Täällä aina näkee noita "en ole arvoisesi" -viestejä. Eli mitä on ne syyt miksi et koe olevasi toisen arvoinen?
Päivän kysely
Anonyymi-ap
29106
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Hän teki sen selväksi lähtemällä pois luotani. Ei siitä ole vaikea vetää johtopäätöksiä.
En ole tarpeeksi kaunis.
En ole tarpeeksi "normaali".
En ole tarpeeksi hoikka.
En ole tarpeeksi vahva.
En ole tarpeeksi fiksu.
En ole tarpeeksi ulospäinsuuntautunut.
En ole tarpeeksi kiinnostava.
En ole tarpeeksi hyvä kumppani.
En ole tarpeeksi epäitsekäs.
En ole tarpeeksi joustava.
En ole tarpeeksi kyvykäs.
En ole tarpeeksi monipuolinen ihminen.
En ole tarpeeksi puhelias.
En vain ole tarpeeksi hänelle.
Kylläpäs tuosta listasta tulikin taas hyvä olo näin sunnuntaiaamulle... 😞
Sanoiko hän sinulle noin, antoiko ymmärtää että ajattelee sinusta noin vai mistä sulla on tuo käsitys?
Ehkä ei kannata näihin neitsytätmin syväluotaaviin adjektiiveihin uppoutua kovin vakavasti olettaen ne naisten kirjoittamiksi
En ota mitenkään vakavasti näitä.
Delirium ja psykoosi on aika vakavaa
Haastatteletko itse itseäsi eli oletko mies, joka hakee itsetunnon nostatusta larppaamalla netissä surkeilevaa naista? Retorinen kysymys, älykkäämpi ja objektiivisempi yksilö tietää kyllä vastauksen
Niin, täysin samaa mieltä, harras tapa esittää kysymyksiä kertoo siitä, että kysyjä esittää itse kysymyksensä. En osaa sanoa, onhan täällä muitakin jotka haluaa ehdoin tahdoin suhtautua naisiin alentuvasti, että fiilis kohenisi🤭
Nuo trollit ehtivät jo viedä kaiken haluni palstailla. Antaa olla.
Olisi todella mielenkiintoista tavata sinut oikeassa elämässä. Todennäköisesti olet hiljainen hiirulainen, joka täällä purkaa kaikki kokemansa "vääryydet" ja patoutumat muihin ihmisiin. Kuvottaa tuollainen käytös.
Ätmykäs ole hyvä vaan ja kerro rohkeasti aika ja paikka missä kokisit turvalliseksi maaperäksi keskustella näistä patoutumista daameja kohtaan
Mitähän nämä vääryydet mahtaisi olla, jos kyseessä on itselleen puhuvan miehen jutuille naureskelu esimerkiksi?
Yhtään liioittelematta ÄTMI minä luulen että aika monikin olisi valmis tapaamaan sinut oikeassa elämässä ja pointti siinä ei suinkaan ole herttainen habituksesi vaan jokin ihan muu
En todellakaan ole mies. Enkä haastattele itseäni. En hae ítsetunnon nostatusta siis enkä myöskään larppaa. Olen ollut suhteessa ollessani aina se mies, tarkemmin en sulle erittele tätä. Olkoonkin retorinen, mutta vastasin silti, koska et kuitenkaan muuten ymmärtäisi. :) Jos olisit itse älykkäämpi ja objektiivisempi, oisit saattanut nähdä asioiden oikean puolen. Et ollut, näit väärän.
Koin olevani jotenkin alempana kuin hän. Sain myös hänestä kuvan, että hänellä on tietyt kriteerit naiselle. En kokenut täyttäväni niitä.
Nyt vuosia myöhemmin tajuan, että olen enemmän kuin ne kriteerit. Hänen menetys, minun menetys. Meitä ei varmaan koskaan tule, mutta hän jollain tavalla antoi sen lähtöpotkun oman itseni löytämiselle.
Kertoisikohan se jotakin, että yhteydenottoa ei ole kuulunut!
Sehän ei vielä kerro mitään. Vaatii vain hieman aikaa, kunnes yhteydenotto tulee. Puolelta tai toiselta. Sehän kuitenkin tulee.
Nauratti tuo "hieman aikaa". Kommentti ei selvästi ole mulle😊.
Jotkut asiat vaatii "kypsytystä" .. kuten joku jossain täällä aiemmin mainitsi. SIteeraan häntä ja vastaan noin. Ole hyvä :)
Ulkonäkö ja ikä ei riitä.
Minulle kertoo tuosta se ettei mies ensisijaisesti käytä aikaa eikä vaivaa kanssani tutustumiseen. Ei vaikuta kiinnostuneelta kun ei näytä että olisin hänelle tärkeä, prioriteetti millään tavalla.
Niin ajattelevat omaa ongelman itsetuntonsa kanssa. Lähtökohtasesti siinä taitaa olla kyse taloudesta, saavutetuista asioista. Kokeeko materian tekevän ihmisestä arvokkaamman. Näinhän se ei ole.
Materia ei tee ihmisestä arvokkaampaa verrattuna vähemmän sitä omaaviin, vaikka moni materialisti ja varakkaampi noin luuleekin ja nostaa itsensä muiden - alempiarvoisten hänen silmissään - yläpuolelle. Samalla hän tekee siinä itsestään alempiarvoisen eikä se jää huomaamatta. Hänet kyllä noteerataan, mutta millä tavalla? Ehkä naureskellen :)
Näinpä. Toi ylimielisyys toisia kohtaan aiheuttaa harvemmin hyviä ajatuksia. Jos rahalla koittaa päsmäröidä, saa valmistautua hännystelijöihin. Niistä saa äkkiä ylimpiä "ystäviä".
Totta, mutta ne ylimmät ystävät kaikkoaa tosi tilanteessa tai kun ei heille heltiä enää. Hännystelijöitä ´varmasti riittää ja persausta nuoleskelevia, mutta saako niistä sitten sen ilon tai hyödyn, mitä tarttee? Tai mitä niistä saa sinne henkiselle puolelle muuta kuin omaa "hienouttaan" pönkittämään? Onneks ei oo tollaista ongelmaa. Ylimielisyyttä voi toki ilmentyä muidenkin asioiden takia kuin vain rahan. Se tosin turhaa ja turhamaista.
Toiselta puolelta harvoin kysellään nykyään. Niinkuin ensiavuista ja hätäkeskuksista. Epämääräisyys on niinkin johdattelevaa.
Ei toisen tarvi mun ongelmista kärsiä.
Olen liian vanha.
Mulla on autisminkirjon häiriö ja mulla on vaikeuksia sosiaalisessa kanssakäymisessä. Kun aistin, että toinen ei pysty olemaan samalla aallonpituudella niin jätän sen siihen suosiolla. Muutaman kerran on onnistunut henkinen kohtaaminen. En tosiaan kuvittele olevani mikään Casanova, mutta en takerru epätoivoisiinkaan.