Säteilypakote ?

Tähän voisi lisätä sen, että hiilidioksiidista puhutaan, koska sen lisääntynyt määrä vastaa suurimmasta osasta nyt havaitusta lämpenemisestä. Vesihöyry vaikuttaa säteilypakotteeseen kaikkein eniten, mutta sen määrä ilmakehässä pysyy lähes vakiona. Haihdunnan lisääntymistä tulee jonkin verran lämpötilan nousun johdosta, mutta CO2 on se, joka varsinaisesti kasvattaa säteilypakotetta ja aiheuttaa ilmaston lämpenemistä.

Ilmakehän lisääntynyt absorptio aiheuttaa "pakotetta". CO2 ja muut kasvihuonekaasut aiheuttavat absorptiota. Säteilypakote on tapa kuvata tätä. Jos CO2-pitoisuus tuplataan, niin siitä aiheutuu 3.7 W/m2 häiriö. Tämä vastaa 1.5 % tehosta, jolla pallomme keskimäärin jäähtyy avaruuteen.

Tänä on juuri se asia, johon kaipasin lisäselvitystä.
Kalkki ilmakehän kaasut säteilevät lämpösäteilyä lämpötilansa mukaisella teholla.

Kalkki kaasut ovat hyviä eristeitä, ne hidastavat lämmön siirtymistä maapallolta avaruuteen ja myös auringosta maan pinnalle.
Kun säteilyteho avaruuteen riippuu vain säteilylähteen ja avaruuden lämpötilaerojen -potenssiin, niin mikä tuossa tapahtumassa on säteilypakotetta, tai kuinka hiilidioksidi olisi jokin kummajainen, sehän on kaasuseoksen osana saman lämpöinen ja emittoi itselleen ominaista taajuutta, kuten muutkin ilmakehän kaasut.

Anonyymi kirjoitti:

Tänä on juuri se asia, johon kaipasin lisäselvitystä.
Kalkki ilmakehän kaasut säteilevät lämpösäteilyä lämpötilansa mukaisella teholla.

Kalkki kaasut ovat hyviä eristeitä, ne hidastavat lämmön siirtymistä maapallolta avaruuteen ja myös auringosta maan pinnalle.
Kun säteilyteho avaruuteen riippuu vain säteilylähteen ja avaruuden lämpötilaerojen -potenssiin, niin mikä tuossa tapahtumassa on säteilypakotetta, tai kuinka hiilidioksidi olisi jokin kummajainen, sehän on kaasuseoksen osana saman lämpöinen ja emittoi itselleen ominaista taajuutta, kuten muutkin ilmakehän kaasut.

Lue lisää

Vain niitä ilmakehän kaasuja, jotka absorboivat maanpinnasta säteilevää pitkäaaltoista lämpösäteilya, kutsutaan kasvihuonekaasuiksi. Ilman pääkaasut typpi ja happi eivät kyseistä lämpösäteilyä absorboi.

Seuraavassa vähän teknisempää selostusta siitä, miten CO2 toimii kasvihuonekaasuna:

"Hiilidioksidimolekyyli absorboi IR-säteilyä erityisesti aaltolukujen 670/cm ja 1000/cm (aallonpituudet n. 15 ja 100 mikrometriä) ympäristössä, joissa sen absorptiotehokkuus on vesihöyryä suurempi. Hiilidioksidin, kuten muidenkin kasvihuonekaasujen, osalta näillä aallonpituusalueella ovat merkittäviä molekyylin pyörähdys- ja värähdystilat, joitten kvantittuneita energiasiirtymiä on useita ko. aallonpituusalueilla.

Aikaskaalaa CO2-molekyylin viritystilan purkautumiselle kuvaa Einsteinin A-kerroin.
... Keskeisien hiilidioksidin absorptiokaistojen osalta aikaskaala viritystilan purkautumiselle fotonin emissiona satunnaiseen suuntaan vaihtelee melko paljon energian funktiona, mutta on luokkaa sadoista mikrosekunneista aina useisiin sekunteihin, tyypillisen aikaskaalan ollessa kymmenien millisekuntien luokkaa.

Molekyylien välisten törmäysten aikaskaala kaasussa riippuu kaasun paineesta ja koostumuksesta: Ilmakehän tapauksessa voimme maanpinnan tasolla arvioida peräkkäisten törmäysten tapahtuvan n. 0,1 ns aikaskaalassa, ja tropopaussin korkeudelle noustessa tämä kasvaa n. 0,5 nanosekuntiin. Molemmissa tapauksissa hiilidioksidimolekyyli ehtii ennen viritystilan purkautumista käymään läpi tuhansista miljooniin törmäyksiä, joissa energia tasoittuu kaasun molekyylien kesken (värähdys- ja rotaatiotilojen energiasta etenemisliikkeen energiaksi). Toisin sanottuna, vain yksi tuhansista tai miljoonista CO2-molekyylin viritystiloista purkautuu saman aallonpituuden fotonina kuin viritystilan aiheuttanut fotoni ... Suuruusluokat ovat samoja myös muille kasvihuonekaasuille."

Anonyymi kirjoitti:

Ilmakehän lisääntynyt absorptio aiheuttaa "pakotetta". CO2 ja muut kasvihuonekaasut aiheuttavat absorptiota. Säteilypakote on tapa kuvata tätä. Jos CO2-pitoisuus tuplataan, niin siitä aiheutuu 3.7 W/m2 häiriö. Tämä vastaa 1.5 % tehosta, jolla pallomme keskimäärin jäähtyy avaruuteen.

Lue lisää

Tuo absorptio ontuu.

Alailmakehän lämmön siirtyminen tapahtuu valtaosin siirtymällä (konvektio), seuraavaksi eniten johtumalla (konduktio), ja vasta hyvin rajallisesti säteilemällä.

Osoituksena lämmönsiirron suhteista voidaan kuvitella tilanne, jossa punahehkuinen metallipala pudotetaan vesilasiin, vähän ajan kuluttua lasissa oleva vesi ja metallikappale ovat samassa lämpötilassa, konduktio toimii.
Sama voidaan tehdä myös niin, että laitetaan vesilasi styroksilaatikkoon ja kuuma kappale sen ulkopuolelle, ja odotellaan kun säteily on siirtänyt lämpöä niin että se tasaantuu, entropian lisäys toimii tässäkin, mutta ero on valtava.
Tämä esimerkki yrittää kertoa, mitä harhaa on esittää lämpösäteilyn tehoja, fotonin keskimääräinen matka törmäysten välillä on muutaman sentin luokkaa kaasussa (NTP), kunnes se absorboituu, energia siirtyy mahdollisesti muuhun kaasuun, joka sekin säteilee myös takaisin ja joka suuntaan, noissa lämpötilaeroissa ei energiaa juuri siirry, olipa vastakkaissuuntaiset tehot miten suuria tahansa.
Sama "ping-pong" ilmiö on myös konduktiossa, ja juuri siksi kaasut ovat jyviä eristeitä, koska niissä lämmön eteneminen on hidasta.

Sitten niihin kasvihuonekaasuihin.
Ilmakehässämme on käytännössä yksi lämpötilaan selvästi vaikuttava kasvihuonekaasu, eli vesihöyry, ilman sitä käristyisimme tänne pinnalle, niin suuri on sen viilentävä vaikutus.
Toinen vähäisempi on CO2, molemmille ominaista on niiden pitoisuuden riippuvuus meriveden lämpötilasta. Jossain yhteydessä esitetty väite että CO2 pituisuuden voimakas vaihtelu eri vuodenaikoina olisi fotosynteesin tarpeen aiheuttamaa, on osoittautunut virheelliseksi.
Stabiiliuden kannalta lienee luonnollista että lämpötilan noustessa lisääntyvä kasvihuonekaasujen pitoisuus viilentää ilmastoa, jos se lämmittäisi, niin huonosti kävisi.
Vesahöyryn vaikutus on kiistaton, kuinka lie hiilidioksidin.
CO2 säteilynabsorptio alueiksi ilmoitellaan pituudet 2,5 µ, 4,5 µ ja 15 µ.
Maapallomme pinnan keskilämmön mukaan 15 µ säteilyteho maan pinnalta n.5,5 W/m^2/µ, auringosta ei merkittävästi, 4,5 µ kohdalla kummastakin suunnista n. 0,5, ja 2,5 µ maan pinnalta ei merkittävästi, mutta auringosta n. 65 W/m^2/µ, joten kummasta suunnasta se CO2 lämmön kulkua hidastaa ?
Pallomme keskilämpötila ei juurikaan ole muuttunut, avaruuteen säteilee edelleen saman verran kuin auringosta saapuu, lämpeneminen ja ilmastonmuutos koskee troposfääriä, eli alinta ilmakehää.

Se hiilidioksidin osuus ja mystinen säteilypakote vain yhä hämmästyttää.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo absorptio ontuu.

Alailmakehän lämmön siirtyminen tapahtuu valtaosin siirtymällä (konvektio), seuraavaksi eniten johtumalla (konduktio), ja vasta hyvin rajallisesti säteilemällä.

Osoituksena lämmönsiirron suhteista voidaan kuvitella tilanne, jossa punahehkuinen metallipala pudotetaan vesilasiin, vähän ajan kuluttua lasissa oleva vesi ja metallikappale ovat samassa lämpötilassa, konduktio toimii.
Sama voidaan tehdä myös niin, että laitetaan vesilasi styroksilaatikkoon ja kuuma kappale sen ulkopuolelle, ja odotellaan kun säteily on siirtänyt lämpöä niin että se tasaantuu, entropian lisäys toimii tässäkin, mutta ero on valtava.
Tämä esimerkki yrittää kertoa, mitä harhaa on esittää lämpösäteilyn tehoja, fotonin keskimääräinen matka törmäysten välillä on muutaman sentin luokkaa kaasussa (NTP), kunnes se absorboituu, energia siirtyy mahdollisesti muuhun kaasuun, joka sekin säteilee myös takaisin ja joka suuntaan, noissa lämpötilaeroissa ei energiaa juuri siirry, olipa vastakkaissuuntaiset tehot miten suuria tahansa.
Sama "ping-pong" ilmiö on myös konduktiossa, ja juuri siksi kaasut ovat jyviä eristeitä, koska niissä lämmön eteneminen on hidasta.

Sitten niihin kasvihuonekaasuihin.
Ilmakehässämme on käytännössä yksi lämpötilaan selvästi vaikuttava kasvihuonekaasu, eli vesihöyry, ilman sitä käristyisimme tänne pinnalle, niin suuri on sen viilentävä vaikutus.
Toinen vähäisempi on CO2, molemmille ominaista on niiden pitoisuuden riippuvuus meriveden lämpötilasta. Jossain yhteydessä esitetty väite että CO2 pituisuuden voimakas vaihtelu eri vuodenaikoina olisi fotosynteesin tarpeen aiheuttamaa, on osoittautunut virheelliseksi.
Stabiiliuden kannalta lienee luonnollista että lämpötilan noustessa lisääntyvä kasvihuonekaasujen pitoisuus viilentää ilmastoa, jos se lämmittäisi, niin huonosti kävisi.
Vesahöyryn vaikutus on kiistaton, kuinka lie hiilidioksidin.
CO2 säteilynabsorptio alueiksi ilmoitellaan pituudet 2,5 µ, 4,5 µ ja 15 µ.
Maapallomme pinnan keskilämmön mukaan 15 µ säteilyteho maan pinnalta n.5,5 W/m^2/µ, auringosta ei merkittävästi, 4,5 µ kohdalla kummastakin suunnista n. 0,5, ja 2,5 µ maan pinnalta ei merkittävästi, mutta auringosta n. 65 W/m^2/µ, joten kummasta suunnasta se CO2 lämmön kulkua hidastaa ?
Pallomme keskilämpötila ei juurikaan ole muuttunut, avaruuteen säteilee edelleen saman verran kuin auringosta saapuu, lämpeneminen ja ilmastonmuutos koskee troposfääriä, eli alinta ilmakehää.

Se hiilidioksidin osuus ja mystinen säteilypakote vain yhä hämmästyttää.

Lue lisää

"Ilmakehässämme on käytännössä yksi lämpötilaan selvästi vaikuttava kasvihuonekaasu, eli vesihöyry, ilman sitä käristyisimme tänne pinnalle, niin suuri on sen viilentävä vaikutus."

Viilentävä vaikutus? Onko sinulla tieteellistä selkänojaa tuolle väitteelle? Ei varmasti ole.
kasvihuoneilmiö lisää maapallon lämpötilaa yli 30 astetta ja suurin osa tästä lisästä tulee vesihöyrystä. Toiseksi suurin tekijä on CO2.

Sinulla on puurot ja vellit totaalisesti sekaisin.

Anonyymi kirjoitti:

Tänä on juuri se asia, johon kaipasin lisäselvitystä.
Kalkki ilmakehän kaasut säteilevät lämpösäteilyä lämpötilansa mukaisella teholla.

Kalkki kaasut ovat hyviä eristeitä, ne hidastavat lämmön siirtymistä maapallolta avaruuteen ja myös auringosta maan pinnalle.
Kun säteilyteho avaruuteen riippuu vain säteilylähteen ja avaruuden lämpötilaerojen -potenssiin, niin mikä tuossa tapahtumassa on säteilypakotetta, tai kuinka hiilidioksidi olisi jokin kummajainen, sehän on kaasuseoksen osana saman lämpöinen ja emittoi itselleen ominaista taajuutta, kuten muutkin ilmakehän kaasut.

Lue lisää

"Tänä on juuri se asia, johon kaipasin lisäselvitystä.
Kalkki ilmakehän kaasut säteilevät lämpösäteilyä lämpötilansa mukaisella teholla.

Kalkki kaasut ovat hyviä eristeitä, ne hidastavat lämmön siirtymistä maapallolta avaruuteen ja myös auringosta maan pinnalle.
Kun säteilyteho avaruuteen riippuu vain säteilylähteen ja avaruuden lämpötilaerojen -potenssiin, niin mikä tuossa tapahtumassa on säteilypakotetta, tai kuinka hiilidioksidi olisi jokin kummajainen, sehän on kaasuseoksen osana saman lämpöinen ja emittoi itselleen ominaista taajuutta, kuten muutkin ilmakehän kaasut."

"Kalkki ilmakehän kaasut säteilevät lämpösäteilyä lämpötilansa mukaisella teholla."

Kaikki materia paitsi neutraalit ja yksiatomiset kaasut säteilevät suunnilleen sen perusteella kuin niiden lämpötilan antama teho (ns. mustan kappaleen yksinkertaistettu sääntö). Kaikki mikä säteilee lämpösäteilyä viilenee. Ilmastoa ei pysty mallintamaan, jos ei tiedä, tuleeko lämpöä myös tilalle.

"Kun säteilyteho avaruuteen riippuu vain säteilylähteen ja avaruuden lämpötilaerojen -potenssiin, niin mikä tuossa tapahtumassa on säteilypakotetta, tai kuinka hiilidioksidi olisi jokin kummajainen, sehän on kaasuseoksen osana saman lämpöinen ja emittoi itselleen ominaista taajuutta, kuten muutkin ilmakehän kaasut."

(Avaruudella ei ole lämpötilaa. Jos vertaat auringosta saapuvaa säteilyä maasta lähtevään säteilyyn, täytyy huomioida myös auringon ominaisuudet, kuten sen koko ja etäisyys.)

Jos kaikki kaasukehässä siis viilenee säteillessään, sen on saatava jostain säteilyä tai muuta lämpöä pysyäkseen yhdessä lämmössä. Planeetalla on säteilylähde myös maanpinnassa olevalla kiinteällä ja nestemäisellä materialla. Joten kaasua lämmittävät sekä aurinko, että maan pinta. Typpikaasua lämmittää vain maan pinnan vieressä oleva lämmönsiirtymä, joten kaikki ilmakehän lämpö on enimmälti peräisin siitä, että maan pinta on joskus lämmennyt ja lämmittää samalla kaasukehän.

Tärkeä käsite koko planeetan säteilytehosta avaruuteen tai mistään mihinkään on se, että meneekö säteily täysin läpi esteestä ilman, että mitään tapahtuu. Heijastuminen olisi tapahtuma, joka ei myöskään lämmittäisi estettä itseään. Absorbtio on tapahtuma, joka lämmittää esteen, ja este joutuu säteilemään uutta säteilyä, joka on sen lämpötilan mukaista. Usein kappaleen, joka ottaa kaukaa vastaan auringon säteen, on niin kylmä, että säteilee seuraavaksi infrapuna taajuudella. Minkään esteen on hyvin vaikea heijastaa infrapunaa ja sillä on suurempi lämmittävä vaikutus samaa energiamäärää kohti.

Kun maanpinta säteilee, se johtaisi jäähtymiseen muissakin osissa. Jos tämä säteily pääsee avaruuteen ilman esteitä, on lopulta viileämpää, kuin jos se välillä pysähtyy yhtään kaasuihin. Kaasusta, jota on vähän esim. ilmastopakotteiden takia, voi mennä läpi helpommin kuin kaasusta, jota on paljon.

Energia säilyy, ja tämä energia joudutaan säteilemään ja heijastamaan jatkuvasti jostain johonkin. Kun lämpötila on planeetalla (millainen hyvänsä) vakio, tämä tarkoittaa, että koko planeetan säteilyteho avaruuteen on sama energian määrä kuin sinne tulee auringosta. Jos kyseinen planeetta on -100 C tai 100 C, tämä energian määrä on tullut ja mennyt aivan saman suuruisena. Ensimmäinen asia, mistä planeetan lämpötila riippuu, on kaiken heijastumisen määrä. Kun sitä on vähän, se tarkoittaa planeetalle ikäänkuin energian hidasta ja välivaiheena tapahtuvaa säteilyä takaisin avaruuten. Koko energian takaisin lähettämisen saavuttaminen tulee vasta siitä, että lämpötila nousee. Ja silloin planeetalla on itsellään enemmän energiaa lämmön muodossa joka hetki. Jos tämä kohta on selvä, niin tästä heijastuksen asettamisesta tulee ilman ilmakehää vain ýksi tulos lämpötilalle per planeetta, eikä ole mitään lämpötilalottoa, joka jäisi tuntemattomaksi ja josta voisit olla kysymässä. Haluat kuitenkin tietää, miksi eri ilmakehät aiheuttavat muita lämpötiloja, kuin mitä äskeisestä saadaan. Ilmakehä voisi suoraan muuttaa heijastumista, mutta myöskin tapauksessa, missä se pysyy samana, on kyseessä erilainen lämpötilan määräytyminen.

...
(jatkuu)

Anonyymi kirjoitti:

"Tänä on juuri se asia, johon kaipasin lisäselvitystä.
Kalkki ilmakehän kaasut säteilevät lämpösäteilyä lämpötilansa mukaisella teholla.

Kalkki kaasut ovat hyviä eristeitä, ne hidastavat lämmön siirtymistä maapallolta avaruuteen ja myös auringosta maan pinnalle.
Kun säteilyteho avaruuteen riippuu vain säteilylähteen ja avaruuden lämpötilaerojen -potenssiin, niin mikä tuossa tapahtumassa on säteilypakotetta, tai kuinka hiilidioksidi olisi jokin kummajainen, sehän on kaasuseoksen osana saman lämpöinen ja emittoi itselleen ominaista taajuutta, kuten muutkin ilmakehän kaasut."

"Kalkki ilmakehän kaasut säteilevät lämpösäteilyä lämpötilansa mukaisella teholla."

Kaikki materia paitsi neutraalit ja yksiatomiset kaasut säteilevät suunnilleen sen perusteella kuin niiden lämpötilan antama teho (ns. mustan kappaleen yksinkertaistettu sääntö). Kaikki mikä säteilee lämpösäteilyä viilenee. Ilmastoa ei pysty mallintamaan, jos ei tiedä, tuleeko lämpöä myös tilalle.

"Kun säteilyteho avaruuteen riippuu vain säteilylähteen ja avaruuden lämpötilaerojen -potenssiin, niin mikä tuossa tapahtumassa on säteilypakotetta, tai kuinka hiilidioksidi olisi jokin kummajainen, sehän on kaasuseoksen osana saman lämpöinen ja emittoi itselleen ominaista taajuutta, kuten muutkin ilmakehän kaasut."

(Avaruudella ei ole lämpötilaa. Jos vertaat auringosta saapuvaa säteilyä maasta lähtevään säteilyyn, täytyy huomioida myös auringon ominaisuudet, kuten sen koko ja etäisyys.)

Jos kaikki kaasukehässä siis viilenee säteillessään, sen on saatava jostain säteilyä tai muuta lämpöä pysyäkseen yhdessä lämmössä. Planeetalla on säteilylähde myös maanpinnassa olevalla kiinteällä ja nestemäisellä materialla. Joten kaasua lämmittävät sekä aurinko, että maan pinta. Typpikaasua lämmittää vain maan pinnan vieressä oleva lämmönsiirtymä, joten kaikki ilmakehän lämpö on enimmälti peräisin siitä, että maan pinta on joskus lämmennyt ja lämmittää samalla kaasukehän.

Tärkeä käsite koko planeetan säteilytehosta avaruuteen tai mistään mihinkään on se, että meneekö säteily täysin läpi esteestä ilman, että mitään tapahtuu. Heijastuminen olisi tapahtuma, joka ei myöskään lämmittäisi estettä itseään. Absorbtio on tapahtuma, joka lämmittää esteen, ja este joutuu säteilemään uutta säteilyä, joka on sen lämpötilan mukaista. Usein kappaleen, joka ottaa kaukaa vastaan auringon säteen, on niin kylmä, että säteilee seuraavaksi infrapuna taajuudella. Minkään esteen on hyvin vaikea heijastaa infrapunaa ja sillä on suurempi lämmittävä vaikutus samaa energiamäärää kohti.

Kun maanpinta säteilee, se johtaisi jäähtymiseen muissakin osissa. Jos tämä säteily pääsee avaruuteen ilman esteitä, on lopulta viileämpää, kuin jos se välillä pysähtyy yhtään kaasuihin. Kaasusta, jota on vähän esim. ilmastopakotteiden takia, voi mennä läpi helpommin kuin kaasusta, jota on paljon.

Energia säilyy, ja tämä energia joudutaan säteilemään ja heijastamaan jatkuvasti jostain johonkin. Kun lämpötila on planeetalla (millainen hyvänsä) vakio, tämä tarkoittaa, että koko planeetan säteilyteho avaruuteen on sama energian määrä kuin sinne tulee auringosta. Jos kyseinen planeetta on -100 C tai 100 C, tämä energian määrä on tullut ja mennyt aivan saman suuruisena. Ensimmäinen asia, mistä planeetan lämpötila riippuu, on kaiken heijastumisen määrä. Kun sitä on vähän, se tarkoittaa planeetalle ikäänkuin energian hidasta ja välivaiheena tapahtuvaa säteilyä takaisin avaruuten. Koko energian takaisin lähettämisen saavuttaminen tulee vasta siitä, että lämpötila nousee. Ja silloin planeetalla on itsellään enemmän energiaa lämmön muodossa joka hetki. Jos tämä kohta on selvä, niin tästä heijastuksen asettamisesta tulee ilman ilmakehää vain ýksi tulos lämpötilalle per planeetta, eikä ole mitään lämpötilalottoa, joka jäisi tuntemattomaksi ja josta voisit olla kysymässä. Haluat kuitenkin tietää, miksi eri ilmakehät aiheuttavat muita lämpötiloja, kuin mitä äskeisestä saadaan. Ilmakehä voisi suoraan muuttaa heijastumista, mutta myöskin tapauksessa, missä se pysyy samana, on kyseessä erilainen lämpötilan määräytyminen.

...
(jatkuu)

Lue lisää

(jatkoa)

Usean säteilevän kappaleen ollessa kyseessä, jotkin osat voivat joutua lämpenemään enemmän pitääkseen osista lähtevän kokonaisenergian edelleen samana. Maan pinta ja kaasukehä voivat olla esim. kaksi kappaletta, joista vain maa ottaa säteilyä vastaan auringosta, ja vain kaasu lähettää säteilyä pois. Mutta sanotaan että vain puolet kaikesta, mitä kaasu säteilee säteilee ulos avaruuteen, eli kappaleiden väillä säteilee myös. Tämä ei ole huom. yhtä suuri säteily toisesta toiseen, vaan maahan säteilee kaasun sijaan aurinko. Kaasukehän pitää lämmetä niin suureksi, että puolikas siitä on yhtä suuri kuin kaikki planeettaan tuleva säteily. Lisäksi maanpinnan pitää lämmetä niin paljon, että se säteilee tarpeeksi, pitääkseen kaasukehän näin lämpimänä (oikea maa voi lämmittää kaasua myös säteilyttämättä mitään).

Näissä kuvissa on säteilyllä toimivan kasvihuoneen rakenne verrattuna avotaivaaseen:
https://en.wikipedia.org/wiki/File:IdealizedGreenhouseEmissivity78.png
https://en.wikipedia.org/wiki/File:IdealizedGreenhouseEmissivity00.png

"Kalkki kaasut ovat hyviä eristeitä, ne hidastavat lämmön siirtymistä maapallolta avaruuteen ja myös auringosta maan pinnalle."

Ilmakehän kaasuissa ja kemikaalikaasuissa ei riitä teho eristämään auringon suurten taajuuksien säteilyä. Tehon suuremmissa arvoissa pitäisi aina olla esim. pilvistä tai kokonaan pimeää kaasun alapuolella. Jos on täysin pimeää, tai pimeää kaikilla oleellisilla taajuuksilla, silloin ainoastaan kaasukehän uloin kerros ottaa vastaan säteilyä auringosta ja säteilee sitä takaisin. Kaasu todennäköisesti joskus saavuttaa tässä pysyvän lämpötilan. Pinta ei osallistu säteilemään avaruuden ja auringon kanssa suoraan, mutta saavuttaa joitain lämpötiloja sekin. Joissain tapauksissa kuten Venuksella tämä pimeys on jo jotenkin tehokas ja on muodostunut paineessa, joka vastaa yli 90 maan ilmakehää. Venuksen pinnalla olisi ilman kaasukehää -42 C (perustuu jonkinlaiseen kivikerrokseen, joka ei ole valkoista eikä mustaa maata), mutta nykyään sillä on 467 C.

Kaasukehä, joka ei ole täysin valkoinen ja läpäisemätön, tekee planeetasta, jonka maa ei ole täysin musta, aina lämpimämmän kuin se olisi muutoin. Eli kaasu on jotain, mikä periaatteessa vain lisää absorboidun energian määrää, eli antaa planeetalle mustemman ominaisuuden. Syy miksi kaasu ei voi toimia kuin auringonvarjona silloinkaan, vaikka kaasu olisi itse täysin läpäisemätön musta kappale, on että kaasu lämmittää maata itse esim. säteilemällä sitä kohti säteilyä, joka on usein täysin absorboitavissa maalla. Jos kaikki auringon energia pysäytettäisiin kaasuun, (jonka paksuus on tasan nolla), silloin olisi tyypillistä, että ensinnäkin tämä kaasu kuumenee tosi korkeaan lämpötilaan nykyiseen verrattuna, ja sen omasta lämmöstä johtuvasta säteilystä puolet lähtee kohti maata. Asiat, jotka ovat auringonvarjoja ovat sellaisia, jotka eivät absorboi mitään ja heijastavat kaiken. Jotkut maanpinnat eli planeetat ovat todella hyviä heijastamaan energiaa ja absorboivat vain vähän. Tämäkin on sen takana, että lähes aina kaasukehä olisi vain lämmittävä tekijä. Tässä on myös huomattava merkitys sillä, mistä aallonpituudesta puhutaan, koska periaatteessa mikään kiinteä materia ei heijasta infrapunaa ja matalampia taajuuksia yhtä tehokkaasti kuin näkyviä.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo absorptio ontuu.

Alailmakehän lämmön siirtyminen tapahtuu valtaosin siirtymällä (konvektio), seuraavaksi eniten johtumalla (konduktio), ja vasta hyvin rajallisesti säteilemällä.

Osoituksena lämmönsiirron suhteista voidaan kuvitella tilanne, jossa punahehkuinen metallipala pudotetaan vesilasiin, vähän ajan kuluttua lasissa oleva vesi ja metallikappale ovat samassa lämpötilassa, konduktio toimii.
Sama voidaan tehdä myös niin, että laitetaan vesilasi styroksilaatikkoon ja kuuma kappale sen ulkopuolelle, ja odotellaan kun säteily on siirtänyt lämpöä niin että se tasaantuu, entropian lisäys toimii tässäkin, mutta ero on valtava.
Tämä esimerkki yrittää kertoa, mitä harhaa on esittää lämpösäteilyn tehoja, fotonin keskimääräinen matka törmäysten välillä on muutaman sentin luokkaa kaasussa (NTP), kunnes se absorboituu, energia siirtyy mahdollisesti muuhun kaasuun, joka sekin säteilee myös takaisin ja joka suuntaan, noissa lämpötilaeroissa ei energiaa juuri siirry, olipa vastakkaissuuntaiset tehot miten suuria tahansa.
Sama "ping-pong" ilmiö on myös konduktiossa, ja juuri siksi kaasut ovat jyviä eristeitä, koska niissä lämmön eteneminen on hidasta.

Sitten niihin kasvihuonekaasuihin.
Ilmakehässämme on käytännössä yksi lämpötilaan selvästi vaikuttava kasvihuonekaasu, eli vesihöyry, ilman sitä käristyisimme tänne pinnalle, niin suuri on sen viilentävä vaikutus.
Toinen vähäisempi on CO2, molemmille ominaista on niiden pitoisuuden riippuvuus meriveden lämpötilasta. Jossain yhteydessä esitetty väite että CO2 pituisuuden voimakas vaihtelu eri vuodenaikoina olisi fotosynteesin tarpeen aiheuttamaa, on osoittautunut virheelliseksi.
Stabiiliuden kannalta lienee luonnollista että lämpötilan noustessa lisääntyvä kasvihuonekaasujen pitoisuus viilentää ilmastoa, jos se lämmittäisi, niin huonosti kävisi.
Vesahöyryn vaikutus on kiistaton, kuinka lie hiilidioksidin.
CO2 säteilynabsorptio alueiksi ilmoitellaan pituudet 2,5 µ, 4,5 µ ja 15 µ.
Maapallomme pinnan keskilämmön mukaan 15 µ säteilyteho maan pinnalta n.5,5 W/m^2/µ, auringosta ei merkittävästi, 4,5 µ kohdalla kummastakin suunnista n. 0,5, ja 2,5 µ maan pinnalta ei merkittävästi, mutta auringosta n. 65 W/m^2/µ, joten kummasta suunnasta se CO2 lämmön kulkua hidastaa ?
Pallomme keskilämpötila ei juurikaan ole muuttunut, avaruuteen säteilee edelleen saman verran kuin auringosta saapuu, lämpeneminen ja ilmastonmuutos koskee troposfääriä, eli alinta ilmakehää.

Se hiilidioksidin osuus ja mystinen säteilypakote vain yhä hämmästyttää.

Lue lisää

"Ilmakehässämme on käytännössä yksi lämpötilaan selvästi vaikuttava kasvihuonekaasu, eli vesihöyry, ilman sitä käristyisimme tänne pinnalle, niin suuri on sen viilentävä vaikutus."

Älä sano sitä kasvihuonekaasuksi, jos sen vaikutus ei lämmitä? On totta, että esim. vesihöyry siirtää lämpöä pois maan pinnasta kohti kaasukehää, käyttäen lämmön eri siirrtymiä. Samalla on kuitenkin totta, ettei tätä vesihöyryä ja sen liikuttelua olisi olemassa ilman koko kaasukehän läsnäoloa. Joten pelkkää tätä efektiä ei kannata sille laskea ja pitää jonain tapauksena B. Jos lasketaan vesihöyryn säteilyominaisuudet, siitä tulee tavallinen kasvihuonesäteilevä kaasu, ja sen koko olemassaolo lämmittää koko planeettaa joitain kymmeniä asteita verrattuna Marsin-kaltaiseen planeettaan.

"Toinen vähäisempi on CO2, molemmille ominaista on niiden pitoisuuden riippuvuus meriveden lämpötilasta. Jossain yhteydessä esitetty väite että CO2 pituisuuden voimakas vaihtelu eri vuodenaikoina olisi fotosynteesin tarpeen aiheuttamaa, on osoittautunut virheelliseksi.
Stabiiliuden kannalta lienee luonnollista että lämpötilan noustessa lisääntyvä kasvihuonekaasujen pitoisuus viilentää ilmastoa, jos se lämmittäisi, niin huonosti kävisi."

Oliko tässä osiossa jokin planeettaa lämmittävä efekti?

"CO2 säteilynabsorptio alueiksi ilmoitellaan pituudet 2,5 µ, 4,5 µ ja 15 µ.
Maapallomme pinnan keskilämmön mukaan 15 µ säteilyteho maan pinnalta n.5,5 W/m^2/µ, auringosta ei merkittävästi, 4,5 µ kohdalla kummastakin suunnista n. 0,5, ja 2,5 µ maan pinnalta ei merkittävästi, mutta auringosta n. 65 W/m^2/µ, joten kummasta suunnasta se CO2 lämmön kulkua hidastaa ?"

Planeetta lämpiää kaikissa tapauksissa, missä on ainetta, joka absorboi jotain. Tasapainossa tai kahden tasapainon vertaamisessa, jotka ovat kuitenkin sama tasapaino, ei ole mitään hitaampaa ja nopeampaa kulkua, vaan pikemminkin kulku on nolla. Eri lämpötilojen ratkaisussa lasketaan vain nollakulkua eri tavoilla.

Anonyymi kirjoitti:

"Ilmakehässämme on käytännössä yksi lämpötilaan selvästi vaikuttava kasvihuonekaasu, eli vesihöyry, ilman sitä käristyisimme tänne pinnalle, niin suuri on sen viilentävä vaikutus."

Viilentävä vaikutus? Onko sinulla tieteellistä selkänojaa tuolle väitteelle? Ei varmasti ole.
kasvihuoneilmiö lisää maapallon lämpötilaa yli 30 astetta ja suurin osa tästä lisästä tulee vesihöyrystä. Toiseksi suurin tekijä on CO2.

Sinulla on puurot ja vellit totaalisesti sekaisin.

Lue lisää

Kovin oli heikko provo.
Miten joku vieläkin uskoo tuohon Wikipedian vanhaan valheeseen 30 asteen vaikutuksesta ?

Oletko koskaan kuullut sulamis- ja haihtumislämmöstä tai pilvisyyden vaikutuksista ?

Anonyymi kirjoitti:

Ilmakehän lisääntynyt absorptio aiheuttaa "pakotetta". CO2 ja muut kasvihuonekaasut aiheuttavat absorptiota. Säteilypakote on tapa kuvata tätä. Jos CO2-pitoisuus tuplataan, niin siitä aiheutuu 3.7 W/m2 häiriö. Tämä vastaa 1.5 % tehosta, jolla pallomme keskimäärin jäähtyy avaruuteen.

Lue lisää

Säteilypakote soveltuu pienten häiriöiden muutosvaikutuksen arviointiin. Tuollaisen 1.5 % häiriön kompensoimiseen tarvitaan noin yhden asten lämpötilanousu.

Anonyymi kirjoitti:

Säteilypakote soveltuu pienten häiriöiden muutosvaikutuksen arviointiin. Tuollaisen 1.5 % häiriön kompensoimiseen tarvitaan noin yhden asten lämpötilanousu.

Pakotteen laskennassa on käytetty kolmea eri state-of-the-art tietokoneohjelmaa, joilla saadut tulokset on sovitettu logaritmikaavan muotoon. Muutosvaikutusten selvittämiseksi vain yhtä parametria, esim. CO2-pitoisuus, on muutettu kerrallaan muiden parametrien pysyessä ennallaan. Pakote ei siis ole mikään luonnonlaki, vaan niiden seuraus.

Anonyymi kirjoitti:

Pakotteen laskennassa on käytetty kolmea eri state-of-the-art tietokoneohjelmaa, joilla saadut tulokset on sovitettu logaritmikaavan muotoon. Muutosvaikutusten selvittämiseksi vain yhtä parametria, esim. CO2-pitoisuus, on muutettu kerrallaan muiden parametrien pysyessä ennallaan. Pakote ei siis ole mikään luonnonlaki, vaan niiden seuraus.

Lue lisää

Pakotetta sovelletaan mm. IPCC-raporteissa eri kasvihuonekaasujen vaikutuksen arviointiin.

Anonyymi kirjoitti:

Säteilypakote soveltuu pienten häiriöiden muutosvaikutuksen arviointiin. Tuollaisen 1.5 % häiriön kompensoimiseen tarvitaan noin yhden asten lämpötilanousu.

Pelkän CO2 muutosvaikutus ei ole kovin suuri eikä sen arviointin liity enää isoja epävarmuuksia. Epävarmuudet liittyvät kerrannaisvaikutuksiin. Niistä merkittävimpänä pidetään vesihöyryefektiä, koska lämpimämpi ilma pystyy sitomaan enemmän vesihöyryä, joka on voimakas kh-kaasu. Arvio on, että tämä vähintään tuplaa CO2-muutoksen pakotteen ja sitä kautta lämpötilahäiriön.

Anonyymi kirjoitti:

Pakotetta sovelletaan mm. IPCC-raporteissa eri kasvihuonekaasujen vaikutuksen arviointiin.

Jos joku pystyy osoittamaan tuon pakotekaavan virheelliseksi, kannattaa tehdä julkaisu perusteluineen ja laittaa eteenpäin. Voi olla tulossa jonkinlainen palkinto.

Anonyymi kirjoitti:

Jos joku pystyy osoittamaan tuon pakotekaavan virheelliseksi, kannattaa tehdä julkaisu perusteluineen ja laittaa eteenpäin. Voi olla tulossa jonkinlainen palkinto.

Olisi aivan mahtavaa, jos joku pystyisi yhdellä julkaisulla ratkaisemaan "ihmiskunnan suurimman ongelman" osoittamalla sen perusteet virheelliseksi. Voisi arvella, että suomalaisten eläköityneiden professorien ym. lisäksi yrittäjiä on ollut muuallakin maailmalla. Toistaiseksi fossiilipolttoaineiden polttamisesta aiheutuvaa CO2-pitoisuuden lisäystä kuitenkin pidetään vakavana ongelmana, jonka ratkaisemiseksi palaa miljardi jos toinenkin.

Anonyymi kirjoitti:

Jos joku pystyy osoittamaan tuon pakotekaavan virheelliseksi, kannattaa tehdä julkaisu perusteluineen ja laittaa eteenpäin. Voi olla tulossa jonkinlainen palkinto.

Kun tekee tuota julkaisua, jonka johtopäätös on, että CO2-lisäys ei aiheuta lämpenemistä, on syytä samalla myös kertoa, mistä erityisesti 80-luvun alun jälkeinen mitattu lämpenemistrendi aiheutuu.

Anonyymi kirjoitti:

Pakotteen laskennassa on käytetty kolmea eri state-of-the-art tietokoneohjelmaa, joilla saadut tulokset on sovitettu logaritmikaavan muotoon. Muutosvaikutusten selvittämiseksi vain yhtä parametria, esim. CO2-pitoisuus, on muutettu kerrallaan muiden parametrien pysyessä ennallaan. Pakote ei siis ole mikään luonnonlaki, vaan niiden seuraus.

Lue lisää

Niin varmaan, mutta mitä tuo säteilypakote tarkoittaa, vai onko se vain sofistisempi termi lämpötilapelotteelle.

Anonyymi kirjoitti:

Niin varmaan, mutta mitä tuo säteilypakote tarkoittaa, vai onko se vain sofistisempi termi lämpötilapelotteelle.

Jos et vielä tuosta ketjusta oppinut, mitä pakote tarkoittaa, niin turha taitaa olla kysymyksesi. jos aihe on liian vaikea, niin voi voi. Joskus pitää vaan todeta, ettei mopolla mahottomia.

Anonyymi kirjoitti:

Kovin oli heikko provo.
Miten joku vieläkin uskoo tuohon Wikipedian vanhaan valheeseen 30 asteen vaikutuksesta ?

Oletko koskaan kuullut sulamis- ja haihtumislämmöstä tai pilvisyyden vaikutuksista ?

Lue lisää

Kaikki ilmastotieteilijät uskovat tuohon arvioon. Sen ovat fyysikot laskeneet aikoja sitten.
Kun maapalloa tarkastellaan ulkopuolelta, sulamis- ja haihtimislämmöt vaikuttavat systeemin sisällä. Rajapinta avaruuteen määrittyy vain säteilyn perusteella.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki ilmastotieteilijät uskovat tuohon arvioon. Sen ovat fyysikot laskeneet aikoja sitten.
Kun maapalloa tarkastellaan ulkopuolelta, sulamis- ja haihtimislämmöt vaikuttavat systeemin sisällä. Rajapinta avaruuteen määrittyy vain säteilyn perusteella.

Lue lisää

Ja julistajat saapuvat paikalle tuttuine kommentteineen,
' Jos et pysty todistamaan että Jomalaa ei ole olemassa ..., jos et usko, olet tyhmä...' jne. ., Jne.

Eikö olisi vakuuttavampaa esittää jotain asiaakin, vai onko niin että kun ei tiedä, on paras keskittyä paskan jauhamiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki ilmastotieteilijät uskovat tuohon arvioon. Sen ovat fyysikot laskeneet aikoja sitten.
Kun maapalloa tarkastellaan ulkopuolelta, sulamis- ja haihtimislämmöt vaikuttavat systeemin sisällä. Rajapinta avaruuteen määrittyy vain säteilyn perusteella.

Lue lisää

Ketjun kommenteista saa selvän kuvan, että takaisin säteily ja säteilypakote eivät liity mitenkään fysiikkaan tai termodynamiikkaan, vaan ovat lähinnä poliitikkojen/maksajien lobbausretoriikkaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ketjun kommenteista saa selvän kuvan, että takaisin säteily ja säteilypakote eivät liity mitenkään fysiikkaan tai termodynamiikkaan, vaan ovat lähinnä poliitikkojen/maksajien lobbausretoriikkaa.

Lue lisää

Luehan ajatuksella Anon kommentti 2023-05-08 19:08:26.

Säteilypakote perustuu tiukasti fysiikkaan. Jos se on sinulle liian vaikea tajuta, niin kannattaa varmaan vaihtaa palstaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ketjun kommenteista saa selvän kuvan, että takaisin säteily ja säteilypakote eivät liity mitenkään fysiikkaan tai termodynamiikkaan, vaan ovat lähinnä poliitikkojen/maksajien lobbausretoriikkaa.

Lue lisää

Vain alle 10 % pallon pinnalta lähtevästä säteilystä pääsee karkaamaan suoraan avaruuteen. Loput absorboituu ensin ilmakehään ja pilviin. Sieltä se sitten säteilee joka suuntaan. Kvanttien seikkailu ilmakehässä vaikeuttaa niiden pääsyä karkuun pallolta. Näin ilmakehä suojaa palloa jäähtymiseltä. Mitä suurempi absorptio, sitä parempi suoja. Kh-kaasut lisäävät absorptiota, jolloin pallolta poistuvan ja tulevan säteilytehon tasapaino häiriintyy. Tätä häiriötä kuvataan säteilypakotteella.

Anonyymi kirjoitti:

Vain alle 10 % pallon pinnalta lähtevästä säteilystä pääsee karkaamaan suoraan avaruuteen. Loput absorboituu ensin ilmakehään ja pilviin. Sieltä se sitten säteilee joka suuntaan. Kvanttien seikkailu ilmakehässä vaikeuttaa niiden pääsyä karkuun pallolta. Näin ilmakehä suojaa palloa jäähtymiseltä. Mitä suurempi absorptio, sitä parempi suoja. Kh-kaasut lisäävät absorptiota, jolloin pallolta poistuvan ja tulevan säteilytehon tasapaino häiriintyy. Tätä häiriötä kuvataan säteilypakotteella.

Lue lisää

Säteilypakotteen laskenta perustuu tietokonemallinnuksiin, joissa on mukana kaikki asiaan kuuluva fysiikka ml. yksityiskohtaiset tiedot eri molekyylien absorptio-ominaisuuksista. Kun malleissa tuplataan CO2-pitoisuus kaiken muun pysyessä ennallaan, saadaan tulokseksi, että pallolta poistuva säteilyteho putoaa keskimäärin 1.5 % verran. Tällä on sitten seurauksensa lämpötilaan, kun pallo hakeutuu uuteen tasapainotilaan.

Anonyymi kirjoitti:

Säteilypakotteen laskenta perustuu tietokonemallinnuksiin, joissa on mukana kaikki asiaan kuuluva fysiikka ml. yksityiskohtaiset tiedot eri molekyylien absorptio-ominaisuuksista. Kun malleissa tuplataan CO2-pitoisuus kaiken muun pysyessä ennallaan, saadaan tulokseksi, että pallolta poistuva säteilyteho putoaa keskimäärin 1.5 % verran. Tällä on sitten seurauksensa lämpötilaan, kun pallo hakeutuu uuteen tasapainotilaan.

Lue lisää

Noinhan se menee. Kun vielä tiedetään että hiilidioksidin määrä jatkuvasti lisääntyy ja globaali lämpötila laskee, niin jokainen vähälläkin järjellä varustettu huomaa helposti sen, että hiilidioksidin lämmittävä vaikutus on olematon.

Anonyymi kirjoitti:

Vain alle 10 % pallon pinnalta lähtevästä säteilystä pääsee karkaamaan suoraan avaruuteen. Loput absorboituu ensin ilmakehään ja pilviin. Sieltä se sitten säteilee joka suuntaan. Kvanttien seikkailu ilmakehässä vaikeuttaa niiden pääsyä karkuun pallolta. Näin ilmakehä suojaa palloa jäähtymiseltä. Mitä suurempi absorptio, sitä parempi suoja. Kh-kaasut lisäävät absorptiota, jolloin pallolta poistuvan ja tulevan säteilytehon tasapaino häiriintyy. Tätä häiriötä kuvataan säteilypakotteella.

Lue lisää

Taisi unohtua rttä säteilyä tulee myös auringon suunnalta ja huomattavasti enemmän.
Kun absorptio lisääntyy, sitä vähemmän lämpöä pääsee alailmakehään ja maan pinnalle, näin juuri merivedestä vapatuvat ym. (kh)kaasut suojaavat kuumenemiselta.

Anonyymi kirjoitti:

Taisi unohtua rttä säteilyä tulee myös auringon suunnalta ja huomattavasti enemmän.
Kun absorptio lisääntyy, sitä vähemmän lämpöä pääsee alailmakehään ja maan pinnalle, näin juuri merivedestä vapatuvat ym. (kh)kaasut suojaavat kuumenemiselta.

Lue lisää

Juuri noin.
Maan pinta ei säteile 3 µ lyhyempiä aallonpituuksia, kasvihuonekaasut absorboivat kyllä niitäkin, että kuinka tämä nyt menee ?

Anonyymi kirjoitti:

Taisi unohtua rttä säteilyä tulee myös auringon suunnalta ja huomattavasti enemmän.
Kun absorptio lisääntyy, sitä vähemmän lämpöä pääsee alailmakehään ja maan pinnalle, näin juuri merivedestä vapatuvat ym. (kh)kaasut suojaavat kuumenemiselta.

Lue lisää

Kaikki nuo seikat on huomioitu pakotteen laskennassa. Myös se, että CO2 vaikuttaa jonkin verran tulevaankin säteilyyn, koska senkin spektrissä on "IR-häntä".

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki nuo seikat on huomioitu pakotteen laskennassa. Myös se, että CO2 vaikuttaa jonkin verran tulevaankin säteilyyn, koska senkin spektrissä on "IR-häntä".

Pakotelaskelmat on tehty kolmella eri tietokoneohjelmalla. Tämä minimoi ohjelmointi- ja datavirheiden mahdollisuutta. Perusfysiikka ja sen matemaattiset mallinnukset ovat kuitenkin samat. Todennäköisesti Suomesta ei löydy montaakaan henkilöä, joka on omakohtaisesti noiden ohjelmien oikeellisuudesta vakuuttautunut. Vähemmällä vaivalla pääsee, kun luottaa ammattilaisten työn tuloksiin. Inttämällä niitä ei kumminkaan pysty kumoamaan varsinkin, kun mittaukset tukevat laskelmia.

Anonyymi kirjoitti:

Pakotelaskelmat on tehty kolmella eri tietokoneohjelmalla. Tämä minimoi ohjelmointi- ja datavirheiden mahdollisuutta. Perusfysiikka ja sen matemaattiset mallinnukset ovat kuitenkin samat. Todennäköisesti Suomesta ei löydy montaakaan henkilöä, joka on omakohtaisesti noiden ohjelmien oikeellisuudesta vakuuttautunut. Vähemmällä vaivalla pääsee, kun luottaa ammattilaisten työn tuloksiin. Inttämällä niitä ei kumminkaan pysty kumoamaan varsinkin, kun mittaukset tukevat laskelmia.

Lue lisää

Jos tietokoneohjelmien teossa soveltaa normaalia ilmastotieteellistä GIGO- eli garbage in garbage out- menetelmää, niin saa hienoja ennustuksia jotka menevät järjestään persiilleen.
James Hansen osasi aivan tarkalleen ennustaa Pohjoisnavan jäiden katoamisen mutta eipä osannut ennustaa globaalia viilenemistä joka on ollut vallalla jo vuosikausia.
Tuon tietysti pystyy ymmärtämään kun Hansen ja kumppanit ilmiselvästi osaavat fysiikkaa saman verran kuin APH ja ne kolme käytössä ollutta tietokoneohjelmaa olivat windowsin pasiansseja.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki nuo seikat on huomioitu pakotteen laskennassa. Myös se, että CO2 vaikuttaa jonkin verran tulevaankin säteilyyn, koska senkin spektrissä on "IR-häntä".

CO2 .n absorptioalueille tulee säteilyä auringosta intensiteetillä 65 ja maan pinnalta 5,5 W/m²/µ, eli vaikutus olisi selvästi viilentävä.

Oletko muuten koskaan nähnyt asiasta julkaistua artikkelia, et, koska se pilaisi hyvän tarkoituksen "veturin", joten sitä on ylläpidettävä hinnalla millä hyvänsä.