Meidän alakerrassa asuu rouva joka tuppaa olemaan liiankin puhelias. Aina kun sattuu yhtä-aikaa pihalle tai käytävään, alkaa heti hirveä selitys ja tenttaaminen. Se on aika rasittavaa pitemmän päälle. Nykyisin jos huomaan naapurini pihalla, menen ulos taka-ovesta tai pysyn sisällä kunnes naapuria ei näy. En viitsisi sanoa suoraan sille, koska pelkään naapurisovun rikkoutuvan. Olisko vinkkejä?
LIIAN PUHELIAS NAAPURI
Yläkerran asukki
41354
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ehdotukseni on, että menet peilisi eteen ja sanot itsellesi: "Kyllä mä pystyn siihen, olen iiiso ja aikuinen ihminen- sanon naapurilleni totuuden!"
tiedän tunteen...ero on vain se että asustelemme omakotitalossa ja naapurissamme asuu vanhempi pariskunta jonka ukko käppäilee pihallaan 24h vuorokaudessa kurkkien talonsa nurkalla et milloinka hyökätä kimppuun juttusille ja tivaamaan.. antamaan kommenttejaan joka asiaan..tuntuu ettei omalla pihallaan saa rauhaa... on kokeiltu kaikenlaista mutta ei näköjään ymmärrä yskää.. pitää kait jossain vaiheessa sanoa päin näköä.. en sillä sano etteikö naapureiden kanssa voi jutella mutta rajansa kaikella..
Ainakin minä sanon välillä näille puheliaille naapureille, että
- valitettavasti minulla on nyt kiire
- valitettavasti minulla/meillä ei juuri nyt ole aikaa (tai halua) jutella, palataan asiaan
- juuri nyt haluaisimme viettää omaa aikaa oman perheen kanssa
Tai voisin kertoa, että minusta oma piha on kesäolohuoneemme. Vaikka tapaammekin mielellämme naapureita, meistä olisi kiva saada olla ihan omassa rauhassa omalla pihalla.
Jos tervehtimisen jälkeen kääntää selkänsä ja siirtyy muihin puuhin välttäen hetken aikaa katsekontaktia, uskon useimpien ihmisten tajuavan, mistä on kyse. Elleivät tajua, sitten pitänee sanoa suoraan.
Ehdotus: älä syyttele äläkä ole ilkeä, kerro mitä itse haluat tai miltä sinusta tuntuu. Sen ei pitäisi ketään loukata.
Hymyillään kun tavataan.;)
Itselläni oli kans sama ongelma. Noin 60-vuotias pariskunta, joka tuli aina juttelemaan väkisin. Ei menny perille hienovaraiset eikä vähemmänkään hienovaraiset vihjeet. Ratkaisin ongelman sillä tavalla, että kun he kerran jälleen alkoivat tenttaamaan mua, nii rupesin puhumaan psykoaktiivisista sienistä, satanismista ja tajunnantilan muutoksista. Tämän jälkeen eivät ole vilkasseetkaan mua.