Mikä on ettei Suomen IBM:läiset uskalla lakkoilla ja nousta barricadeille vastustaakseen mielivaltaisia henkilöstövähennyksiä? Näinkö hyvin on mennyt perille sitouttaminen firman arvoihin? Onko henkilökohtainen identiteetti sulautunut niin tiiviisti yhteen corporaation identiteetin kanssa, että yhtymän tuloskunto on korkein Jumala, jolle uhrataan oma pieni minuus taivaspaikkaa tavoitellessa?
IBM Suomi = lampaita?
Whattaheck?
51563
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
IMB:ten sielunelämää ei juuri paremmin voi kuvata.
papanoita.
Työntekijöiden välinen eriarvoisuus ja kilpailu paikasta auringossa pitävät huolen siitä, että sermien takana on yleensä hiljaista. Myös IT-alalla 20% ihmisistä tekee 80% töistä. Siksi työntekijöistä suurin osa on hiljaa ja onnellisia työpaikastaan. Jos kuitenkin napinaa kuuluu, ihmiselle annetaan riittävästi sen laatuisia tehtäviä, että työpaikan vaihtaminen tuntuu hyvältä ajatukselta.
80 % on hiljaa ja onnellinen että saa olla duunissa.
20% on hiljaa tyytyväinen, jos freeriderit saadaan heitettyä tukasta vittuun.
Nuo 80% ovat hiljaa ja onnellisia kun ne 20% vähitellen häipyvät firmasta suutaan soittamasta. Ikävä todellisuus paljastuu kuitenkin vuoden parin kuluttua kun projektit eivät ihan käsiä läpsyttelemäällä ja mukavia puhelemalla valmistukaan.