Ensin kuoli isä 24.4 sitten viime torstaina kuoli ainoa ystäväni johon pidin lähinnä soittamalla yhteyttä. Ystävien saaminen ja niiden ylläpitäminen on minulle muutenkin vaikeaa nyt niin meni ainoa jolle soittaa. Lauantaina kuoli pikkuveljen kissa ja tänään saatiin uutinen että enoni on kuollut.
Skirsotyyppini on alkanut heräilemään ja väkisin tulee mieleen että mitä olen tehnyt että ihmiset kuolee. Järjellä ajateltuna minun teoillani ei pitäisi olla vaikutusta mutta en onnistu vakuuttamaan itseäni.
Kuka kuolee seuraavaksi? Mitä voisin tehdä että kuolemat loppuu? Tämä suma on pelottava. Oikea kuoleman kevät. Masennuksen puolelle hiipii ja mukaan taitaa astua taikauskoiset ja paranoidiset ajatukseni jotka on pysynyt pitkään poikessa
Skirsotyyppini on alkanut heräilemään ja väkisin tulee mieleen että mitä olen tehnyt että ihmiset kuolee. Järjellä ajateltuna minun teoillani ei pitäisi olla vaikutusta mutta en onnistu vakuuttamaan itseäni.
Kuka kuolee seuraavaksi? Mitä voisin tehdä että kuolemat loppuu? Tämä suma on pelottava. Oikea kuoleman kevät. Masennuksen puolelle hiipii ja mukaan taitaa astua taikauskoiset ja paranoidiset ajatukseni jotka on pysynyt pitkään poikessa
Vastaukset 7
Vanhimmat
Näinhän se on kun yksikin kuolintapaus on jo tunteita herättävä.
Minulta kuoli korona vuotena yli kymmenen ystävää.
Ja nyt hiljattain kaksi niin että itku on sisällä mutta ei tule ulos .
Sitä pitää vaan oppia jotenkin hyväksymään asia että meillä kaikilla on oma päivämme jolloin jätetään tämä maailma.
Joten nämä jotka olet menettänyt eivät mitenkään haluaisi että sinä vaipuisit masennukseen , sillä ei se sinun tekemiset tai tekemättä jättämiset ole vaikuttaneet näiden ihmisten poismenon. He haluaisivat että pysytbterveenä ja ehkä tukena muille sureville . Joten älä anna periksi kyllä se siitä taas ,
Yritä nukkua ja syödä hyvin ettet vaivu masennukseen tsemppiä
Paljon on kuolleita nyt ja kaikilla yhteinen nimittäjä; piik...
Toivottavasti sinä saat omasi, suoraan sydänlihaan. Vihoviimeinen pelle.
Otan osaa.
Oikein järkeilet ettei sinulla ole osaa, ei arpaa ikäviin tapahtumiin.
Sen verran rankkoja olet kokenut että olisiko parasta mennä juttelemaan terveydenhuollon ammattilaiselle? Samalla voisit kertoa "skitsotyypistä".
Pidä itsestäsi hyvää huolta. Voimia.
Niin tai olet ihan vain ihminen jolla on monipuolisesti erilaisia tunteita ja sinulla on myös mielikuvitus. Reagoit siihen että slnullt on tapahtunut sietokykysi ylittäviä asioita.
Pyri suremaan omalla tavalla ja rauhassa, olemaan yhteydessä myös toisiin, joiden kanssa voi menetystä jakaa... Tavat tietysti vaihtelevat.
Oman kokemuksen mukaan nuo ovat parhaita tapoja myös käsitellä muin tavoin vaikeita tilanteita ja kokemuksia menetyksen ja surun kohdalla. Apua ja tukea kannattaa hakea ja ottaa vastaan siten kuin tuntuu oikealta.
Paljon olet joutunut kohtaamaan. Voimia. Älä jää yksin.
Tätä se elämä joskus on,joskus tapahtuu liikaa kerralla ettei mieli pysty kaikkea käsittämään.Ajan myötä helpottaa mutta tässä hetkessä voi tuntua pahalta.Surua surun päälle mutta tämä pitää vain mennä läpi ei muutakaan voi.Voimia sinulle ystäväin:)