Vaikka ihan oma vika että suhun ihastuin, niin silti olo tuntuu nyt pettyneeltä. Tein sen yleisimmän virheen, että muodostin susta kuvan osittain oletuksieni perusteella (koska eihän me edes tunneta) ja ihastuin siihen luomaani kuvaan sinusta.
Tottakai osa on totta.
Meidän keskustelut irl on totta. Ja sun hymy on valloittava.
Olit kuitenkin ihan erilainen luonteeltasi mitä kuvittelin. Enkä tiedä, miksi edes hetken jopa luulin sullakin olevan tunteita mua kohtaan?
Ehkä se olikin vaan toive, jonka halusin niin kovasti muuttaa todeksi ja joka kuului siihen mun harhaan. Sitten se vaan särkyi.
Tottakai osa on totta.
Meidän keskustelut irl on totta. Ja sun hymy on valloittava.
Olit kuitenkin ihan erilainen luonteeltasi mitä kuvittelin. Enkä tiedä, miksi edes hetken jopa luulin sullakin olevan tunteita mua kohtaan?
Ehkä se olikin vaan toive, jonka halusin niin kovasti muuttaa todeksi ja joka kuului siihen mun harhaan. Sitten se vaan särkyi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tää vois olla mun kirjottama miehestä.
Ketä miestä tällä tarkoitetaan?
Tunnen syyllisyyttä luettuani aloituksen 😔. Ei varmaan minulle, vaikka siltä tuo kuulostaa. Jos vain uskaltaisin kertoa hänelle millainen olen, niin hän ymmärtäisi. - Sivusta.
Mikset uskalla kertoa? Mikä pelottaa?