Henkiset sairaudet

Anonyymi-ap kirjoitti:

Henkisten sairauksien sarjaan on tullut jälleen uusi muoto.
Tosin silläkin on varsin pitkät perinteet,tarkemmin ottaen tämä sairaus sai alkunsa ensin jonkun insinöörin aivoissa joka suunnitteli ensimmäiset kerrostalolähiöt,tällöin luotiin edellytykset myöhemmin puhjenneelle sairaudelle.
Tämän sairauden nimeksi voisi asettaa vaikkapa miljööempatia.
Tällaisen sairauden riivaama ihminen etsii mielellään saman sairauden rasittamia ihmisiä,kuten muissakin sairauksissa yhteinen kokemus huojentaa taakkaa.
Eräs yhteinen nimittäjä sairaudenvaivaamissa potilaissa on todettu.
Nimittäin erittäin vaikea-asteinen uteliaisuus.
Sairauteen ei tunneta juuri mitään parannuskeinoa.
Joskus harvoin sattuu että joku tiedostaa sairautensa ja hakeutuu uuteen miljööseen ja saa useimmiten todeta että tauti on jo hakenut tiensä sinnekin.
Tämä tauti ei niinkään esiinny yhtä vaikea-asteisena omakotitaloalueella tai ainakin sillä on tällöin eri muodot.
Taudinkantajaksi voi tulla kuka tahansa jolla ei ole riittävää resistenssiä sitä vastaan kuten hyvä itsetunto.
On merkillepantavaa että etenkin naispuoleiset henkilöt ovat herkempiä sairastumaan ja siten myös oirehtivat enemmän ja laajakirjoisemmin kuin miehet,kansanomainen nimitys tällaisten tapausten ilmaantuessa on juoruämmä.
Yleistä näille ihmisille onkin että heillä on suorastaan hämmästyttävän rikas mielikuvitus,heillä
olisi siis oikein sairauteensa suhtautuessaan mahdollisuuksia vaikkapa satuilijoina.
Vaikkakaan kuten yleensä sairaan ihmisen ollessa asialla ei kukaan tarkkaan ottaen osaa aivan vakavissaan voi suhtautua heidän toimenkuvaansa.
Tosin heihin luotetaan siinämäärin että heidän edustamansa asia saa jatkuvuutta,sairaus ikään kuin vaatii ylläpitoa ja parhaiten se onnistuukin juuri mielikuvitusta ruokkimalla.
On huomattavaa että sairastuneitten ihmisten häiriötila saavuttaa joskus jopa hysterian muotoja,
tällöin on jo sivullistenkin ryhtyä hillitsemään sairastunutta ja laukkaavaa mielikuvitusta.
Terve arvostelukyky on tarpeen jottei tulisi mahdollisesti itsekin joutuneeksi riskialttiiseen tilanteeseen.Sairastunut ihminen ei voi tietenkään olla täysin vastuukykyinen,joten häneen tuleekin ottaa tietty välimatka.Sairauden mahdollisesti ajoittain ilmenevä vakavampi muoto saattaa valloilleen päästessän muodostua varsinaiseksi epidemiaksi tietyissä miljöissä.Täyden voimansa saatuaan sairaus alkaa etsiskellä mahdollisia uusia potentiaalisia yksilöitä varsinkin jos sairautensa vaivaama on sellaisessa mielenvireessä että kaivataan huojennusta henkiseen tuskaan.Pieni harrashenkinen rupattelu lähiökapakassa tai lasten leikkikentän äärellä vaihdellen kuulumisia tuo usein avun senhetkiseen vaivojen rasittamaan ikävään.Taudilla on siis myös hengellisiä ulottuvuuksia,se siis ulottuu ihmis-sielun pohjimmaisiin sielunkerroksiin saakka.Ja näin vältytään myös kohtaamasta sairauden todellista luonnetta eikä näin ollen ole toivoa toipumisen alkamisesta eli terveen itsetunnon kasvamisesta joka ehkäisee yleensä tätä tautia.
Kirjailija Vesa Kiiha

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä