"Hukuta mut unihiekkaan,
älä herätä koskaan.
Anna mun vajota pohjaan,
Mariaanien hautaan..."
-Egotrippi-
Eikä mulla ole mitään ilman Sua...
älä herätä koskaan.
Anna mun vajota pohjaan,
Mariaanien hautaan..."
-Egotrippi-
Eikä mulla ole mitään ilman Sua...
Vastaukset 45
Vanhimmat
"Unihiekassani elävässä,
herätät mut henkiin.
Nostat pilviin korkeisiin,
ja minulla on kaikki,
ja siellä olet Sinä."
Ja minä elän taas menneisyydessä,
uppoan Sinun silmiisi.
Kynttilänliekin lepattavassa valossa,
iho ihoa vasten...
Ja odotan soittoasi,
menneisyyden ikävä
silmissäni,
kainalossani Sinä,
ja taas kerran..
näen samaa unta.
Kuinka tietäisin Sinun olevan juuri Sinä?
Tuumailen ja mietiskelen,
pääni puhki pohdiskelen...
Ajatus on mieltä kiihottava,
että Sinä todella olisit Sinä.
Samalla niin pelottava...
Ehkäpä minäkin odotan,
unimaailmassani...
Vaan tässä maailmassa on keksitty sähköposti...
Postia pilvistä odotan
ja pieni pilvenposti
on enemmän kuin...
ei mitään.
Pilvissä salamat leiskuivat,
viime yönä,
kuin viestiä Sinulta tuoden...
Ihailin niiden loistetta.
Sydän syrjällään,
tuo pieni Rakkautemme hautausmaa.
Riehu, oi rajuilma!
Revi koko maailma riekaleiksi!
(vaan postilaatikkoni oli tyhjääkin tyhjempi...)
Ettet minua unohtaisi,
hautaisi ihan kokonaan,
vaan mukanasi kantaisit,
maailman myrkyissä muistaisit,
salmamoiden iskiessä tuntisit,
sateen viimassa kestäisit,
istuin yksin, taivasta katselin,
Sinua silloin mä ajattelin.
Sinultahan se tietysti oli...
Et anna minun unohtaa,
vaan saavut aina luokseni,
vaikka myrskytuulen muodossa.
Minun pitäisi unohtaa,
päästää irti.
Ja Sinä lähetät minulle rajuilman,
etten unohtaisi...
Miksi?
Tästä taitaa tulla kaikkien aikojen kesä!
Seurana unelmani rikkirevityt rippeet...
toteutettaviksi,
ei koskaan pidä unohtaa,
ettei unelmoida pidä ollenkaan,
pienikin unelma jostakin,
on mahdollisuus johonkin..
On hetki vain, unelma romuttuu,
ja vain hetki, niin toinen uusiutuu.
Ei yksi unelma kesää tee,
mutta kesä suuntaa antanee.
Jokainen kesä voi olla kaikkien aikojen kesä,
kesä jokaisen,
kesä myrskyjen,
kesä suurten muutosten,
Vanhan loppu...on aina uuden alku.
Niin, selkääni sietäisin saada!
Minun pitäisi olla jo uusien unelmien kimpussa,
innostuneena, valmiina uusiin seikkailuihin...
Mutta tässä minä olen,
eksyksissä.
Kaipaan jotain,
jotain mitä ei ollutkaan.
En ymmärrä tätä elämää!
muistuttamassa Sinua
joka päivä ja joka hetki,
siitä minkä unohdat.
Särkynyt unelma on vain osa suurempaa..
Sinun maailmaasi annettu yksi pieni unelma
on vain osa paljon suurempaa.
Ne pienet yhdessä tekevät
mahdolliseksi sen,
mitä tavoittelet.
Pitäisi olla
muistuttamassa Sinua
joka päivä ja joka hetki,
siitä minkä unohdat.
Särkynyt unelma on vain osa suurempaa..
Sinun maailmaasi annettu yksi pieni unelma
on vain osa paljon suurempaa.
Ne pienet yhdessä tekevät
mahdolliseksi sen,
mitä tavoittelet.
Monta pientä täyttymätöntä unelmaa?
Sitäkö elämämme on?
Minä haluan elää unelmani todeksi,
toteuttaa haaveeni.
En halua vain rakennella pilvilinnoja,
vaan tahdon myös asua niissä.
Ehkä Sinun pitää elää unelmasta unelmaan,
mutta sillä keinoin et koskaan saa mitään todellista.
Monta unelmaani on toteutunut,
monta haavettani olen todeksi tehnyt,
rakentanut ne omin käsin,
taistellut tahtoni läpi,
luovuttamatta vieläkään.
Todellisuus on läsnä,
muutoksen avaimet
käsissä koko ajan.
Ei mikään ole mahdotonta.
Ei milloinkaan mikään ole mahdotonta.
Mikäpä minä olen Sinun unelmiasi arvostelemaan...
Vaan eräs seikka jäi minua kuitenkin vaivaamaan.
Miksi puhuit sanoja,
jotka eivät olleet tosia?
Kaiken uskoin, minä sinisilmäinen,
Hölmö olin, myönnän sen.
Minä tarkoitin aina mitä sanoin,
mutta teitkö itse samoin?
Kun toisen sydäntä pitää käsissään,
täytyy varovaisuutta noudattaa.
ja sanat sanoa vain sellaiset,
jotka oma sydän todeksi tietää.
Sanotut sanat,
sanomatta jääneet,
jokainen sana,
sydämestä tullut,
tunne voimakas,
teko täyteläinen,
voimien mukaan,
toimittava aina.
Selvittämättä jääneet kysymykset?
mitä ovat sanamme?
rakkautta.
mitä ovat tekomme?
rakkautta.
Rakkaus on kaikki,
ja siinä asumme jokainen.
Rakkaus on vahva, ihminen heikko.
Selvittämättä jäänet kysymykset...
Niitä todella riittää.
Ihmettelen itsekin,
miksi niitä ajattelen?
Miksi moisia pohdin?
Enhän niihin vastauksia saa,
kai milloinkaan...
Tunne oli voimakas,
ehkä liian voimakas.
Minulle täysin uutta,
hurmaavaa!
Kun kaikki romahti,
jäin tänne omaan universumiini.
Tipahdin ihmeelliseen välitilaan,
jossa kaikki on vääristynyttä...
Ja minä ihmettelen,
miksi minä ajattelen,
miksi minä pohdiskelen,
miksi tässä Sinulle
vastailen...?
Hurmaavaa!
Varmasti siksi,
että me olemme
kumpikin sellaisia
Universumin Lapsia,
että jos tipahdamme
vääristyneeseen maailmaan,
me teemme kaikkemme
muuttaaksemme
sitä paremmaksi,
sillä tahdomme pyrkiä
vääristymistä jatkuvasti pois.
Me tunnemme toistemme tunteet
ja silloin löydämme toisemme
joka paikasta.
Mitä minulle toivoisit?
Jos Sinulla olisi valta,
mitä elämääni antaisit?
vain tahtoo, puhelimet ja sähköpostit ovat kuitenkin olemassa ja tuo tunne..
"eikä mulla ole mitään ilman Sua"
vaatisi jo lähempää kontaktia... ;=))
sie oot realisti, mie ainaski meen Egotripin keikalle..
Olen nyt tässä.
Jos minulla olisi kaikki valta,
niin antaisin Sinulle sen,
mitä tarvitset
eniten.
Tarvitset vierellesi Hänet,
jota oikeasti rakastat,
ollaksesi kokonainen.
Riittäisikö se toteuttamaan ensimmäisen unelmasi?
Toteuttaisit seuraavat unelmasi helpommin,
kun vierelläsi olisi konkreettisesti se
- Hän -
joka sotkee ajatuksiasi,
ja jota kaipaat
ja jota rakastat.
Sinulta puuttuu osa ollaksesi kokonainen.
Etsit sitä kadonnutta osaa.
Jos minulla olisi valta,
niin tämän osan Sinulle
antaisin ensin.
Riittäisikö se toteuttamaan ensimmäisen unelmani?
Ei minulla ole enää unelmia...
Tai on,
mutta vain kiellettyjä unelmia,
salaisia unelmia...
joita uskallan ajatella vain pimeään aikaan,
unen ja todellisuuden rajamailla.
Ja kuitenkin ne seuraavat minua mielessäni,
kaikkialle, kaikkina aikoina,
kuin varjo, myrkyttäen mieltäni,
tehden minut poissaolevaksi tästä maailmasta.
Olen ja en kuitenkaan ole...
Mistä löytäisin sen kadonneen lenkin,
pudonneen oksan?
Kuka kieltää?
Kiellätkö itse?
Salaiset unelmasi?
Sinulta puuttuu se oksa joka hyväksyy ne,
ja yksi oksa kannattelee sinua tässäkin koko ajan. :D
Itsehän minun on ne itseltäni kiellettävä!
Eihän niitä voi kukaan muukaan kieltää.
Yritän suojella itseäni!
Ja onnistun siinä oikein huonosti!
Taitaa muuten olla hiukan laho oksaaaaahh...!!:D
Juuri itsesuojeluvaistoa
Sinun täytyy harjoitella lisää!
Suojella herkkää sydäntäsi,
tiedätkö muuten missä on minun sydämeni?
Se on kadonnut!!??? :))
Ei tästä niin kauan ole aikaa,
kun sen minun olla piti.
Mutta eipä sitten ollutkaan...
Ja pari sydämensuojelu vinkkiä,
niillekin olisi käyttöä.
Se, jolla minun sydämeni on, tietää kyllä sen!
Pitää sitä taskussaan koko ajan...
Sydämensuojeluun tarvitaan
riittävää etäisyyttä ja
varovaista lähestymistä,
tai muuten on oksat pois!!
Ihan karmeeta...!
Kuun viimeiset hyväilevät säteet osuvat hautapaadelle,
elävältä haudatun Rakkauteni muistomerkille.
Onko jo aika?
Suljenko pois mielestäni haudasta kuuluvan kirkunan?
Kävelenkö pois Rakkauteni haudalta?
Onko jo aika?
Enkö enää saa katsoa taakseni?
Suljenko ruosteisen portin takanani?
Onko jo aika?
Kuivaanko kyyneleeni?
Tunnenko kohta toiset kädet lanteillani?
Joko on aika? Onko...?
vaikea haudata elävältä,
se nousee sieltä ja kasvaa suuremmaksi,
jos sitä lannoittaa ja kastelee.
Jos vielä Rakastat, niin kerrot sen Hänelle suoraan.
Jos Hän vastaa sinun Rakkauteesi,
niin Rakkaus ei ole kuollut.
Rakkaudella on suuri voima,
ja mahdollisuudet muuttaa
kaikki toiseksi.
Nyt Sinä etsit ja etsivälle vastataan.
Monta asiaa jäi sanomatta Hänelle.
Olisin ne halunnut sanoa silloin...
Mutta Hän poistui elämästäni,
ei halunnut kuunnella.
Miksi Hän nyt haluaisi?
Kovasti tahtoisin sanoa sanottavani,
keskeneräiset asiat selvittää.
En tiedä uskallanko...
Entä jos Hän ei halua tietää mitään?
Uskallus vie eteenpäin,
pelko taaksepäin,
pelko pysähdyttää,
pelko estää
kaiken.
Sielu ei saa rauhaa,
ellei se pääse
asioiden
kanssa
sinuiksi!
Uskon, että tieto helpottaa...
vaikka se ehkä lisää tuskaakin.
Epämääräisyys on aina kaikkein pahinta.
Ja sanomatta jääneet asiat,
jotka mieltä kaihertaa.
Ehkä niitä on molemmilla?
Jos Hänelläkin sattuisi olemaan jotain sydämellään,
niin myös Hän voisi hyvin ottaa yhteyttä...
Minä olen kanssasi samaa mieltä.
Toivon, että Hän ottaa yhteyttä,
jos ei vielä ole ottanut.
SAIRAAN....Romanttista! Jatka vaan samaan malliin! (*pyörittelee päätä*)
Varo, ettei pääsi putoa, kun tuollalailla sitä pyörittelet!
Minä en päätäni pyörittele,
ja ihmettelen itsekin
moista pyörittelyä,
ja olet tuossa
oikeassa.
Maailma ei muutu päätä pyörittelemällä,
vaan katse täytyy suunnata silmiin,
sillä silmät ovat sielumme peili,
ja sydämemme tehty
haavoittuviksi.
Minä taidan ottaa sinuun yhteyttä,
kun olet noin ihana ja romanttinen..
olin viimeeksi..
..vähän julma!
Lattia taitaa muuttua katoksi,
ja katto lattiaksi...
Kohta en enää tiedä kai,
kuka itse mahdan olla!
Silmäthän ne tosiaan,
sielun peili on.
Kun vain joskus vielä näkisin,
sen poltteen...
Tuntisin sen tunteen,
joka rintaani riepotteli.
Tuskallista kun...tuntee poltteen...
silmät ovat kaukana,
eikä pääse koskettamaan,
kuin pienillä sanoilla,
silloin kun haluaisi
olla paljon lähempänä
Se jättää ikuisen ikävän,
Kuinka ikuisen ikävän
saa koskaan pois...
...itsekin olen joskus joutunut pettymään!tiedän tunteesi tai ainenkin luulen tietäväni....saanko olla utelias ja kysyä sinulta kuka tämä ihminen on jonka tähden tunnet noin suurta tuskaa...?ystävän neuvo sinulle: ota itseäsi niskasta kiinni ja sano itsellesi hei mä olen nainen joka kaipaa enemmän kun itse sääliä.sillä vanha sanonta kuuluu: itse sääli on sairautta...ja sitähän sinä et tahdo,vai tahdotko sittenkin..? OTA YHTEYTTÄ SPOSTIINI JOS HALUAT JAKAA AJATUKSIASI...YSTÄVÄLLISIN TERVEISIN:BLACKQUEEN
Itsesääliin MINÄ en vaivu. Minä vaivun vain ikävään, sillä naiset ovat elämän suola ja ilman naisia romuttuu koko perkeleen maailma! Miesten maailma on tuskaa täynnä, on siellä naisia tai ei ole!
Ja varsinkin silloin, jos ei ole tai on!
Kummin perin vaan!!
Yhteyttä!
Nimimerkki/Sähköposti on:
Komea Kalevi tai englanniksi Handsome Calif !!!
Johan oottelin, että joku vänkää tämän ketjun väliin.Ja heureka, tapahtuihan se:)
Onpas omaperäiset sanat...
Sinun omaa perääsi...? ;))
Omaperäisyys on lähtöisin
peräisyydestä, joka
on peräisin joko
omasta perästä
tai jonkun muun perästä
ja siksi aina niin
yksilöllistä ja ainutkertaista
...diipadaapa...