Aivan liikaa. Siksi en tullut ikinä puhumaan. Sittemmin olen elänyt kuin traumatisoituneena sen johdosta 🤕. Aivoni ja sydämeni ikään kuin muljahtivat sijoiltaan 💔🧠🙃.
Tykkäsin liikaa
Anonyymi-ap
361290
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Etkö ikinä sanonut mitään?
Ei ätmi sanonut ikinä mitään kenellekään seuraava trollaus muljahtaa ihan kohta eetteriin hold your horses
Oletko työtä vieroksuva vai koululintsari kun aikaa suoltaa paskaa muiden niskaan ?!!
En kyennyt siihen. Halusin, mutten pystynyt. Olisi pitänyt miettiä jokin akuutti strategia kuinka lähestyä mutta pääkoppa oli täysin jumissa silloin. Se taisi olla rakastumisen tunne jota en heti tunnistanut itsessäni. Silloin sen kohteen läsnäolo määrittää kaiken miten ajattelee ja käyttäytyy. Se rampauttaa jotkut ihmiset. Ilkeilijöille en tässä aloituksessani vastaa, sillä he eivät ansaitse energiaani.
Tuo on ite ätmi joka projisoi vähän sama ku joku joka homottelee muita peittääkseen oman piilohomoutensa
En sentään leiki stayupeissa olevani nainen palstalla tai muuallakaan
Joo, hyvä yritys sulla ainakin on ätmi jatkaa kaunokirjallista sanoitusta kuin juuri tämä narratiivi olisi kaikki kaikessa
Sinäpä sen sanoit. Hyvää viikonloppua. Teenainen
😁😁
No nyt on kovat harhat pojalla :)))
Niin on yrittää pitää jotain showta yllä taas
😋😋😋😍😍😍😍😋😋😋
🍑 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#17830996P
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞💋❤️💋❤️💋🔞
Hyvin ymmärrettävää. Itseltänikin meni nuotit sekaisin yhden miehen edessä. Vähän sentään yritin sen 2,5 kk aikana.
Ei kai koskaan ole liian myöhäistä puhua ja selvitellä asioita IRL?
Koskaanko? No on. Joku tietäjä täällä sanoi että jos 4 v uotta 11 k uukautta on menny, niin sitte voi. Mut jos päivääkin kauemmin niin ei.
Onko tollaselle vuosirajalle mitään tieteellistä perustetta?
On on. Siitä on yx dokkarikin. Dokkarielokuva vissii.
Siin ikävöinti ehti kulua yli 5 vuotta ja kohde muuttu pubi-ruusuksi, mass yli 80.
Ikävöijä kuoli kohteen alle majatalon huoneen kylpyammeessa. Eikä tämä surrut ikävöijää yhtään.
Dinokieltä. Olet tainnut olla palstalla liian kauan.
Mitä on Dinokieli? :-D
Sinä myös, olet selvästi hiljalleen alkanut uskoa ensinnäkin joka sanaan mitä trollipalstalla lukee ja toisekseen alkanut kuvitella olevasi ns vuorovaikutuksessa sinulle Turun henkilön kanssa. Tiedän kolme ihmistä joille on käynyt näin tai siis saanhan mäkin luulla🤘
Dinosaurusten aikaista kieltä.
Sama se , Turun tai Porin !
Voihan sitä puhua vaik ois uus täällää Ikävässä.
Luulemiseksi kommenttisi jäi ainakin minun osaltani. En todellakaan usko palstan anonyymi höpötyksiin! Siksi teen yleensä vain omia aloituksiani, enkä yleensä osallistu keskusteluihin.
Epäonnistumisen pelko tekee araksi. Niin tuttua itsellekin.
Minä nolo ja tunnen itseni ahdistelijaksi.
Miten voi tykätä liikaa, jos ei ole puhunut toisen kanssa?
Oi oi, noinkin voi käydä. Puhuminen suoraan olisi kuitenkin ensiarvoisen tärkeää. No, jos kohtaatte vielä ja olette molemmat vapaita, niin muista tämä jatkossa. Kaikkea hyvää!
Jotensakin kirjoitelman sävy on ikävää ja kovin synkkää. Oi voi. Kevätkin on ja silti. Oi voi.
Tärkeintä olisi, että jyystettäis ja kuristaisit minua vähän väliä.
Onpas tuo
Minulla ei ole vankkaa mielipidettä kenenkään mahdollisuudesta sanattomaan ymmärrykseen, enkä halunnut olla yksi niistä jotka tulkitsevat parhain päin asioita itselleen. Ja samaan aikaan tuli tunne vaihtoehtojen loppumisesta omassa elämässä. Näin nämä asiat yleensä tapahtuvat, se kuinka sitä päätyy panemaan kaiken toivonsa vieraaseen toivoen, että kaikki mitä tämä saattaisi tehdä, olisi juuri sitä mikä odottaa tapahtumista. Ja koska tunnuit jollain tapaa enemmältä et tavallaan sopinut tuohon asetelmaan mikä sekin sai epäröimään. Siinä hiersi ajatus, että olisin voinut katsoa toista ihmistä, mutta näin vain itseni omassa jamassani. En halunnut sinusta selviytymiseni keinoa, pelastajaa. Ihmiset nyt vaan ovat helvetin hyviä pilaamaan kaiken. Oletko värittänyt asioita. Tärkeämpää kuin sanat on tunnistaa tunteensa. Onko mahdollista ettei välillämme koskaan tapahtunut mitään pientä viehtymystä merkittävämpää, ja loppu oli vain surullinen prosessi tämän ymmärtämiseksi. Kun kuitenkin arvostamme toisiamme.
Puhutko Joy Lovesta
Rakastuin itsekin kerran nuorempana miehenä ollessani.Rakastuminen oli ensimmäinen ja viimeiseni,ja kohde oli täysin väärin,sillä tyttö oli alkoholisti,sekä narkkari.Rakastuminen ei katso mitä rakkauden kohde on,sille ei vain voi mitään.En tavannut sittemmin henkilöä pitkään aikaan,ja rakastuminen onneksi hiipui pois ajallaan.Niin käy sinullekin,ja hyvää jatkoa toivon elämääsi.
Myös minä traumatisoiduin ja vietän nyt aikaa hullujenhuoneella suljetulla osastolla. Täällä on kyllä aika kivaa niin että bye bye vaan.
Uskon asioiden tapahtuvan omalla painollaan. Ehkä hetki oli oikea juuri sille taialle minkä saitte yhdessä kokea. Kanna sitä muistoa lahjana, ja tulevaisuudesta toivoa herättävänä asiana. Vanhan kuollessa tulee uusille asioille tilaa kasvaa. Ihania hetkiä😻 Minäkin rakastan sinua vaikken enää läsnäolisikaan😎