Vainoa oli kestänyt vuosia. Uskoin jo itsekin, että vika oli minussa. Että en kykene parempaan. Tosin ei muutkaan kyennyt, mutta sitä en osannut ajatella siihen aikaan. Lapsuudessa iskostettu syyllisyyden tunne oli vahvana ja halusin vain paeta niitä olotiloja päihtymykseen. Kukaan ei auttanut. Ei kysynyt, miten jaksan. Olen kokenut totaaliyksinjäämisen, se ei ollut ensimmäinen kerta. Tietynlaiset kovat kokemukset muuttaa ihmistä, ei sille vaan voi mitään.
Jäin silloin ihan yksin
Anonyymi-ap
061
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.