Täällä joku rakentaa mielikuvaa

Rakastuminen on parasta mitä ihmiselle voi tapahtua. Se on ainoa tunne, joka saa ihmisen tuntemaan olevansa oikeasti elossa. Ei se ole mitään vainoamista tai vaatehuoneen verhoamista toisen kuvilla kuten joku täällä vitsaili. Ne on pakkomielteitä eikä rakastumista.
Rakkaus on hieno tunne, joka yksipuolisena aiheuttaa valtavaa tuskaakin, mutta silti elämän parhaita tunteita.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Rakastuminen on parasta mitä ihmiselle voi tapahtua. Se on ainoa tunne, joka saa ihmisen tuntemaan olevansa oikeasti elossa. Ei se ole mitään vainoamista tai vaatehuoneen verhoamista toisen kuvilla kuten joku täällä vitsaili. Ne on pakkomielteitä eikä rakastumista.
Rakkaus on hieno tunne, joka yksipuolisena aiheuttaa valtavaa tuskaakin, mutta silti elämän parhaita tunteita.

Onneksi tajusit sen vaatehuone-jutun kuitenkin vitsiksi. Mulla on vähän outo ja ehkä huonokin huumori joskus. :D -sivusta sen jutun kirjoittaja

Anonyymi00005 kirjoitti:

Onneksi tajusit sen vaatehuone-jutun kuitenkin vitsiksi. Mulla on vähän outo ja ehkä huonokin huumori joskus. :D -sivusta sen jutun kirjoittaja

Älä valehtele ja esiinny toisena.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Rakastuminen on parasta mitä ihmiselle voi tapahtua. Se on ainoa tunne, joka saa ihmisen tuntemaan olevansa oikeasti elossa. Ei se ole mitään vainoamista tai vaatehuoneen verhoamista toisen kuvilla kuten joku täällä vitsaili. Ne on pakkomielteitä eikä rakastumista.
Rakkaus on hieno tunne, joka yksipuolisena aiheuttaa valtavaa tuskaakin, mutta silti elämän parhaita tunteita.

Olen joskus miettinyt sitä, että niihin tunnekylmiin usein rakastutaan vaikkei heiltä oikein mitään saa.

Niin kumpiko on sitten pahempi se, että rakastaa turhaan, vaiko se että ei tiedä mitä on rakkaus tai rakastaminen?

Anonyymi00010 kirjoitti:

Olen joskus miettinyt sitä, että niihin tunnekylmiin usein rakastutaan vaikkei heiltä oikein mitään saa.

Niin kumpiko on sitten pahempi se, että rakastaa turhaan, vaiko se että ei tiedä mitä on rakkaus tai rakastaminen?

En mä tiedä lopulta, rakastaako ihminen turhaan. Siinä voi oppia aina jotain itsestä. Tietysti rakastunut toivoo vastarakkautta, mutta jos aidosti rakastaa jotain ihmistä, onhan se myös ihana tunne.

Anonyymi00010 kirjoitti:

Olen joskus miettinyt sitä, että niihin tunnekylmiin usein rakastutaan vaikkei heiltä oikein mitään saa.

Niin kumpiko on sitten pahempi se, että rakastaa turhaan, vaiko se että ei tiedä mitä on rakkaus tai rakastaminen?

Pahinta on se, jos ei rakastu koskaan. En lähde sinun kanssa juttusille, vaikutat piiloaggressiiviselta. Poistun nyt, Öitä

Miten se ilmenee? Tuntuu että Ikäväpalstalla roikkuva ehkä itse rakentaa noita ihailijoita itselleen ja haluaa olla joku kohde. Oletko sinä oikeasti jonkun rakkauden kohde vai haluaisitko vaan?

Roikut täällä lukemassa sukupuolettomia ihailuviestejä ja iniset niihin, että ei mua kiinnosta, en minä sinua rakasta. Vttu et vaivaudu kysymään kaivataanko naista vai miestä.. sinulle kaikki ja sinä olet pakkomielteen kohde. Olisiko kuitenkin niin, että sinulla on se pakkomielle ja kuvittelet että sinulle täällä kirjoitellaan. Paljon loogisempi vaihtoehto. Sinä olet täällä 100 varmasti, entä se ihailijasi, onko edes täällä?

…Ja rakkaus oli niin suurta, että olin iloinen myös siitä jos ajattelin hänen saavan rakkautta joltain toiselta. Hänen onni oli tärkeintä.