että olisimme voineet olla jotenkin tekemisissä toistemme kanssa loppui noin neljä vuotta sitten. Silloinkaan ei tärkein haaveeni toteutunut työhön liittyen. Se pudotti syvälle ja toinen asia mikä pudotti hyvin syvälle, oli sen saman tietyn asian toisto tiettyyn ihmiseen liittyen. Tuntui ettei voinut edes hengittää vapaasti, kun menit mihin tahansa ja jouduit kokemaan sitä esitystä kaikkialla. Siksi ahdistus syveni syvenemistään ja tuskin uskalsit ulos ovesta lähteä. Sen olisi pitänyt olla hälytysmerkki niille jotka projektin aikoinaan aloittivat. Mutta niin ei ollut ja se sai ahdistumaan yhä enemmän ja kun sitä esitystä yhä on liikaa. Toive sen loppumisesta ei mene perille ja siksi kaikki esitys tuntuu kiusaamiselta. Niin kuin lauantainakin, se vanhempi henkilö joka oli esittävinään itseään nuorenpaa. On ollut monen vuoden ajan täysin mahdoton ajatus, että joutuisin olemaan edes hetkenkään samassa tilassa tietyn ihmisen kanssa. On aivan välttämätöntä saada elämisen ja asumisen rauha. Ilo elämään ei palaa ennen kuin nuo asiat toteutuvat. Hyvin tärkeä toive on saada parisuhde suunnilleen ikäiseni kanssa. Keneenkään muuhun en halua tutustua edes ystävänä, koska uusi kumppani olisi myös ystäväni. Toivon että vihdoinkin ymmärrettäisiin miten turhaa ja syvästi haavoittavaa kaikki se esitys on ollut vuosien ajan. Sellaista ei olisi koskaan saanut aloittaa, pelkkää tuhoa se vain on saanut aikaan!
Se mahdollisuus
Anonyymi-ap
1145
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Olet selvästi haavoittunut jollain tavalla. Joskus oikea ratkaisu on vain kävellä pois tietynlaisten ihmisten luota. Vaikka joutuisin luopumaan työpaikastani (jollaista minulla ei edes irl ole), niin se olisi siltikin sen arvoista jos siellä olisi joku mielestäni ilkeä työkaveri tai esimies joiden kanssa joutuisin olemaan paljon tekemisissä. Joitakin kuukausia sitä varmaan jaksaisi katsella, muttei sen enempää. En enää suostu istumaan iltaa ei-tunneälyisten persoonien kanssa. Enough is enough. Sen rajan voi, ja pitääkin itse vetää mitä suostuu sietämään.