhan meistä on epätäydellinen. - sivusta
Jos rakastaa aidosti toista ihmistä niin häneltä ei odota täydellisyyttä.
Tuollaista on turha miettiä. Anna hänen päättää riitätkö vai et! Rakkaus hyväksyy monenlaista!
Sivuseikat on sivuseikkoja kun aidosti kolahtaa joten lopeta turha ylianalysointi ja pohjamudissa rypeminen, tulta päin, tuli mitä tuli, täältä ei hengissä selvitä kuitenkaan. Puss;)
Rohkeus näkyväksi, ota härkää sarvista ja tartu tilaisuuteen jos sulle sellainen on annettu. (:
Miksi koet olevasi riittämätön?
TroIIaatko sinä näitä nais aloituksia tänne?
Kauanko olet tuntenut naisen?
Sitten istuu keittiön pöydän ääressä ja voivottelee kunnes tunteet ajan kanssa haalistuvat. Eipä tuossa muutakaan ratkaisua ole.
Monet naiset on tosi julmia ja ilkeitä. Muistetaan että kivoja on, ja ohitetaan olankohautuksella ilkeät, eivät ole sen arvoisia että heihin aikaa tuhlataan enempää. Mitä se "rakkaus" sellaisen kanssa olisi, joka ei rakasta kun on heikko? Kamalaahan se olisi olla sellaisen pahan naisen kanssa jolla ei ole mitään kykyä ymmärtää ja tukea.
Mun mielestä se rakkaus tulee yhä enemmän esille silloin, kun toinen on heikko ja toinen osaa antaa sitä rakkautta just tuolla hetkellä enemmän. Ei se satuta ketään vaan päinvastoin: se korjaa monia asioita ja tunnetiloja. Se on sitä yhdessä kärsimistä ja yhdessä parantamista. Julmuudella ja ilkeydellä ei pitkälle pötki. Se linja ei vie mihinkään. Rakkaus ja armo rakkaudessa vievät pidemmälle kuin julmuus ja ilkeys. Pahuudella ei voiteta mitään. Sillä saadaan vain ehkä uhmaa ja vastarintaa eikä toisia voi pakottaa väkisinkään olemaan sen kohteena kuten ei rakkaudenkaan, mutta väitänpä, että useimmat valitsee mieluummin sen rakkaudessa elämisen kuin julmuudessa ja ilkeydessä.
Kuulostaa kyllä tekosyyltä
Vain tekopyhällä on tekosyyt.
Miten ois se kaivoon hyppääminen ätmi?
Kuule, hyppää vaan, jos sille tuntuu. En estele.