Olen muistisairaan puolison omainen.puolisoni on alle 65 v. Sairastanut tätä sairautta jo useamman vuoden. Muisti alenee häneltä koko ajan lisää. Hänellä myös hyvin vaikeita käytösoireita ja vaeltelua yöt ja päivät ja on agressiivinen.. välillä lyö on siis väkivaltainen. En jaksa enää omaisena. Olen itsemurhan parhaalla. En saa mitään ulkopuolista apua. Puolisoni jätetty taakaksi minulle. Olen kokonaan sidottu häneen. Mitään omaa elämää ei minulla ole. Muuta ratkaisua ei ole kun tehdä itsemurha että pääsee tästä helvetistä pois. " Suomi on paha maa elää!" Vihaan kaikkea ja olen katkera tälle yhteiskunnalle.
Muistisairaan omainen
Anonyymi-ap
3139
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ymmärrän hyvin ajatuksesi. Onko käynyt mielessä avioero? Minä harkitsin sitä vakavasti vastaavassa tilanteessa. Puoliso kuitenkin kuoli odottamatta sydänkohtaukseen. Nyt on hyvä.
Kotihoito tai hoitokotiin?
Hän tarvitsee paikan hoitokodissa , kuka sitä yksin jaksaa yötä päivää olla omaishoitajana, se on liikaa vaadittu. Kun väsyt oikein kunnolla niin se ottaa monta vuotta päästä taas tasapainoon..