Väkivaltainen naapuri

Olin juuri valmistunut ammattiin ja muutin tuntemattomalle seudulle. Löysin kylän laitamista pienen omakotitalon, jonka vuokrasin.

Ihan alusta pitäen ihmiset alkoivat kysellä kuinka pärjään naapurini kanssa. Sanoin, että hyvin menee, niin kuin menikin. Olin päättänyt, että tuntemattomalla seudulla en ala juoruja levittelemään, muuten minä olen todellisissa vaikeuksissa.

Noin kuukausi muuttoni jälkeen näin naapurini ensimmäisen kerran humalassa, hän kunnioitti vierailullaan minua. Sinä iltana ymmärsin, että hän oli paskamainen tyyppi. Aikansa rähistyään hän poistui, niin minä luulin, enkä edes kiiruhtanut lukitsemaan ovea. Ryminällä hän tuli sisälle ja hänellä oli mukana notkea koivuvitsa. Tullessaan hän ilmoitti minun tarvitsevan kunnolle selkääni.

Eikä siinä sen enempää keretty neuvottelemaan, kun hän karkasi kimppuuni. Olin pannut merkille, että humalaiset eivät ole kovinkaan riskiä miehiä, mutta kyllä tässä tapauksessa löytyi lujasti voimaa. Niinhän siinä kävi kuin pelkäsin. Hän oli melkoisesti minua isompi ja oli raskaissa hommissa. Minä yritin päästä häneltä karkuun ja hän yritti repiä housujani alas. Hän kääri siitä pisteet. Housuni oli lytyssä nilkoissa, ihan kuin minulla olisi ollut nilkkaraudat. Seuraavana päädyin hänen syliinsä mahalleni ja hänen vasen käsivartensa kietoi minut otteeseen kuin kuristajakäärme. Ja sitten vitsa alkoi laulaa. Ja lujaa lauloikin ja minä yhdyin kuoroon. Kun olin marissut hänen sylissään sain armon.

Kun olin saanut housuni ylös, huomasin hänen kadonneen. Seuraava yö menikin miettiessä mitä tästä eteenpäin.