Mitähän kaloja tuohon sunttihin nouseen kokoajan, niillä näyttäis olevan pyrstön ja selekäevän välisä pikkunen evä..onko syötäviä fisuja ?..vai jotaki karppeja 🤔
Lohikalojako ?
Anonyymi-ap
31851
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Kaikki kalat ovat syötäviä, maku vain on se kuuluisa makuasia.
Sunti oli ennen kuuluisa lohijoki.
Kalat ovat säynäviä ja taimenen poikasia. Toki joukossa on haukia, ahvenia, särkikaloja, kolmipiikkejä ym. Ressun, Kokkolan Kingsin aikaansaama Tervalampi houkuttelee kaloja kutemaan. Tosin, se paras houkutin tulee olemaan Reijon suunnittelema Köykärinjärvi Kaustari-Linnusperä -rämeikköön. Suolle, joka on ojitettu (kuivattu) 1950-luvulla...
Kyllä Ressu tietää. Kokkolan Kingsi ja kaupungin viisain mies. Muistan, kun Reijo kirjoitti Piispanmäen Lidlin rakentamisen aikaansaannoksesta. Samalla hän vaati, että Rantatien risteykseen on tehtävä alikulku Puntusharjusta. No, nyt sitä rakennetaan. Taas yksi Kivelän esityksistä on toteutumassa. Nämä Reijon kommentit löytyvät arkistosta. Lidlin nimeksi Reijo esitti IRKKUa (tai INKKU). Harmi kun sitä ei ole vieläkään toteutettu...
Sarjassamme Perholaisen luulot, tiedosta ei hajuakaan. Tiedätkös pässi, että taimenen poikaset ei nouse yhtään mihinkään, vaan laskevat kotijoestaan mereen palatakseen aikuisina kutemaan. Kutee muuten syksyllä tämä taimen, että ei siellä tällä hetkellä ole taimenia nousemassa. Mitäpä jos keskittyisit ruutanoihin ynnä muihin Perholaisille tutumpiin arvokaloihin.
Totta, mutta etkö tajua, että Vanhansatamanlahteen istutetut 200 000 taimenen poikasta pyrkii lähimpään makeaan veteen, joka on Kokkojoki. Taimenet on kasvatettu makeassa vedessä (mm Kuusamossa ja Taivalkoskella). Siksi ne 20-senttiset sintit hakevat olosuhteita, joihin ne ovat syntymästään alkaen tottuneet. Sain muutaman ongella jokisuusta, ja tietysti laskin ne takaisin...
Taimen hakeutuu aikanaan mereen palaten aikuisena kutemaan Tervalampeeni ja suunnittelemaani Köykärinjärveen, joka pitäisi kaivaa esiin mahdollisimman pian. Vain Köykärinjärvi voi muutenkin Kokkojoen pelastaa, ja saada pysyvän kalannousun jokeen - Köykärinjärveen ja Tervalampeen, ja nyt ei naurata!!!...
JK Pian syömme Kokkolan omaa jalokalakantaa, mikäli ideani toteutuvat...
Ressulta taas loistava tarkennus viisauksineen. On siinä todellinen luonnon asiantuntija. Mies tietää kaiken kasveista, linnuista, kaloista, perhosista, heinäsirkoista, hirvieläimistä. Siis kaiken mitä luonto suoda voi...
Eikö siellä ole sellainen laatikko kaupassa mihin saa laittaa näitä lasten piirrustuksia ja muita juttuja? Meidänkin viisivuotias Miro poika on keksinyt kaupoille lempinimet, Lidl on liiteli, Prisma on lisma ja Minimani on nanna. Vie sinne laatikkoon tuo ideasi ja voit saada palkinnoksi ilmapallon.
Kepu kaloja siellä ui.Sinttejä .
Hah, kiitos tiedosta. Vein ehdotukseni postilaatikkoon ja nyt vain odoteaan vastausta.
JK Samaan laatikkoon laiton myös aiemmat kirjeeni, mutta en ole vielä saanut vastausta Saksasta pääkonttorilta, hah hah haaa!!!...
Hauellakin on rasvaevä
Kerro tarkemmin. Miten isoja, muoto, leveä/kapea, väritys, uiko parvessa. Olisi helpompi tunnistaa. Kuten kerroin, niin nousevia lajeja on noin 10.
Minusta näytti että siellä oli seassa sukupuolineutraalisia kaloja
Yksi- vai kaksineuvoisia...
Lestijoki on padottu 1920-luvulla, eka sähkövalo syttyi Kannuksessa maatalousoppilaitoksellla 1928.
Kalojen nousu on pysähtynyt patoon, jossa nykyään kalaportaat.
Lestijoki oli ennen niin kirkas että joen pohja näkyi vanhan sillan kohdalta Kannuksessa. Maatalous ja metsäojitus on pilannut joen
Entisen Metsähallituksen Lestin hoitoalueen 100.000 ha alueella olevat lähteet ovat hävinneet.
Kaustari-Linnusperä -suolla on useita lähteitä, ja kuivatun pintamaan alla on valtavan suuri järvi, Köykärinjärvi. Siksi kuuset kasvavat kitumalla. Pieniä rämekuusia. Käykää katsomassa. Satelliittikuvat eivät kerro oikeaa totuutta. Voisiko joku ottaa dronilla kuvia tästä Ressun suunnittelemasta järvialueesta, ja julkaista niitä keparissa...
Ressun suunnittelemaan Tervalampeen pitää istuttaa kirjolohia, karppeja, ankerioita, siikoja, harjuksia, nahkiaisia ja jokirapuja. Kulujen kattamiseksi ja lisäistutusten takaamiseksi voisi Kokkolan matkailu myydä kirjolohen kalastukseen päiväkortteja. Yksi lupa maksaisi 20 euroa, jolla saisi pyydystää yhden kalan. Vaihtoehtoisesti viikon lupa 100 euroa, jolla saisi "onkia" 5 kirjolohta. Olen varma, että tämä "kokonaisuus" tuottaisi voittoa, ja saisi mm turistien suuren suosion. Tietysti se varmistaisi mainittujen kalalajien leimautumisen Kokkojokeen, ja toisi aikanaan Kokkolalle suurta mainetta, kunniaa ja tuottoa mm kaupungin elinkeinolle ja matkailulle...
Taas Ressulta erinomainen suunnitelma. Reijosta Kokkolan matkailun pomo.
Tarkoittaako tuo perholainen jutuissaan Kirkkolehdon kosteikkoa mutta eri nimellä siitä kirjoittaa? Sehän on siellä huoltoaseman takana tämä kaupungin suunnittelema ja toteuttama virkistysalue.
Saostusallas Tervalampi on Ressun, Kokkolan Kingsin esityksen pohjalta rakennettu. Kustannuksista vastasi ELY- keskus. Kaivaukset maansiirtoineen toteutti Kokkolalainen maanrakennusfirma Oy Tallqvist Ab. Sama firma voisi kaivaa myös Köykärinjärven ja ruopata Vikströmin puro kanavaksi. Kaupungin metsurit raivaisivat puuston, jonka myynnillä katettaisiin suuri osa kuluista. Ely- keskus ja Euroopan Unioni myöntäisi avustuksen. Joten ei muuta kuin anomukset sisään, ja töihin mars, hah hah haaa!!!...
Taas Ressulta aivan erinomainen esitys.
Kokkolan poliisi tietää sen asian ja myös sen mistä saa kalastuslupia mutta siitä voin saada sakot kun kysyy
Myös Kirkkolehdon kosteikon suunnittelusta vastannut projektipäällikkö Toni Uusimäki antaa tunnustusta kaupungille: ”Kokkola on jo vuosikymmenien ajan tehnyt tärkeää ympäristönsuojelutyötä. Kunniamaininta on hieno osoitus kaupungille, joka vaalii ympäristöä ja luonnon monimuotoisuutta.” Tuolla suunnittelijalla on eri nimi.
Kokkolan Kingshi Ressu käy Suntin taimenia onkimassa ja kalakeittoa keittää.
Pikku-Pertti 6 v kävellä laahusti onki kädessä ja reppu selässä kohti kotiaan. Naapurin isäntä kysyi onko Pera käyny ongella. Joo, kävinhän mää. No mitä sinä ongit. Kaloja ja itoa tuutaria. Millainen kala se suutari on. En tiiä ko en taanu yhtään...
Köykärinjärvi toisi uutta elämää Kaustarin ja Linnusperän kylämaisemaan. Tekomäkeä voitaisiin korottaa järven ruoppausmassoilla, ja palauttaa Köykärinmäki uudeksi urheilukeskukseksi: Hiihto, ampumahiihto, suunnistus, trial, ja tietysti laskettelurinne, joka päätyisi järven jäälle/rannalle tehtyyn saareen. Mitä kaikkea Köykärinjärvi antaisikaan. Ainakin se puhdistaisi Kokkojoen, ja saisi joen virtaamaan kirkasvetisenä ja kalarikkaana, ja nyt ei naureta!!!...
Toisen maalle ei saa "järviä" rakentaa eikä pohjavesiä juoksuttaa mereen mutta ei tämä perholainen ikäihminen sitä ymmärrä. Tälle sivustolle kyllä mahtuu vastaavia "suunnitelmia" ja tämä tekojärven perustaminen alueelle ei onnistunut maanomistajien kielteisen kannan johdosta viisikymmentä vuotta sitten.
Kaikki maat ja vedet ovat yhteistä rikkautta. Köykärin rämeikön haltija, hoitaja ja huoltaja on Kokkolan kaupunki, joka on aikanaan lunastanut maapohjan itselleen. Muuten. Kenen maalle Köykärin tekomäki on rakennettu, ja suo-ojat kaivettu...
Ei järvistä vettä "juoksuteta". Ylimääräinen vesi virtaa itsestään ylivuotoputkea, tai puroa/ojaa pitkin seuraavaan kohteeseen, kuten Kokkojoen Tervalampeen, ja siitä edelleen mereen. Järviin rakennetaan tarvittaessa säädettävä sulku, jotta tulvavesi (hulevesi, sade- ym ylimäärä) ei peittäisi kyliä metsineen ja peltoineen.
Näin on tehty kaikissa tekojärvissä. Mm Venetjoen-, Patanan- ja Vissaveden järvissä. Kaikki vesistöt ovat pohjavettä, joka "uusiutuu" jatkuvasti. Lopulta vesi päätyy mereen, ja rotaatio (kierto) jatkuu ja jatkuu, kunnes maapallo "räjähtää"...
Pitääkö sinulle paskahousulle vääntää rautalangasta malli joka saatanan käänteessä, hah hah haaa!!!...
Ressu on taas oikeassa. Ei järviä rakenneta yleensä viljelyksessä olevalle pellolle, vaikka pelto olisi toisen omistuksessa. Ongelmatapauksissa voidaan käyttää pakkokeinolakia, ja rahalla saa yleensä "mitä vain". Tervaholman saostusallas Tervalampi rakennettiin kesantopellolle, jota ei ole hoidettu kymmeniin vuosiin. Halkaiseehan alueen vanha pyörätiekin, jonka nimi EI ole "Kirkkolehdonraitti". Tervalampi on osa Kokkojoen puhdistussuunnitelmaani. Se tärkein, Köykärinjärvi (tai Kokkojärvi) odottaa vain esiinkaivamistaan Kaustari-Linnusperä -rämeikössä, hah hah haaa!!!...
Ressulta taas loistavia suunnitelmia.
Ressu on kehittänyt voimalan, joka tuottaa sähköä vesipisaroista vesisateella.
Ressun sadepisaravoimala tuottaa enemmän sähköä, kuin Olkiluodon ydinvoimala.
Ressun voimalassa käytetään salaista tekniikkaa, jonka Ressu on saanut tietoonsa vieraillessaan Zeuzeuksen tähdistön sadeplaneetalla, jossa Ressu vierailu vuonna 1948, kun Ressu asui vielä Perhossa, eikä ollut muuttanut Kokkolaan.