Mites se Koskela just ostaa metsää sieltä minne tuulimyllyt "pitäs"laittaa??Onko tällä tiedossa nämä paikat ja menee ostaa ,että ei vaan laitettas tuulimyllyjä??Lopeta se vouhkaaminen!!Alat olla rasittava!!
K.Koskela taas vouhkaa tuulimyllyistä
Anonyymi-ap
663366
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 66
Vanhimmat
Koskela on oikeassa vastustaessaan tuulimyllyjen rakentamista Ylitorniolle.
Olen selvittänyt mahdollisia jälkiseuraamuksia ympäristöministeriöstä siltä varalta, jos sattuu joku ympäristövahinko tai kun voimala tulee vanhaksi tai rikkoutuu ennen aikojaan ja joudutaan purkamaan. Kuka on velvollinen korjaamaan jäljet?
Vastaus oli yksiselitteinen. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maan omistaja on aina viimekädessä vastuussa siitä, mitä hänen maallaan tapahtuu ja maksaa kustannukset (MRL 166§ 170§ 154§ 182§). Eduskuntaan vuonna 2012 jätetyn lakiesityksen mukaan mm. tähän liittyvät kustannukset ovat tulossa suoraan ulosottokelpoisiksi.
Suomessa sääolosuhteet näyttävät lyhentävän oleellisesti voimaloiden käyttöikää. Isommat, 6-vuotiaat myllyt ovat jo vaikeuksissa, ja tiedossani on, että muutama, 10 vuotta sitten rakennettu voimala on jo poistettu käytöstä kalliiden korjauskustannusten vuoksi. Esimerkiksi Reposaaren sillankupeessa kesällä hajonnut mylly aiheutti vaarallisuutensa vuoksi päivien liikennekatkoksen. Tämä vajaat 15 vuotta vanha mylly lienee vanhimpia käytössä olleita voimaloita.
Tässä on myös huomattava, että voimala oli vain 60 metriä napakorkeudeltaan. Voi olettaa, että suuret, napakorkeudeltaan 130-160 metrin voimalat ovat vielä suuremman rasituksen kohteena ja näin keski-ikä jää mahdollisesti jopa alle kymmenen vuoden.
Herää kysymys kuinka moni vuokrasopimuksen allekirjoittanut maanomistaja on ottanut selvää vastuista, joita voi tulla esimerkiksi, jos vuokralainen menee konkurssiin tai muuten häipyy rahoineen ja voimala jää käyttämättömänä seisomaan ja se on monestakin syystä purettava.
Arviolaskelmassa on ison voimalan purkukustannuksiksi saatu runsaat 600 000 euroa. Käytännön esimerkki pienten alle yhden megan, 60/80 metriä korkeiden voimaloiden purkamisesta on tullut USA:sta. Siellä urakkatarjoukset ovat olleet noin 180 000 dollaria.
Täällä ja lapissa nyt vähät välitetään ympäristöstä se on täysin tekopyhää väittää muuta.Milloin missäkin tulee vastaan laittomia kaatopaikkoja ja ym. roskaamista teiden varsille.Jopa jätevesiä menee suoraan jokiin jne.
Nykyiset sopimukset mitä myllyistä tehdään niin tehdään siten, että mahdolliset purkukustannukset on panttina pankissa erillisellä tlillä. Summa riippuu alueella olevien myllyjen määrästä. Nämä mahdolliset konkurssit etc on huomioitu näin. Eli turhaa huutoa tuulessa taas tämmöset asiat. Se, että onko niistä vispilöistä oikeasti hyötyä sähköntuontannossa järkevään hintaan on taas asia, josta en varmasti tiedä, enlä usko että on ainakaan vielä. Sen kuitenkin tiedän varmuudella, että tällainen sopimus nykyään tehdään mikäli maanomistaja näin haluaa ja kaikki varmasti haluaa purkukustannukset pois kun käyttöikä päättyy. Eikä tämä oo kuulopuhetta vaan tehty sopimus on tällainen. Eli myllyjen haltijan täytyy tallettaa pankkiin rahamäärä, jolla saa korvattua purkukustannukset etc ennenkuin myllyjä rakennetaan...
Vanhoja ja huonosti kannattavia tuulivoimaloita puretaan lähivuosina runsaasti. Osa niistä korvataan uusilla suurvoimaloilla ja osa puretaan pois.
Tuulivoimakriitikoiden mukaan purkukustannukset voivat jäädä maanomistajan kustannettavaksi. Tuulivoima-kansalaisyhdistyksen hallituksen jäsenen Sari Murron mukaan useimmissa tapauksissa vakuuksia ei ole tai jos onkin, se on liian pieni.
– Se on yleensä 25 000 euroa. Sillä ei edes nosturi liikahda mihinkään.
Kyse on tuulivoimaloista, jotka eivät ole enää kannattavia, kun tuulivoimatuki loppuu tällä vuosikymmenellä. Kannattavaan toimintaan päästään nykyaikaisilla suurvoimaloilla.
Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen ei osaa kertoa, kuinka kauan tukea vaille jäävät tuulivoimalat tuottavat sähköä. Mikkosen mukaan siihen vaikuttaa muun muassa sähkön hinta ja pitkän aikavälin hintaennuste.
– Paljon riippuu myös uuden voimalan hankintahinnasta ja tuleeko vanhoihin voimaloihin laiterikkoja, joiden korjaaminen on kallista.
Mikkonen uskoo, että toiminta ei lopu heti tukien loppuessa.
– Uudempien voimaloiden elinikä on 25–30 vuotta, joten arvelen, että suuremmat määrät voimaloita puretaan vasta 2035 vuodesta eteenpäin.
Tuulivoimaloiden teknisestä käyttöajasta on esitetty toisenlaisiakin arvioita. Tuulivoimaan kriittisesti suhtautuvat arvelevat käyttöajaksi noin 20 vuotta. Lisäksi voimaloiden teho laskee heidän mukaansa ikääntymisen myötä.
Kansalaisyhdistys: Purkuvakuuksia ei ole tarpeeksi
Suomen Tuulivoimayhdistyksestä kerrotaan, että osalle tuulipuistoista on sovittu purkuvakuus, jota voimaloiden omistaja alkaa kerryttää voimaloiden oltua käytössä muutaman vuoden.
Kaikissa tuulipuistoissa ei vakuuksia ole, myöntää toimitusjohtaja Anni Mikkonen.
– Kaikissa tuulipuistoissa ei tällaisia vakuuksia ole lähdetty kerryttämään. Tämä on katsottu tarpeettomaksi esimerkiksi kunnallisten energiayhtiöiden omistamien tuulivoimayhtiöiden kohdalla.
Tuulivoima-kansalaisyhdistyksen mielestä rahaa kannattamattomien voimaloiden purkamiseen ei ole kerätty tarpeeksi. Murron havaintojen mukaan vakuus on enintään 70 000 euroa.
Murto kertoo, että yleisesti arvioidaan purkukustannuksiksi kymmenen prosenttia voimalan rakentamiskustannuksista.
– Jos ajatellaan, että voimalan hinta olisi 3-4 miljoonaa euroa, niin puhutaan sadoista tuhansista euroista. Jos maanomistajilla on useita voimaloita, niin purkukustannukset kasvaa sitä myötä.
Suomen Tuulivoimayhdistys laskee purkukustannukset paljon pienemmiksi.
Sen mukaan 10 tuulivoimalan puistossa yhden voimalan purkukustannus on tapauskohtaisesti vaihdellen noin 60 000–120 000 euroa, kun kaikki voimalat puretaan samalla kertaa.
Tämä summa jää maksettavaa, kun kaikki kierrätettävä materiaali myydään pois. Kustannukset ovat huomattavasti korkeammat, jos perustuskin poistetaan.
Maanomistaja varautui yhtiöittämällä tuulivoimatonttinsa
Rovaniemeläinen Xxxx Xxxx vuokrasi maataan yhtä tuulivoimalaa varten Tervolasta. Tontilla on vuodesta 2013 pyörinyt kolmen megawatin voimala.
Xxxx:n maanvuokrasopimuksessa ei ole purkuvakuutta. Se on saanut hänet pohtimaan mahdollisia riskejä, varsinkin kun tuulivoimaloiden omistus on juuri vaihtunut.
– Meidän osalta tähän on sillä tavalla varauduttu, että me olemme yhtiöittäneet tämän tuulivoimatontin.
Xxxx on varautunut yhtiöittämisellä siihen, että maksumiestä ei purkamiselle löytyisikään, jolloin vastuu jää tonttiyhtiölle.
– Tonttiyhtiö joutuu tietysti varoillaan vastaamaan siitä purkamisesta. Se on tietysti yksi tapa.
Yhtiöittämisen ohella riskiä voi pienentää myös lohkomalla tuulivoimalle vuokrattu tontti omaksi tilakseen, jolloin vastuu rajoittuu vain siihen.
– Meillä on sen verran pieni tontti, että sitä ei tarvinnut erottaa
Kun Xxxxltä kysyy uskooko hän, että purkaminen voisi jäädä loppupeleissä maanomistajan maksettavaksi, hän vastaa epäilemättä.
– Se ei ole todennäköistä, mutta se on mahdollista.
Kiinteistönomistajalla on toissijainen vastuu
Tuulivoima-kansalaisyhdistyksen Sari Murto on usein muistuttanut maanomistajia siitä, että he voivat joutua vastuuseen purkamisesta ja ympäristön siistimisestä.
Murron mielestä osa maanomistajista ei ole ottanut riskiä huomioon, vaan on tehnyt vuokrasopimuksia huolettomasti.
– Kun voimala on käyttöaikansa lopussa ja tuulivoimatuottoja ei enää tule, silloisen omistajan on helppo ajaa paikallisyhtiö alas. Silloin sillä ei enää ole halua eikä kykyä vastata purkutyöstä ja jälkihoitovastuu siirtyy maanomistajalle.
Erityisasiantuntija Mari-Linda Harju-Oksanen ympäristöministeriöstä vahvistaa, että maanomistaja on jätelain nojalla vastuussa purkamisesta, jos muita maksajia ei ole.
– Jos tuulivoimalan toiminta päättyisi lopullisesti konkurssiin ja voimala olisi purettava eikä konkurssipesä kykenisi hoitamaan tätä, kiinteistönomistajan toissijainen vastuu purkamisesta ja siitä syntyvästä jätteestä voisi tulla kyseeseen.
Just näin Venäjältä energiantuonti kunniaan ja Suomesta kommunistinen maa.
Se mitään pysty ostaan,heitä höpöttämästä
Se nyt ei ole tässä vaiheessa oleellista, mutta yleinen herääminen on oleellista ja myllyjen tuomien ongelmien ratkaisu tuleville sukupolville on tärkeintä.
Aloittaja taitaa olla saamassa vähän tupakkirahhaa maanvuokrasta,
vai miksi sitä pittää tänne tulla huuthaan veet silmissä,
Aloittaja on uskoakseni sellainen kippura setämies joka saa ainoan kiksinsä naisten alentamisesta. Kun mikään muu ei toimi niin kirjoitetaanpas nettiin ilkeästi. Helpottiko tuskaa?
Aloittaja on kuspiä. Johtuupi keeneistä.
Mikäs tuossa oli naisten alentamista??Tää Koskela sattuu olee nainen joka Tuulimylly asiassa laittaa hanttiin.
Ylitornion kunta ei voi jatkaa itsenäisenä, jos kaikki tulonlähteet kielletään, esimerkiksi kaivos ja tuulimyllyt.
On pärjännyt itsenäisenä tähänkin saakka.ei mitään myllyjä ja kaivoksia.
Juurikin näin.
Just tuli radiosta ohjelma, jossa kerrottiin, että tuulimyllyjen läheisyydessä ei eläimet elä. Turkistarhajat saanu jotain korvauksia, kun elukat kuolee. Hevoset karkaa laitumilta ja lehmät ei lypsä, eikä vasikoi. Kuulemma matalien ääniaaltojen syytä. Ihmiset ei häiriinnyt. Kielto rakentaa alle 2 km asutuksesta tulossa. Miksi niitä ei sitten tehdä kaupunkien keskustoihin, ellei vaikutusta ihmisiin? Karkottaa elukat maaseudulta ja metsistä kaupunkeihin ja taajamiin. Mielestäni kaikki ne myllyt pitäisi pykätä kerrostalojen katoille, jossa sähköä kuluukin. Eikä tarvitsisi tehdä niin korkeita, kun kerrostalo olisi jo jalustana.
Kyllä tuulimylly vaikuttaa ihmisiin. Väittävät että se lyhentää seisokin puoleen ja se taas saa emännät pahalle päälle ja se taas ajaa isännät kaljoille ja se kalja sitten nostaa halun mutta kaataa kalun ja se taas aiheuttaa sen että emännät on entistä äkäsempiä ja se sitten ajaa isännät takasin kaljoille jne...
Hyvä että joku vouhkaa. Järjetöntä rakentaa tänne vispilöitä ko kulutus on etelässä. Kyllä Lappi on antanu jo tarpeeksi (esim. Kemijoki) sähköntuotantoon. Helsingin edusta täyteen vispilöitä jos niitä johonki on pakko rakentaa, villi vain ko siellä ne koetaan kauhean rumiksi ja isoiksi.
Tekopyhiä koko kylä täynnä.Kuhan vain kirjoitetaan ja otetaan oikeasti rahat pois.K uka täällä uskoo puheita mitä täällä lapetaan.Pitää olla aika tollo
jotkut uskoo ja äsken oli uutisissa että kaikkien poliisien taustat aletaan tutkimaan
Ei voi tämäkään kylä pelkällä pyhällä hengellä elää.Kriisikunta monella tapaa
Moni kakku päältä kaunis
Koskela vai mylly, vai molemmat.
Elinikä 25 vuotta. Lepää rauhassa.
Jouko Repo
14.5.2023 9:37
YHTEISKUNTA MIELIPIDE
Ystadin ulkopuolella paloi tuulivoimala, voimalan hajonneet lavat lensivät lähialueelle. Palo saatiin brankkarien toimesta rajatuksi.
Paikallinen pelastuslaitos ei yrittänyt sammuttaa voimalaa, koska sammutukseen ei löydy sopivaa kalustoa. Alueen eristäminen ja palon leviämisen estäminen olivat pelstushenkilöstön ainoat tehtävät.
Voimala oli huollettu 20. Huhtikuuta, eikä syytä tulipaloon tiedetä.
Palava voimala aiheuttaa pahimmillaan vaikeasti hallittavan maastopalon, ja ns paloroiskeet ovat hengenvaarallisia, myrkyllisistä palokaasuista puhumattakaan.
Syttynyt tuulivoimala oli 21 vuotta vanha.
Ruotsin Energiaviraston laskentatavan mukaan Ystadin palanut voimala oli lähestymässä ’eläkeikää.’ Energiaviraston ikäennuste pohjautuu laskennalliseen 25 vuoden elinkaaren, sanoo sähköntuotanto- ja yhteiskuntayksikön päällikkö Fredrik Svartengren.
25 vuoden eläkeikään tulevien voimaloiden määrä nousee jyrkästi lähivuosina. Vanhojen voimaloiden tulevaisuuden vaihtoehtoina on voimalan purkaminen, tai uuden voimalan rakentaminen. Uusittava voimala tarvitsee uudet luvat ja myös uuden hyväksynnän kunnalta, sekä maanomistajalta.
Mielenkiintoista on lähivuosina nähdä, mitä tapahtuu ’ pystyyn kuolleille ’ voimaloille. Jääkö nämä valtavat rakennelmat luontoon ” hulluuden muistomerkeiksi” , vai ennallistetaanko luonto alkuperäiseen tilaan, kuten on luvattu ?
Tuulivoimaloiden kunnosta ja myös tuhoutuneen voimalan poistamisesta / korjaamisesta vastaa elnkeinonharjoittaja.
Montako tuulivoimaloiden aiheuttamaa onnettomuutta tullaan lähivuosina näkemään ? Se on ainakin selvää, etteivät poliittiset päättäjät ole vastuussa tekemiensä kovin lyhytnäköisten ja typerien energiaratkaisujen seurauksista.
Aiheesta : SVT 12.5.
Åldrande vindkraftverk ett växande problem: ”Livslängd på 25 år” | SVT Nyheter
Yle 2017
Viranomaiset pulassa palavien ja villiintyneiden tuulivoimaloiden kanssa – eivät pysty tekemään mitään
Ylitorniolaisila ei mene sormi suuhun vanhojen myllytolppien kans. Niistähän voi tehä kaikista lintutorneja tai jupolaisile hirvitorneja. Sen verran niissä olis muutostöitä että olis lintutorni-insinöörile ja sukulaisele pisneksen paikkaki.
Kyllä tuulella tuotettu energia on ympäristöystävällistä puhdasta energiaa.Tuulella tuotettua energiaa tarvitaan lisää ja paljon.
Paskapuhetta. Mettiä pittää avohakata myllyjen ja siirtolinjojen tieltä ja sen takia hiilinielut pienenee. Myllyjen tekemisestä tulee päästöjä ja purkamisesta tulee lisää päästöjä.
Kyllä siitä on puhtaus kaukana.
Kyllä se tuulella tuotettu energia on puhtaasti tuotettua ja siitä tuotosta saa moni paikallinen asukas.Ja työtä saa moni plus kunta saa verotuloja.
Älä höpötä ko et kerran käsitä asiasta mitään. Puhtaus on siittä kaukana. Hiilinielun pienentäminen on aivan vastaava asia ko päästöjen lisääminen. Työtä niistä ei saa yksikään ylitorniolainen. Asennus ja huoltoporukat käyvät muualta tekemässä hommansa ja häipyvät. Lopussa sitten häipyy koko myllyfirma ja paska jää kunnan siivottavaksi. Ja siihen sitten menevät ne verorahat moninkertasesti mitä kunta on saanu.
Ainoa mitä kuntaan jää on ne rahat mitä virkamies kavereineen on ehkä onnistunu vetämään välistä lintutornityylilä.
Mitä hiilinieluja tuulimylly kuluttaa kun valitaan myllykylä oikeaan paikkaan eikä kuunnella VIHERPIIPRTÄJIÄ.Vaan käytetään järkeä mihin myllykylä sijoitetaan.
Aina ko puu kaatuu niin hiilinielu pienenee. Jos puupää kompastuu niin sillon ei pienene. Hähä!
Taidat olla aikamoinen nulju puupäitten puupää.Ajelin Tanskassa autolla viikon verran ja kattelin siellä tuulimyllykyliä oikein kaiholla ajattelin miksi näin ei ole meillä Suomessa.Kööpenhaminan ulkopuolella on myllykylä mikä on matkailu nähtävyys.Ei siellä kukaan puhunut siitäettä tuulimyllyt syö hiilinieluja.
Et taida tietää mitä hiilinielu tarkoittaa. Eihän tuulimyllyt silloin pienennä hiilinielua jos niiden takia ei tarvitse kaataa metsää, mutta kyllä puiden kaataminen mistä syystä tahansa pienentää hiilinielua.
En ole koskaan kuullu että joku olis matkustanu lomalle kattelemaan tuulimyllyjä mutta koskematonta luontoa kyllä moni käy kattelemassa.
Valinta kysymys minne myllyt sijoitetaan.
Mie ruukaan lomalla katella mitä lomakohteessa tapahtuu.
Voi sua raukkaa..onko nielusi pieneneet??Heh..heh..Viherhörhökö se siel kitisee??
Näihän se on,mutta kun on noita helkutin änkyriä kylässä.
Sie se olet oikein änkyrien,änkyrä.Sieköhän se käsität asiasta jotain??On vaan jäänyt hiilinielut aivokoppaasi.Koitahan puhdistaa aivos,ennenku on myöhästä.
Nää Viherhörhöt täällä yrittävät pullistella.
Mutta ku tääl on niin hemmetisti näitä Viherhörhöjä..Vaikka eikö niiden pitäs olla tuulimyllyjen kannattajia.Niin se hiilinielu..heh.heh..sehän se näitä Viherhörhöjä kismittää..
Heh..heh..kukas se mettiä menee lomalla kattelee??VIHERHÖRHÖT ei kukaan muu.
Kyllä sitä ennen kattelee tuulimylly kyliä lomailessa,ku mettiä.
Miksi kukaan ei vouhkaa Vesimyllyistä.
Luulen että syy siihen on että tuulivoimaloiden tekemä ääni on miksi niitä inhotaan, generaattorien pitäisi olla äänettömiä. Ja näkymättömiäkin.
Tuulimyllyjä näyttää vain olevan tulossa yksinkertaisesti liikaa ja ne pilaavat maiseman. Lisäksi ne ovat tehottomia ja lyhyt ikäisiä. Niiden pois purkaminen on niin kallista että omistajat jättävät ne todennäköisesti maanomistajan ja kunnan riesaksi, pistävät rahat taskuunsa ja häipyvät.
Nonnii on ihan pakko puuttua asiaan, kylmä tosiasia on että, MOTOT töihin ja vaarojen laet paljaaksi että saadaan sähköä sylkevät VISPILÄ TORNIT pystyyn ja kuntamme kassaan kilahtaa miljoonia, näihin rahoihin ei LÄMMITYSÖLJY KUNDI pääse käsiksi, häpeäksi kunnalle koko 💩kasa.
Vispilöitä täytyy vastustaa kaikin tavoin. Pienydinvoimalat ovat tulossa ja niillä voidaan korvata vispilät.
Joo ne ei pilaa maisemia eikä hiilinieluja ja sähköä riittää tyvenellä ja pimeällä.
Sä niistä mitään tiedä, olet kuullut taas toisen käden tietoa ja sitä täällä levität, hyi sinua.
Aloituksessa mainittu henkilö on oman napansa tuijottaja. Ei kuntalaisten etujen ajaja....näin mirri kertoi mustille
Aika moni luottaa, kun katsoo edellisen vaalin äänimäärää.
Se oli silloin ennen. Miten lie nyt? Kelmien kerhossa on vain yksi selvästi rehellinen ja pari kolme ehkä melkein rehellistä tai ainakin vähän sinne päin.
Hän oli ennen äänessä,nyt vaisu. Taisi olla yhden liikkeen (tuulivoima) nainen
Kyllä nyt on saatava niitä vispilä torneja vaarat täytheen, saapi roisto porukka jakkaa isommat voitot, ei lintutornin rahoilla kauan mennä eikä lämmitysöljy säästöillä. 🤐
Ei niitä kannata enää rakentaa. Silloin kun tuulee, niin sähkö ei maksa juuri mitään. Silloin kun ei tuule, niin sähkö on kallista mutta myllyt ei tuota sähköä.
Myllyt pystöön ja kommunistien tonteille joita täällä riittää
Ei mahdu.
Maitotonkka eli pystö on kannellinen astia, jota käytettiin maidon kuljetukseen esimerkiksi maitokärryillä maitolaiturille ja siitä edelleen meijeriin. Tonkat olivat yleisemmin terästä tai alumiinisia. Nykyään vanhoja maitotonkkia käytetään lähinnä koriste-esineinä.
joku on kerran paskantanut maitotonkkaan täällä ylitorniolla 60--luvulla mutta en kerro kuka
"...tuulimyllysopimukset pitäisi muuttaa aurinkokennosopimuksiksi
2.2.2023
Tuulivoima luonnonvoimien armoilla, jääkö teknologia alakynteen?
Tyypillisen maavaraisen 5 MW:n tuulivoimalan perustuksiin (anturaan), torniin, konehuoneeseen (generaattoriin) ja roottoriin (turbiiniin) kuluu 2.500-3.000 tonnia betonia, teräksiä, alumiinia, kuparia, sinkkiä, harvinaisia maametalleja, kertamuoveja, lasi- ja hiilikuituja sekä balsapuuta.
Massiivinen 160 metriä korkea tuulivoimala on kovaa, monimutkaista ja kallista teknologiaa. Voimala tuottaa sähköä kuitenkin säiden mukaan heittelehtien pienellä tehovälillä 0-4 MW. Sähköntuotto osuu asiakkaiden tarpeisiin vain 30-prosenttisesti, kun välillä tuulee reippaasti ja välillä on tyyntä. Tuuliturbiinin torni on yli kaksi kertaa niin korkea kuin 72-metrinen Stadionin torni. Jopa Saturn V -kuuraketti jää toiseksi 110 metrin korkeudellaan. Kuuraketti painaa tankattuna lähtöalustalla 3.000 tonnia, eli yksi pienitehoinen ja pätkien käyvä turbiinivoimala painaa saman verran. Tuulivoimalan materiaalitehokkuus on hyvin alhainen: suuri määrä materiaaleja tuottaa vähän ja säiden mukaan vaihtelevaa sähköä.
Tuulivoimarakennelma altistuu jatkuvasti suurille tuulivoimille. Voimakkuudeltaan alinomaa vaihtelevien ja värähtelevien kuormitusten takia voimalan kaikki rakenneosat anturasta roottoriin vaurioituvat ajan myötä. Teräsbetoninen antura painaa 1.500-2.000 tonnia per koko rakennelman paino 2.500-3.000 tonnia. Turbiiniyhtiöt kertovat jättävänsä anturat maahan voimalan tultua käyttöikänsä päähän. Kun vielä roottorien valtavien lapojen kierrättäminen on järjestämättä, voimaloiden kierrätys-% jää todella pieneksi.
Anturaan syntyy kuormitusten takia säröjä ajan myötä. Säröily avaa teitä korroosiota aiheuttaville tekijöille. Niitä ovat maaperän vesi, happi, suolat ja muut kemikaalit sekä mikrobit. On ilmeistä, että osa maahan hylätyistä anturoista tulee kärsimään ympäristön kannalta vahingollisesta maaperäkorroosiosta ja rapautumisesta vuosikymmenten kuluessa. Näitä vaaratekijöitä ja riskejä ei ole käyty kunnolla läpi ympäristövaikutusten arvioinneissa.
Arvioinneissa on alettava käyttää esimerkiksi vika- ja vaikutusanalyysiä VVA eli FMEA-menetelmää: Failure Mode and Effects Analysis. VVA/FMEA tuo esille mahdollisia vika- ja vauriotyyppejä ja niiden vakavuuksia ja todennäköisyyksiä. VVA/FMEA:ssa määritetään asiantuntevissa työryhmissä, onko vaurioiden kehittymistä mahdollista seurata ja huomata ajoissa. Jos jonkin tekijän riski arvioidaan liian suureksi, tuotteen ominaisuuksia ja valmistusmenetelmiä parannetaan.
Tuuliturbiinien ympäristöystävällisyyttä ja päästöttömyyttä hokevat poliitikot, firmat, yhdistykset ja ihmiset suhtautuvat tuulivoiman kehnoon materiaalitehokkuuteen ja heittelehtivään sähköntuottoon yliolkaisesti ja ylimielisesti. Heitä ei tunnu hetkauttavan turbiiniteollisuuden valtavan materiaalinkulutuksen aiheuttamat ympäristötuhot.
Anturoiden hylkääminen maahan tulevien sukupolvien riesaksi ja vaaraksi olisi jyrkässä ristiriidassa vastuullisen ja kestävän ympäristöpolitiikan kanssa. Meillä saattaisi olla vuonna 2050 metsissä monta tuhatta maahan hylättyä anturaa, joiden kuntoa ei seurattaisi. Ympäristöonnettomuuksien riski kasvaisi ajan myötä korkeaksi. Muutama sata onnettomuutta tulisi tapahtumaan liian suurella todennäköisyydellä vuosikymmenien kuluessa. Anturajätteiden jälkien korjaaminen tulisi olemaan suuri urakka.
Maaperäkorroosion seuranta ja ennustaminen on vaikeaa, kun monien korroosiotekijöiden yhteisvaikutus on monimutkaista. Lisäksi korroosioympäristön aggressiivisuus vaihtelee muun muassa vuodenaikojen mukaan, mikä sekin mutkistaa maaperäkorroosion hallintaa. Korroosion hidastamisen ja estämisen menetelmiä on kyllä käytössä useita, ja ne toimivat hyvin. Niille vain kertyy hintaa. Turbiiniteollisuus on päässyt väistämään näitä kustannuksia markkinoimalla tuotteitaan halpoina uusiutuvan energian lähteinä ja päästöttömänä teknologiana. Toisaalta anturoiden korroosiosuojauksiin ei kannata panostaa erityisen paljon, koska anturat eivät kuitenkaan kelpaa uusien turbiinitornien perustuksiksi säröilyn takia. Anturajätteet pitää vain poistaa rakennelman tultua käyttöikänsä päähän. Globaaleja turbiinijättejä ei kiinnosta Suomen ympäristön- ja luonnonsuojelu. Firmat jallittavat suomalaisia turbiini-intoilijoita. Tilaisuus tekee varkaan. Anturajätteet jäävät maahan, jos sellainen vandalismi sallitaan.
Vanhoissa YVA-raporteissa tuulivoimaloiden suuri materiaalimenekki sivuutetaan muutamilla ylimalkaisilla lauseilla, ja korroosion vaarat arvioidaan vähäisiksi muitta mutkitta ilman viittauksia lähdetietoihin. Tällainen leväperäisyys on sittemmin jatkunut pari vuosikymmentä. Liiketoiminnan ja energiapolitiikan tapojen muuttaminen on vaikeaa, kun tuulivoiman etevyydestä energiatekniikassa ja -taloudessa on syntynyt kollektiivisia harhakäsityksiä. Vaan ei kaikki kultaa, mikä kiiltää, eikä kaikki hopeaa, mikä hohtaa. Florinuksen sananlaskukokoelma vuodelta 1702.
Tero Lintanen, DI
Koskela on nainen paikallaan. Ei yhtään vispilää tarvi lappiin enää rakentaa,
rakentakoon yhtiöt sinne missä sitä sähköä eniten käytetään.
Ne ostaa kellä on rahaa.
Onneksi Suomi ei ole tehnyt samaa virhettä kuin Tanska , Saksa ja sähköä tuotetaan
monella tavalla ei olla pelkän tuulivoiman varassa.
hetippä täällä itkettiin paskaradiossa kun äskettäin oli sähköt poikki
juu korikylän tuulipuisto aiheutti tuon häiriön
Tiä, että liittyykhän mitenkhän aihheeshen, mutta Rana neijdan järveä, Raanujärveä, vaivaava Jolmakosken voimalaitos joutas purkaa.☺️ Asiasta toishen tämä henkilhön käyvä kirjottelu on rummaa.
Joo ja Jolmavaaran päälle sais tehokkaan tuulimyllykylän.Sielä se ei häiritte ketään ja myllyt jauhais kunnalle verotuloja.
Ei se ole tainu ostaa. On saanu "periä" vääryydellä hankittua hienoa vanhaa metsää ja paljon. Hän ei ole tehnyt väärää, mutta häntä edellisen sukupolven edustaja, iljettävä juttu! Väärintekijä lienee jo onneksi edesmennyt. Nm. Kataja